Miespuolinen kaveri kosi mua
Olen tiennyt hänet vajaan vuoden, joskus käymme yhdessä jossain kahvilla tai katselemassa bändejä. Lauantaina hän tuli luokseni kylään aloittelemaan, ja rupesimme siinä kuuntelemaan jotain musiikkia sängylläni istuen. Juteltiin jotain aika syvällisiäkin siinä ja tunnelma oli rento ja hyvä, ei siis juotu alkoholia vielä siinä vaiheessa.
No yhtäkkiä kaverini otti mua kädestä kiinni ja katsoi mua syvälle silmiin ja sanoi:"Mun on pakko sanoa tää, koska en saa asiaa pois mielestäni. Sä oot oikeasti upea nainen, ottaisin sut koska tahansa naisekseni jos vaan saisin. XXXXX, menetkö mun kanssa naimisiin?"
Mä olin silleen "häh" ja ensin nauroin mutta tajusin että se oli tosissaan. Sanoin vaan että "tää tuli nyt vähän puskista" ja kävin hakemassa meille juotavaa, enkä koko iltana enää palannut aiheeseen.
Nyt en saa asiaa mielestäni ja on vaikeaa jatkaa kaveruutta. Itse en tiedä olisiko tästä suhteesta enempään kuin kaveruuteen, onhan se mahdollista. Samaan aikaan suututtaa, miksi sen piti mennä "pilaamaan" meidän kaveruus tollaisella asialla, kun nyt en enää osaa suhtautua siihen niin luottamuksella. Mulla ei ollu harmainta hajuakaan että se oli tuntenut tollaista meidän kaveeratessa!
Kommentit (68)
[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 14:44"]
Oli miten tahansa, sitten kun pöly on riittävästi laskeutunut, hän ehkä haluaisi kertoa sulle, mistä käytöksessäsi ymmärsi, että haluaisit naimisiin(!) hänen kanssaan. Jos hän saa sen kertoa, voisin kuvitella, ettei hänelle jää pahoja fiiliksiä asiasta.
[/quote]
No höpöhöpö. Jos mies on ollut tosissaan kuten uskoisin niin jää varmasti paha maku suuhun. Ei siinä auta mitkään kertomiset.
Mistä ihmeestä naiset näitä kummallisia ohjeita repii, eikö naiset ymmärrä miehiä tippaakaan?
Aika masentavaa luettavaa nämä miesten vastaukset täällä. Olen kai sitten naiivi, mutta en olisi tosiaan uskonut, että muinaiset mummot olivat oikeassa: mielellä on vain se yksi mielessä :(
[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 14:53"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 14:49"]
Terve ja viriili hetero mies on aina eroottisesti latautunut kauniissa naisseurassa
Mies
[/quote]
Miten mies ladataan eroottisesti?
[/quote]
Niin kuin pumppuhaulikko.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 15:13"]
Aika masentavaa luettavaa nämä miesten vastaukset täällä. Olen kai sitten naiivi, mutta en olisi tosiaan uskonut, että muinaiset mummot olivat oikeassa: mielellä on vain se yksi mielessä :(
[/quote]
Ei se niin mene, on paljon muitakin asioita, mutta kun on kyse kaverisuhteesta naisen kanssa niin silloin on mielessä se yksi asia.
Jos mies on parisuhteessa, mies miettii perheen hyvinvointia ja toimeentuloa ja asuntoa. Ja kavereittensa kanssa urheilua, koneita ja aparaatteja...
Parisuhteessa mies tarvitsee paljon muutakin kuin pimppiä, arvostusta, huolenpitoa...
Mutta jos joku kuvittelee että kaveriksi mies sopis ja sille vois sitten purkaa rakkaushuoliaan niin metsään menee ja pahasti.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 15:02"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 14:44"]
Oli miten tahansa, sitten kun pöly on riittävästi laskeutunut, hän ehkä haluaisi kertoa sulle, mistä käytöksessäsi ymmärsi, että haluaisit naimisiin(!) hänen kanssaan. Jos hän saa sen kertoa, voisin kuvitella, ettei hänelle jää pahoja fiiliksiä asiasta.
[/quote]
No höpöhöpö. Jos mies on ollut tosissaan kuten uskoisin niin jää varmasti paha maku suuhun. Ei siinä auta mitkään kertomiset.
