Lue keskustelun säännöt.
Mitä tunteita miehesi ex herättää sinussa?
Kommentit (87)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 14:27"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 14:13"]
Mustasukkaisuutta, alemmuuden tuntua. Koen olevani kaikin puolin huonompi kuin miehen ex. Pelkään, että minulle käy niinkuin nro 14:sta on käynyt.
Tiesittekö muuten, että ex-kateus on sisarkateuteen rinnastettava tunne ja hyvin yleinen suhteen alkuvaiheilla.
[/quote]
Miten aloitte seurustella? Onko ex jotenkin osa elämäänne/ miehen elämää? Onko hänestä puhuttu?
Kiinnostaa, koska itsellä samankaltaimem tilanne.
[/quote]
Reilun pari vuotta sitten aloimme seurustella, nyt ollaan asuttu yhdessä reilun vuoden verran.
Miehen exä ei ole osa elämäämme, varsinaisesti. Miehen eräät ystävät ovat hyviä ystäviä miehen exän kanssa, mikä on ymmärrettävää sillä tämä ystäväpariskunnan nainen on miehen exän lapsuuden ystävä.
Juurikin kyseisen parin häissä mieheni ja hänen ex olivat kaaso ja bestman, itsekin sain kutsun mutten voinut mennä, koska pelkäsin romahtavani ja tiesin että alkaisin ainoastaan "analysoimaan" miehen eleitä ja ilmeitä exän suhteen ja vertaisin itseäni (huonossa mielessä) exään.
Olemme puhuneet exästä ja tiedän sen mitä mies on kertonut esim. heidän eronsa syistä.
Koko ex-kateus alkoi siitä, kun mies kutsui seurustelumme alkuaikoina minua muutamaankin otteeseen exänsä nimellä. Se satutti ja sai epäilemään jos mitä vanhan suolan janotusta.
Mies oli exänsä kanssa yli 7 vuotta yhdessä ja olivat kihloissakin eronsa aikaan, joten kai se oli ihan inhimillistä vahingossa väsyneenä lausua väärä nimi. Omaan mieleen siitä vain jäi kateus ja pelko.
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 14:38"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 14:27"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 14:13"]
Mustasukkaisuutta, alemmuuden tuntua. Koen olevani kaikin puolin huonompi kuin miehen ex. Pelkään, että minulle käy niinkuin nro 14:sta on käynyt.
Tiesittekö muuten, että ex-kateus on sisarkateuteen rinnastettava tunne ja hyvin yleinen suhteen alkuvaiheilla.
[/quote]
Miten aloitte seurustella? Onko ex jotenkin osa elämäänne/ miehen elämää? Onko hänestä puhuttu?
Kiinnostaa, koska itsellä samankaltaimem tilanne.
[/quote]
Reilun pari vuotta sitten aloimme seurustella, nyt ollaan asuttu yhdessä reilun vuoden verran.
Miehen exä ei ole osa elämäämme, varsinaisesti. Miehen eräät ystävät ovat hyviä ystäviä miehen exän kanssa, mikä on ymmärrettävää sillä tämä ystäväpariskunnan nainen on miehen exän lapsuuden ystävä.
Juurikin kyseisen parin häissä mieheni ja hänen ex olivat kaaso ja bestman, itsekin sain kutsun mutten voinut mennä, koska pelkäsin romahtavani ja tiesin että alkaisin ainoastaan "analysoimaan" miehen eleitä ja ilmeitä exän suhteen ja vertaisin itseäni (huonossa mielessä) exään.
Olemme puhuneet exästä ja tiedän sen mitä mies on kertonut esim. heidän eronsa syistä.
Koko ex-kateus alkoi siitä, kun mies kutsui seurustelumme alkuaikoina minua muutamaankin otteeseen exänsä nimellä. Se satutti ja sai epäilemään jos mitä vanhan suolan janotusta.
Mies oli exänsä kanssa yli 7 vuotta yhdessä ja olivat kihloissakin eronsa aikaan, joten kai se oli ihan inhimillistä vahingossa väsyneenä lausua väärä nimi. Omaan mieleen siitä vain jäi kateus ja pelko.
[/quote]
Niin ja tosiaan miehen ja exänsä erosta oli meidän seurustelun alkuaikana jo nelisen vuotta aikaa, eli meillä ei ollut mitään kolmiodraamaa tai muuta vastaavaa.
Puhdasta vihaa, sen verran on saanut pahaa aikaan.
Olen jopa miettinyt jättäväni mieheni ihan vaan hänen eksänsä aiheuttaman itsetunnon romahduksen takia.
Niin ja siis ex ei ole tehnyt mitään. Ollut vain oma upea itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 14:43"]
Olen jopa miettinyt jättäväni mieheni ihan vaan hänen eksänsä aiheuttaman itsetunnon romahduksen takia.
Niin ja siis ex ei ole tehnyt mitään. Ollut vain oma upea itsensä.
