Mitä tunteita miehesi ex herättää sinussa?

Ei mitään erityisiä tunteita. Silloin alkuun kun olin mieheni kanssa, se ex yritti

aina tunkea väliimme. Mun

mielestä se oli outoa.

[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 07:42"]Mulla tulee tosi syvä sääli häntä kohtaan. Hän yritti melkein vuosikymmenen ajan miellyttää miestäni kaikin tavoin, laittoi kotia, kokkasi minkä ehti, oli hillitty, hallittu, liikunnallinen, kaunis, laittoi itseä, luki itsensä tosi pitkälle, sieti anoppia, oli mielinkielin. Järjesti täydelliset häät jne. Ainoa mitä hän pyysi oli lapsi. Mieheni ei tähän suostunut joten viimein vuosien taiston jälkeen hän luovutti ja jätti mieheni.

Sitten mieheni tapasi minut jota kuvaillaan sanoilla "peikko, luonnonlapsi". Mä en tee mitään kenenkään mieliksi, en halua mitään typeriä häitä enkä siedä mitään anoppeja, olen ylipainoinen yh-äiti. Olen kouluttamaton ja sivistymätön, rääväsuinenkin.1kk päästä tapaamisestamme olin jo raskaana.

Eli syvä säälini hänelle, varmaan tuntuu kivalle kuulla tällaista heti eron jälkeen.

[/quote]

Teidän tapauksessanne täytyy kysyä oliko yhteinen lapsenne suunnittelematon eli vahinko?

[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 09:57"]Myötätuntoa.

Mieheni ex-vaimo ja lastensa äiti sanoi minulle (olin jo naimisissa miehen kanssa), että "katuu, että jätti miehen, koska nyt vasta tajuaa, kuinka hyvän miehen jätti".

Sanoin aivan vilpittömästi, että jos sekä hän että mieheni haluavat yrittää yhdessä uudelleen, en ole tiellä. En ikimaailmassa haluaisi olla suhteessa, jossa toinen haikailisi eksänsä tai jonkun muun perään ja minä olisin toisella sijalla. Lopulta miehen eksäkään ei oikeasti halunnut uutta yritystä, mieheni ei halunnut edes ajatella asiaa ja heidän isot lapsensakin vastustivat ajatusta.

Nykyisin jatkamme hyvinä ystävinä, kuten ennenkin. Harmittaa, kun asumme niin kaukana toisistamme, että voimme tavata tosi harvoin.

[/quote]

Minusta tuo kuulosti vähän sairaalta -kaikella kunnioituksella! Mahdatko sinä rakastaa puolisoasi lainkaan kun olisit ollut valmis taisteluitta luovuttamaan ja antamaan oman miehesi tarjottimella jollekin toiselle. Olisitko ollut yhtä antelias jos kyseessä olisi ollut rakastajatar eikä ex-vaimo jonka kanssa on lapsia.

Itseäni valitettavasti ärsyttää tuonkaltainen marttyyriasenne siksi tarinasi iski silmääni. On eri asia olla ystävällinen ja antelias kuin uhrautuva.

[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 07:42"]

Mulla tulee tosi syvä sääli häntä kohtaan. Hän yritti melkein vuosikymmenen ajan miellyttää miestäni kaikin tavoin, laittoi kotia, kokkasi minkä ehti, oli hillitty, hallittu, liikunnallinen, kaunis, laittoi itseä, luki itsensä tosi pitkälle, sieti anoppia, oli mielinkielin. Järjesti täydelliset häät jne. Ainoa mitä hän pyysi oli lapsi. Mieheni ei tähän suostunut joten viimein vuosien taiston jälkeen hän luovutti ja jätti mieheni.

Sitten mieheni tapasi minut jota kuvaillaan sanoilla "peikko, luonnonlapsi". Mä en tee mitään kenenkään mieliksi, en halua mitään typeriä häitä enkä siedä mitään anoppeja, olen ylipainoinen yh-äiti. Olen kouluttamaton ja sivistymätön, rääväsuinenkin.1kk päästä tapaamisestamme olin jo raskaana.

Eli syvä säälini hänelle, varmaan tuntuu kivalle kuulla tällaista heti eron jälkeen.

[/quote]

Oletko aivan varma siitä, että miehen haluttomuus tehdä lapsia oli syy heidän eroonsa? Ja että "ainoa, mitä hän pyysi oli lapsi"? Ehkäpä noita syitä on muitakin. Jotenkin myös kuulostaa, että miehesi ei kovin kypsä ole, jos päätti vuosien vapaaehtoisen lapsettomuuden jälkeen hankkia lapsen kanssasi kuukauden tuntemisen jälkeen.

[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 10:51"][quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 07:42"]

Mulla tulee tosi syvä sääli häntä kohtaan. Hän yritti melkein vuosikymmenen ajan miellyttää miestäni kaikin tavoin, laittoi kotia, kokkasi minkä ehti, oli hillitty, hallittu, liikunnallinen, kaunis, laittoi itseä, luki itsensä tosi pitkälle, sieti anoppia, oli mielinkielin. Järjesti täydelliset häät jne. Ainoa mitä hän pyysi oli lapsi. Mieheni ei tähän suostunut joten viimein vuosien taiston jälkeen hän luovutti ja jätti mieheni.

Sitten mieheni tapasi minut jota kuvaillaan sanoilla "peikko, luonnonlapsi". Mä en tee mitään kenenkään mieliksi, en halua mitään typeriä häitä enkä siedä mitään anoppeja, olen ylipainoinen yh-äiti. Olen kouluttamaton ja sivistymätön, rääväsuinenkin.1kk päästä tapaamisestamme olin jo raskaana.

Eli syvä säälini hänelle, varmaan tuntuu kivalle kuulla tällaista heti eron jälkeen.

[/quote]

Oletko aivan varma siitä, että miehen haluttomuus tehdä lapsia oli syy heidän eroonsa? Ja että "ainoa, mitä hän pyysi oli lapsi"? Ehkäpä noita syitä on muitakin. Jotenkin myös kuulostaa, että miehesi ei kovin kypsä ole, jos päätti vuosien vapaaehtoisen lapsettomuuden jälkeen hankkia lapsen kanssasi kuukauden tuntemisen jälkeen.

[/quote]

Tuskinpa tuo naikkonen miehen mielipidettä kysyy pentuja tehtaillessaan, huijaamalla hankittuja molemmat huoranpenikat. En ymmärrä kyllä miehiä jotka sekaantuvat näihin lunttuihin, tunsi varmaan itsensä liian epätäydelliseksi täydellisen vaimonsa rinnalla.

Taivas varjele. Eiköhän teidän kannattaisi olla sinkkuja.

Ei herätä mitää tunteita. Mukava ja nätti nainen. Ja exänki kans tullaa tosi hyvin toimee