Mistä ihmeestä naiset näitä kummallisia ohjeita repii, eikö naiset ymmärrä miehiä tippaakaan?
[/quote]
Mikä kummallinen ohje? Kuulepa. On miehelläkin jokin vastuu omista tunteistaan. Jos nainen ei ole täysin tahallaan johtanut harhaan, on ihan turha vyöryttää kaikki syy tämän niskoille. Itseäänkään ei tarvitse syytellä, mutta on hyvä hyväksyä se, ettei toinenkaan tehnyt sitä tahallaan. Silloin sen voi ajatella antavan anteeksi, koska olemme vain ihmisiä jokainen. Mutta puhumista se varmaati vaatii. Siihen kannustin. Outo ohje?
Totta kyllä, että miehellä on aina seksi tai seurustelu mielessäni. Itselläkin on mun muutaman naispuolisen kaverin kanssa. En silti ole yrittänyt edes, ainakin toinen pelaa ihan eri liigassa kuin itse, vaikka onkin myös sinkku. Ja tosin tässä tapauksessa minä olen se joka "itkee" näitä murheitaan, ehkä minä saan sitten tässä tapauksessa enemmän.
Ja kyseessä on myös sen verran mielenkiintoinen ja älykäs ihminen, että koen, että näillä tsänsseillä ei ole mitään järkeä menettää ystävyyttä.
"Mutta jos joku kuvittelee että kaveriksi mies sopis ja sille vois sitten purkaa rakkaushuoliaan niin metsään menee ja pahasti."
Tässä minulla on ilmeisesti todellakin mennyt metsään. Hän on ollut kuuntelijani ja tottakai olen kokenut että kerran ollaan kavereita niin kaveruuteen kuuluu sekin, että voidaan kertoa toiselle omista toiveistaan, mielipiteistään, arvoistaan ja ajatuksistaan. Onhan hänkin minulle kertonut haaveilevansa kivasta tytöstä ja on sanonut joskus muutama kuukausi sitten minulle, että ei halua naimisiin koskaan, mutta jos tuleva tyttöystävä haluaa niin kyllä hän toisen vuoksi menisi naimisiin mielellään. Miehen logiikkaa, jota en täysin ymmärrä näin naisena.
No, en tiedä mitä kaverini on ajatellut ja se ahdistaa. Olemme kaverini kanssa aika spontaaneja ihmisiä molemmat, olemme mm. lähteneet viikonloppumatkalle parin tunnin varoitusajalla, menneet kuokkimaan tuntemattomien ihmisten tupareihin yhteisenä päähänpistona ja hän ei ujostele napata minua syliinsä kannettavaksi jos minulla on piikkikorot ja meidän pitäisi kävellä pitkä matka hankalalla mukulakivikadulla. Kaverisuhteemme on ollut oikeasti tosi HAUSKA.
Ehkä spontaanina ihmisenä ja tietäen, että toivon avioliittoa tulevaisuudessa, ajatteli että tämäpä hieno tapa olla spontaani. Miehet, voisitteko selittää? Miksi kositte tolla tavalla, edes vaikka kaverianne johon olisitte tosi ihastuneita!?
Sen kyllä allekirjoitan, että olen tosi avoin omien tunteideni näyttämisessä ja kaveripoikani on aika peitteleväinen. Kun joku tuollaista aiemmin ketjussa esitti.
Ja voisinko kuvitella seurustelua hänen kanssaan? Ehkä, mutta en usko että hän olisi ideaalein poikaystävä minulle, koska hän on niin nuori ja itse haluaisin jonkun vähän vanhemman ja turvallisemman. Hankala selittää.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 13:59"]
Miespuolinen kaveri on mielikuvitusolento.
[/quote]
niinpä!
[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 15:30"]Miehet, voisitteko selittää? Miksi kositte tolla tavalla, edes vaikka kaverianne johon olisitte tosi ihastuneita!?
[/quote]
No minä koitan. Monet miehet eivät tosin ko:n kaltaiseen tilanteeseen edes joudu koskaan.
Mies kosii silloin, kun hän ei usko löytävänsä enää parempaa puolisoa koskaan.
Ja hyvinhän teillä jutuistasi päätellen yhteiselo menee, ja näette toisianne tod.näk. useammin kuin mitä moni aviopari - teette yhdessä enemmän hauskoja/miellyttäviä/positiivisia asioita kuin moni naimisissa oleva voi arkensa keskellä haaveillakaan.