[/quote]
Oletko ajatellut mennä puhumaan ammattilaisen kanssa tuosta? Pariterapeutilla käynti voisi auttaa asiaan. Oletko puhunut miehesi kanssa asiasta? Vertaileeko miehesi teitä tai puhuuko exästään ihailevaan sävyyn?
Lähinnä tulee sellainen inhon puistatus kun ko. nainen mainitaan.
Mieheni ei ole ex-vaimoaan haukkunut mutta muu suku kyllä.... Ilmeisesti kyseessä harvinaisen ahne ja itsekäs akka. Aina vailla jotakin (yleensä rahaa). Latisti mieheni itsetunnon täysin jne. Harvinaisen lapsellinen ja naiivi ihminen. Toivottavasti ei tule ikinä vastaan missään. Yök.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 14:46"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 14:43"]
Olen jopa miettinyt jättäväni mieheni ihan vaan hänen eksänsä aiheuttaman itsetunnon romahduksen takia.
Niin ja siis ex ei ole tehnyt mitään. Ollut vain oma upea itsensä.
[/quote]
Oletko ajatellut mennä puhumaan ammattilaisen kanssa tuosta? Pariterapeutilla käynti voisi auttaa asiaan. Oletko puhunut miehesi kanssa asiasta? Vertaileeko miehesi teitä tai puhuuko exästään ihailevaan sävyyn?
[/quote]
Mies ei hirveästi puhu hänestä, mutta kaikki mitä on maininnut on yksinomaan positiivista. Ero heillä tuli käytännön syistä. Ei pahemmin vertaa, mitä nyt joskus sanoi, että on tottunut, että tyttöystävä tekee näin ym.
Kun meillä oli kriisi, hän sanoi, ettei kanssani ole tullut läheistä tunnettä. Eksän kanssa oli helpompaa, mutta myöntää, että aika kultaa muistot.
Ehkä tuo kriisi on osasyy epävarmuuteeni.
En ole miehelle puhunut hänen eksäänsä kohdistuvasta epävarmuudesta. Suhteeseen kohdistuvasta epävarmuudestä kyllä useastikin. Eksän olen jättänyt puheista pois. Se tuntuu niin vaikealta ja asettaisin itseni naurunalaiseksi.
Olen itsekin miettinyt,että minun pitäisi mennä terapiaan. Yksin. En kyllä tiedä mistä sellaisen terapeutin hommaan, kun ongelmani on kuitenkin suht "pieni".
En yhtään mitään... ihan sama onko ihmistä olemassa vai ei. Ei vaikuta mitenkään elämääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa a.. Ristiriitasia fiiliksiä.
niin on hyviä kun huonoja päiviä. Hän on korkeasti koulutettu kuten myös mieheni, itse teen nyt keikka duunia kun niitä on.
Mieheni on sanonut tosin että ensimmäistä kertaa elämässä hänestä tuntuu siltä että haluaisi perheen ja kihloihin. Mieheni on sanonut että ex on ex ja hänellä on syy eroon, eikä kaipaa sellaista suhdetta mitä hän eli silloin. Mutta silti jossain syvällä syövereissä ei ole riittävää tunnetta että olisin hyvä kumppani... Ärsyttävä tunne joka on eikä lähde pois! Aargh!
Lähinnä sääliä, monenlaisia ongelmia hänellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehelläni ei ole exää. Thank God, koska mieheni on juuri sitä tyyppiä, että vetäisi kesken meidän riidan aina exänsä mukaan. "Olisi pitänyt pysyä sen kanssa!!" ja blaa blaa blaa.
Ex menestynyt ura nainen, kaunis, rikas... minä työtön huonopalkkaisen ammatin opiskellut, elän sossun tuilla, kauniiksikin kehuttu...
Ex on lapselleen kaveri, ei ole järin kiinnostunut lapsensa kasvattamisesta, ei ole aikaa lapselle, rahaa senkin edestä.
Keskityn lapsiini, kasvatan, annan aikaa, ei ole paljon rahaa mutta kaikki tarpeellinen.
en ole kateellinen kuullessani miten työ onnistuu mutta voi olla todella osaamaton monella muulla elämän osa alueella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 14:46"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 14:43"]
Olen jopa miettinyt jättäväni mieheni ihan vaan hänen eksänsä aiheuttaman itsetunnon romahduksen takia.
Niin ja siis ex ei ole tehnyt mitään. Ollut vain oma upea itsensä.
[/quote]
Oletko ajatellut mennä puhumaan ammattilaisen kanssa tuosta? Pariterapeutilla käynti voisi auttaa asiaan. Oletko puhunut miehesi kanssa asiasta? Vertaileeko miehesi teitä tai puhuuko exästään ihailevaan sävyyn?
[/quote]
Mies ei hirveästi puhu hänestä, mutta kaikki mitä on maininnut on yksinomaan positiivista. Ero heillä tuli käytännön syistä. Ei pahemmin vertaa, mitä nyt joskus sanoi, että on tottunut, että tyttöystävä tekee näin ym.
