Lue keskustelun säännöt.
Onko työttömällä sama ihmisarvo kuin työtätekevällä?
18.06.2014 |
Olen työtön. Haluan työn. Etsin töitä joka päivä ja viikottain teen monta työhakemusta. Onko sinulla jotakin minua vastaan? Miksi ylenkatsot minua, kun kuitenkin yritän koko ajan? Saako työtönkin olla jostain asioista onnellinen? Onko minullakin oikeus olla olemassa ja lupa iloita ja rakastaa elämää vai onko se vain työssäkäyvien oikeus?
Kommentit (24)
Kyllä se arvottomuus on ihan sinussa itsessäsi, ei meissä.
Kuulutko niihin, jotka aina työssä olleessaan suhtautuivat halveksivasti työttömiin periaatteella "kyllä tekevälle aina työtä löytyy"? Nyt se sitten kopsahti omaan nilkkaasi.
Mistä te aina vedätte tuon siivouksen kenelle tahansa työttömälle?
Ei hyvän ihmiset, on olemassa TYÖTTÖMIÄKIN SIIVOOJIA! Miten se olisi mahdollista, jos siivoustyötä olisi tarjolla kenelle tahansa?
Minäpä kerron: siivoustöissä voi olla niin mahdottomia työaikoja ja osa-aikatyötä, että sillä ei tule toimeen. Esimerkiksi päivittäin 3 eri kohdetta, joissa 2 tunnin työajat. Ei käy sellaiselle, joka hakee kokoaikatyötä, jossa palkka riittäisi elämiseen. Siksi sitä tekevät usein opiskelijat ja eläkeläiset, eli tuon homman jakaa 3 työntekijää, jotka saavat pikkuisen levennettyä leipäänsä sillä 2 tunnin palkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 01:24"]
Minkä alan koulutus sinulla on? Kai haet muitakin kuin oman alan töitä esim. siivousta tms?
[/quote]
Kai haet myös vaativampiin tehtäviin?
Oma kokemukseni on se, että alempiin tehtäviin minua ei kutsuta edes haastatteluun, hakijoita voi olla 80, täsmälleen sopiviin ei kutsuta myöskään vaikka hakijoita on vain noin 30 mutta vaativampiin, joissa minulla(kaan) ole ihan riittävää pätevyyttä, kutsutaan kyllä. Selitys on hyvin yksinkertainen: vaativampiin paikkoihin ei ole riittävästi päteviä, kokeneita ja halukkaita, hakijoita ehkä vain 3. Siksi niihin joudutaan ottamaan töihin sellaisiakin, joilla ei riittävää kokemusta ja kelpoisuutta ole. Tosin vain vuodeksi kerralla, mutta onhan sekin jotain.
En kuulu niihin, joiden mielestä työtä löytyy tekevälle. Siinä mielessä ei ole kopsahtanut omaan nilkkaan. Jos arvottomuus on minussa itsessäni niin kuin väitit, en varmaan enää edes yrittäisi. Päinvastoin, pidän itsestäni, olen kunnon ihminen, joka pinnistelee löytääkseen työtä. Mutta samalla totean, että elämää on ja pitää olla työn ulkopuolellakin. Olen laittanut rahaa säästöön siltä ajalta kun olin työssä. Elän suhteellisen normaalia elämää nyt noiden säästöjen mahdollistamana. Toiveissa tietenkin työllistyä pian. Myös opinnot ovat yksi vaihtoehto. ap
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 01:13"]Suomessa on n. 40000 vapaa työpaikkaa mutta n. 300000 työttömiä. Eli kaikille ei ole paikkoja, fiksulaiset! Eli joku jää aina ilmai vaikka kuinka yrittäisit.
Mutta kysymykseesi: ihmisarvo on kaikilla sama, ulkoisista piirteistä huolimatta. Piste.
[/quote]
Uitut.
Työttömiä on Suomessa 0,5 miljoonaa.