Ootas sitten kun se kaveruussuhteen miespuolinen osapuoli pariutuu. Vaimoke on äärimmäisen mustasukkainen, puhelimet pengotaan ja menoja kytätään. Naispuolinen ystäväkin muuttuu mustasukkaiseksi, vaikka olisikin jopa antanut pakit aiemmin. Sama pätee toisinkin päin myös.
Ei näissä asioissa mies oikein voi voittaa.
Mulle tuli tästä mieleen se netissä pyörinyt kosintavideo, jonka tehnyt mies oli tiennyt heti ekojen treffien jälkeen, että tulis meneen naimisiin tämän naisen kanssa :) Ehkä sillä sun kaverilla kävi tollai ja vahingossa sano sen ääneen? :D
[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 14:02"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 13:59"]
Miespuolinen kaveri on mielikuvitusolento.
[/quote]
Onko miespuoliselle kaverilla aina pillu mielessä, loppujen lopuksi, kun pyörii naisen kanssa? Tuntuu että kyllä on, vaikka ollaan muka niin kaveria niin kaveria..
[/quote]Ei. Minulla oli eräs naiskaveri, josta pidin, mutta hän ei ollut kovin kaunis. Oli hänellä myös pitkäaikainen poikaystävä.
Tämä saattaa kuulostaa lapselliselta, mutta kerran jouduin menemään samaan vessaan hänen jälkeensä ja siellä haisi ja tämä vähensi kiinnostustani myös.
Tutustuin tuohon naiseen ulkomailla sellaisessa paikassa, jossa molemmat tarvitsimme jonkinlaista tukea. Paljon myöhemmin Suomessa annoin ymmärtää välittäväni hänestä kaverina, mutta hän harvoin sanoi takaisin mitään yhtä kunnioittavaa. Lopulta hän hylkäsi minut kokonaan naurettavan syyn perusteella.
-Mies 29v-
Niin, kai tuossa on käynyt justiin sellainen vahinko, että mies on kokenut parisuhdepuheet vihjeeksi, ja ajatteli sitten osoittaa kerralla kunnolla, että on ihan tosissaan liikkeellä ja puolisomateriaalia. Ilman tätä taustaa tuo kuulostaa vähintään varttihullulta, mutta nyt voi olla kysymys puhtaasti väärinkäsityksestä. Mies on ehtinyt jo jonkun aikaa tulkita aapeen kaikki puheet ja teot väärässä valossa, ja koska mitään suurempaa flirttiä ei ole ollut mutta jotain pientä kuitenkin, on päätellyt että ap on tosissaan ihastunut.
Nämä kaveripiirijutut on ongelma muutenkin. Itse aikoinaan häpäisin kurssikaverin, kun oli siinä alkuvaiheessa kaikenlaista kyläilyä moneen suuntaan, kun muodostettiin kaveripiirejä. Kävin pienessä porukassa kaakaolla, pelattiin sanapeliä ja hän sitten kertoi äitinsä kuolleen äskettäin. Taisi sitten pojalla olla hiukan orpo ja avuton olo, ja oli hiukan liian innokkaasti päätellyt miten toimia. Mitään muuta ei ollut tapahtunut, en taatusti flirttaillut mitenkään, ja kuvittelin, että kaikille on selvää, että kun kuitenkin ollaan useampi vuosi samassa paikassa, mitään romanttisia täkyjä ei kannata liikaa heti alkuun levitellä ainakaan selvinpäin. Kollegiaalisuutta niinkuin.
Kävi sitten niin, että johonkin rientoihin oltiin menossa paremmin niinkuin keskellä päivää, ja tämä tulee kukkapuskan kanssa hakemaan. Asuin silloin isäni kanssa, ja vilkaisimme kukkia ja toisiamme ja räjähdimme nauramaan. Isä nauroi vissiin siksi, kun tiesi millainen poikatyttö olen, minä hermostuksissani, että mitäs nyt tehdään. No eihän siinä tietenkään paljon tarvinnut tehdä, viesti meni perille. En muista miten yritin selittää tai miten toinen reagoi, kun aikaa on jo kulunut vuosikymmeniä ja olin niin paniikissa. Samassa pöydässä saatiin syötyä myöhemminkin, mutta mitään ei taidettu enää toisillemme puhua koskaan. Toivottavasti en säikyttänyt häntä kovin moneksi vuodeksi kuitenkaan.