Kun meillä oli kriisi, hän sanoi, ettei kanssani ole tullut läheistä tunnettä. Eksän kanssa oli helpompaa, mutta myöntää, että aika kultaa muistot.
Ehkä tuo kriisi on osasyy epävarmuuteeni.
En ole miehelle puhunut hänen eksäänsä kohdistuvasta epävarmuudesta. Suhteeseen kohdistuvasta epävarmuudestä kyllä useastikin. Eksän olen jättänyt puheista pois. Se tuntuu niin vaikealta ja asettaisin itseni naurunalaiseksi.
Olen itsekin miettinyt,että minun pitäisi mennä terapiaan. Yksin. En kyllä tiedä mistä sellaisen terapeutin hommaan, kun ongelmani on kuitenkin suht "pieni".
[/quote]
Pariterapeutille voi mennä yksinkin, eikä ongelmasi kuulosta pieneltä. Terapeutteja löytyy ihan googlettamalla. Suosittelen.
Ei mitään. Tuskinpa minunkaan exäni aiheuttaa miehessäni mitään tunteita. Ollutta ja mennyttä. Nykyhetkessä on parempaakin miettimistä.
Eipä herätä tunteita puoleen tai toiseen. Se oli silloin, nyt on nyt. Hän oli (on) todella kaunis mutta myös todella vaikea ihminen. Toivon vaan hyvää hänelle
Mies lipsautti kerran että ex oli todellinen nymfomaani. Hän on reilusti vanhempi miestäni ja hyvännäköinen mutta mustasukkainen ja sekopää. Alkuaikoina mies myös kertoi suhteen perustuneen lähinnä seksiin. Tämän takia itselläni välillä sellainen olo, että minun kanssani seksi on jotenkin huonompaa.
Olin aiemmin todella mustasukkainen ja kateellinen mieheni exälle. Nykyisinkin heikkoina hetkinä, mutta yhä harvemmin. Exän perhe on todella läheinen ja heidän elämänsä vaikutti kaikin puolin omalta unelmaelämältäni - mieskin on joskus suhteemme alkuaikoina muistellut mahtavia iltoja ym. tämän perheen kesken, juuri sellaisia hetkiä joista omassa elämässäni olen haaveillut. Satutti siis ja syvältä. Ahdisti, kun kuulin asioita joista itse haaveilin enkä pystynyt miehelleni ja itselleni tarjoamaan. Ex oli myös läheinen mieheni perheen kanssa, mistä myönnän olevani kateellinen - miehen isoäiti lahjoitti exälle ties mitä perhekalleuksia, minä en ole edes päässyt häntä tapaamaan kun asumme niin kaukana (asuivat ennen samassa kaupungissa).
Suhteemme ei ollut mitenkään vakava alkuun ja mies toipui vielä silloin entisestään, joskus silloin humalassa totesi että ex on edelleen yksi tärkeimmistä ihmisistä hänen elämässään ja varmaan tulee aina rakastamaan tätä jollain tasolla, pohti jopa kun kysyin että jos he olisivat olleet aikuisempia, heistä olisi todella voinut tulla jotain. Nyt pari vuotta myöhemmin exä tulee todella harvoin esiin ja miehen kaveri (myös exälle läheinen) totesi mieheni unohtaneen exänsä jo aikoja sitten. Oli helpottavaa kuulla se ns. ulkopuoliselta, vaikka toki huomasin muutoksen myös miehessäni - hän ei ole enää aikoihin puhunut niistä ajoista ja omatkin tunteeni ovat nykyisin jo lähempänä välinpitämätöntä, vaikka edelleen löydän itseni ajoittain seuraamasta, mitä exän elämässä tapahtuu. Nykyisin olen kuitenkin onnellinen ja tyytyväinen omaankin elämäämme, joten vertailu ei enää tunnu niin pahalta, taidanpa siis minäkin päästä hänestä pikkuhiljaa yli :)
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 14:24"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 14:13"]
Mustasukkaisuutta, alemmuuden tuntua. Koen olevani kaikin puolin huonompi kuin miehen ex. Pelkään, että minulle käy niinkuin nro 14:sta on käynyt.
Tiesittekö muuten, että ex-kateus on sisarkateuteen rinnastettava tunne ja hyvin yleinen suhteen alkuvaiheilla.
[/quote]
Toivottavasti menee ohi siis. :) Meillä kaukosuhteilua takana vuosi ja ex-kateus jylläää..
[/quote]
Toivoa on varmasti sinulla :)
Itse olen kamppaillut ex-kateuden kanssa nyt jo reilun kaksi vuotta, saa nähdä meneekö koskaan ohi, mutta olen oppinut rajoittamaan kateuden ulospäin suuntautuvaa jylläystä, nykyään jyllää lähinnä sisäisesti samallalailla kuin nro 13:sta eli tyhmärumaläski -päivinä (eli pms aikaan pahinta).
Kiva huomata etten ole ainoa tämän asian kanssa kamppaileva..
#16