Ehkä nuorten miesten olisi hyvä kysellä joltain käytännön järkevältä ihmiseltä ohjeita, ennen kuin menevät romantiikkaa harrastamaan, saattaisi helpottaa asioita. Kuitenkin tyttäret ovat hermona asian suhteen, koska siinä voi oikeasti olla suuret asiat kyseessä heidänkin kannaltaan. Yksi tuttu tyttö keskeytti kaksi viikkoa kestäneen tapailun siihen paikkaan, kun olivat tanssineet bileissä ja poika oli julistanut rakkauttaan. Tyttö oli kovasti vihainen, että mistä pirusta se luulee asian näin nopeasti tietävänsä. Sitä kun etsii kuitenkin suht normaalia ihmistä, tuollainen järjestyksen rikkominen on aika huolestuttavaa monella tapaa. Ehkä tilanne olisi toinen, jos ne kaksi viikkoa olisi piehtaroitu ihokkain ilman taukoja, niin molemmat ymmärtävät että niin höyrähtäneenä ei ole suuri erhe kuvitella rakastavansakin, mutta kun on edetty tavallisen hitaasti, niin ennenaikainen tunnustushan se silloin on, ei pääse mihinkään. Ei voi silloin tietää mistä puhuu.
En tiedä osaako nuori nainen järjellään miettiä, miksi on vaarallista ottaa mies, joka on valmis julistamaan rakkautta kahden viikon päästä, mutta keski-ikäinen jo miettii välittömästi, monelleko muullekin noin innokas rakastuja ehtii vuosikymmenten sisään laulaa samat laulut. Ei kaikille nuorille miehille ole vaikeaa olla hosumatta, joten pelkkä ikä ja höyryt päässä pikarakkausjulistelua selitä.
Aiheesta tulee mieleen myös taannoiset seikkailut erään naisen kanssa, voisin avata aiheen "naispuolinen kaveri pani mua".
No niin pani. Tai ainakin antoi panna, ei ollut ns. kybällä mukana. Useaan eri otteeseen kaverisuhteen kestäessä. Sitten (päädyttiin baareista nukkumaan silloin tällöin yhdessä n. 15 kertaa, paneminen tuli vasta myöhemmin nukkumisen lisäksi) vihdoin rohkaistuin ja kysyin, että mitkäs ne on suunnitelmat, onko meillä yhteistä tulevaisuutta?
Ei, on viisaampaa pysyä ystävänä, sanoi hän (tästä on niin paljon aikaa, että en muista tarkkaa sanamuotoa).
Minähän olin tietysti siinä vaiheessa alkanut jo suorastaan nauttia niistä yhteisistä hetkistä. Oli sitten pakko kysyä, että miksi sitten annoit piparia jos haluat vaan pysyä ystävänä?
Vastaus: koska en halunnut menettää sinua ystävänä.
Tässä vaiheessa ei meikäläisen psykologian tietämys ja ymmärrys enää pysynyt logiikassa mukana. Pointsit kuitenkin ilmeisen rehellisestä vastauksesta naiselle. Vaikka se ei olisi ollut se oikea syy, ei sillä ole enää merkitystä, mikäli en hänen unelmien mies olisi ollutkaan.
Pysyttiin ystävinä kumminkin, mutta tuo yhdessä nukkuminen jäi paria poikkeusta lukuun ottamatta pois ja löysin sitten jotain muita naisia, joiden käsitys parisuhteen muodostuksesta oli enemmän yhteensopiva omani kanssa. En ole pitänyt yhteyttä, koska muutin paikkakunnalta pois, mutta kai hänellä hyvin menee.
hmm AP jos tilanne olis toisin päin eli sä olisit ihastunut ystävääsi ja tämä mies halailis ja pussailis sua ja nostais sua syliin ja viettäisitte paljon aikaa yhdessä (jopa spontaanin viikonloppumatkan verran!) niin olisitko aika varma saamistas "positiivisista" merkeistä? :) kun on kiinnostunut jostain ihmisestä niin noi viattomat eleet ja teot tulkitaan AINA tosi myönteisesti että kiinnostus on molemmin puolista. Ehkä toi kosinta oli aivopieru mutta kyllä ton kertomukses perusteella mäkin olisin olettanut että mulla ja mun "kaverilla" olis ainakin jonkin asteista säpinää meneillään.
Mä en usko hetkeäkään että miespuoliset kaverit olisi mahdottomuus. Mun kavereista z90% on miehiä. Mutta me ollaankin"kasvettu yhdessä" ihan varhaisteinistä saakka ja välit on kun saman perheen lapsilla. Jätkät usein nauraa että mun paneminen ois kun,omaa veljeensä jyystäisi. Mä olen ihan perusnätti nainen ja luonteeltani naisellinen, mutta en usko että on käynyt noilla jätkillä mielessäkään mikään muu kun kaveruus ainakaan teiniiän jälkeen.
MUTTA olen ollut apn kanssa melko samanlaisessa tilanteessa kyllä. Mulle on niin luontevaa kaveerata miesten kanssa, että kerran näin aikuisiällä olen yrittänyt sitä uuden tuttavuuden kanssa. Mulle oli itsestään selvää että ollaan kavereita ja mistään muusta ei ikinä puhuttu enkä mielestäni antanut mitään ymmärtää. Hengattiin paljon yhdessä, ja välit oli tuollaiset kun apllakin, meillä oli tosi hauskaa yhdessä. Mitään pusuja ei ikinä vaihdettu kännissäkään, mutta toki halattiin kun tavattiin jne. Mitä nyt ystävät tekevät. Tätä oli jatkunut muutaman kuukauden, kun mies esitteli mut baarissa jollekin tyypille tyttöystävänään. Mä luulin että Se heitti läppää, ja mies loukkaantui. Silloin mulle selvisi että mies oli koko tuon ajan kuvitellut että me seurustellaan. Hänellä ei ollut ikinä ollut naispuolisia kavereita, eikä osannut erottaa meidän normaalia kaveruutta seurustelusta. Mä olin ihan puulla päähän lyöty, koska en ollut ikinä antanut olettaa mitää sellaista, ja min mielestä meidän suhteessa ei ollut mitään seurustelun elementtejä.
Tuon jälkeen en ole enää uusia miespuolisia kavereita halunnut. Mulle oli itsestään selvää että miehen kanssa voi olla kaveri, mutta ilmeisesti Se koskikin vain noita ihania poikia jotka olen tuntenut lapsesta. Haluan kuitenkin ystävyyssuhteessa olla täysin vapaasti, enkä koko ajan miettiä että ei kai toi toinen nyt ota tätä väärin ja eihän Se nyt ajattele musta silleen
Mulla on ainakin useita miespuolisia kavereita, joiden kanssa ei kyllä ole minkäänlaista sutinaa tai kipinää. Todellakin voi mies ja nainen olla kavereita.
Pitäisi varmaan sanoa heipat miespuolisille kavereille näistä vastauksista päätellen. Ei mulla ole vissiin muuta tarjottavaa miehille kuin pilde. Saavat olla keskenään sitten, jos mun sukupuoli on niin iso ongelma.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 14:46"]
Luuliko Ap oikeasti että mies muuten vaan hengailee "kaverina" sun seurassa :D
Mies
[/quote]
Mutta miksi ko naisen kanssa seurustelematon mies kosii?? Tämä jäi hämäräksi todellakin. Eikö olisi ollut hiukka luontevampaa vain kertoa mitä tuntee ja että haluaisin seurustella. Olisi. Miksi joku mies siis tekee NOIN?
Halusi varata kaukaa naisen itselleen? Voi ei. Ihan kuin kukaan nainen voisi vastata tuohon jo tuossa vaiheessa. Tai no, ehkä joku tunteitaan hulluna pidättelevä nainen voisi, olisi jo sydänjuuriaan myöten rakastunut, vaikka eivät vielä seurustele. Ehkä mies oletti sinusta ap nyt tällaista. Oletettavasti mies on itse tunteitaan pidättelevä. Hassua, ettei nähnyt, ettei ongelmasi ole sama tunteiden pidättelyongelma. Etkös ole juuri päinvastainen? Ei ihme, että mies kaipaa sellaista tunteitaan pidättelemätöntä naista, jos se on hänen vaikeutensa. Ehkä hän vain erehtyi luulemaan, ettet voi jostain syystä kertoa tunteistasi juuri hänelle.