Naiset, miksi ette tee uraa?

[quote author="Vierailija" time="17.06.2014 klo 00:43"]

[quote author="Vierailija" time="17.06.2014 klo 00:22"]Traumaattinen lapsuus, teini-ikä ja nuoruus. Että en edes sun käskystäsi ikävä kyllä ole vielä alkanut uraa luomaan.

[/quote]

Miksi annat vanhojen juttujen seisoa myös tulevaisuuden edessä?

[/quote]

Miksi on pakko vääntää siinä? Joidenkin asioiden käsittely kestää enemmän kuin yhden teehetken. Tai no, onhan tämä palstan herkullisin vääntämisen aihe: "Minä tiedän elämäsi paremmin ja osaan paremmin kuin sinä".

En ole mikään tahdoton "antaja", toimin tavallani eikä sitä tarvitse puolustaa sinulle.

En lainkaan kiistä sitä, että ura on toisarvoista. Toki jokainen meistä laittaa lapset ja perheen edelle. Kysymys olikin että miksi ei voi tehdä sitäkin? Miksi ei voi kouluttautua ja menestyä itsekin vaikka mies olisi mitä?

[quote author="Vierailija" time="17.06.2014 klo 00:46"]

Minäkin olin lasten kanssa kotona sen kolme vuotta, mutta entä sitten? Yritän vaan tajuta sen miksi täällä eletään miehen rahoilla.....

Mummoni sanoi että pidä huoli että pystyt elättämään itsesti ja lapsesi (vaari kuoli talvisodassa)  ja sen olen tehnyt.

[/quote]

Missä kohtaa olen sanonut että olen elänyt miehen rahoilla? Ihan omilla tienaamillani rahoilla olen elänyt ja osaltani elättänyt myös lapseni, minulle on ollut kunnia asia että olen valinnut lapsilleni isän, joka on myös valmis elättämään lapsensa ja osallistumaan lasten arkeen. Kurjaahan se olisi ollut jos keskenkaiken olisi talvisota syttynyt ja vienyt lapsilta isän, mutta olisivathan lapset nykypäivänä saaneet eläkkeen isästään, jos tämä olisi kuollut.

Minä taas en ymmärrä että nykypäivänä eletään sota-aikaisilla isoäidin opeilla.

[quote author="Vierailija" time="17.06.2014 klo 00:53"][quote author="Vierailija" time="17.06.2014 klo 00:43"]

[quote author="Vierailija" time="17.06.2014 klo 00:22"]Traumaattinen lapsuus, teini-ikä ja nuoruus. Että en edes sun käskystäsi ikävä kyllä ole vielä alkanut uraa luomaan.

[/quote]

Miksi annat vanhojen juttujen seisoa myös tulevaisuuden edessä?

[/quote]

Miksi on pakko vääntää siinä? Joidenkin asioiden käsittely kestää enemmän kuin yhden teehetken. Tai no, onhan tämä palstan herkullisin vääntämisen aihe: "Minä tiedän elämäsi paremmin ja osaan paremmin kuin sinä".

En ole mikään tahdoton "antaja", toimin tavallani eikä sitä tarvitse puolustaa sinulle.

[/quote]

Ymmärrän sua...itselläni täysin sama tilanne. Minkä ikäinen olet? Lapsia?

Tätä minäkin omalla kohdallani saan miettiä joka päivä. Totesin, että tosissaan minun uraani ei halua itseni lisäksi kukaan muu, vaikka muutama teeskentelee. Se ei riitä, vaan minun on saatava aitoa tukea, jotta en mene naamalleni kesken matkan.

Tai sitten minun on lakattava piittaamasta, miten parisuhteen käy, ja etsittävä ne tukijat väitöskirjalle mistä ne sitten löytyvätkin. Mutta kun tuli tehtyä lapsikin, niin usko ei tahdo riittää. Kunnianhimoa ja pätemisentarvetta ei ole, vain tutkijaluonteen uteliaisuus. Vihaan kuitenkin monia asioita, jotka nykypäivänä tutkijuuteen liittyvät. Olen introvertti, ja suutun, jos aikaani haaskataan hölmöyksiin.

Asia kuitenkin ahdistaa minua joka päivä, ja tiedän etten ole onnellinen, ellen saa tehdä sitä, missä tiedän olevani muita parempi. Ne asiat jäävät sitten sanomatta.

[quote author="Vierailija" time="17.06.2014 klo 00:11"]

Minulla on tämä yksi ainoa elämä. Miksi kummassa tuhlaisin sen tekemällä 60 tuntista työviikkoa jollekin toiselle? Jos olisin yrittäjä, tilanne olisi tottakai toinen.

[/quote]

Tämä. Mulla on maisterin tutkinto ja kokemusta hyvistä firmoista, mutta nykyisin teen ihan tavallista työtä puolikkaan viikon verran. Rahaa on vähemmän, mutta aikaa itselle ja läheisille on paljon enemmän. Elämä tuntuu nyt paljon mielekkäämmältä, kun ei tule rehkittyä toisen taskuun pitkiä päiviä. Ennen työmatkoihinkin tuhrautui vaikka kuinka kauan, nyt vain pieni osa päivästä. Stressiä ja ahdistusta on vähemmän kuin koskaan. Miksi palaisin takaisin entiseen? Entinen tarkoittaa orastavaa masennusta, stressiä, univaikeuksia, pitkiä päiviä ja 1h suuntaansa työmatkoja julkisissa kulkuneuvoissa jne.

Juuri tuota tarkoitin!  Kun kerran olet parempi tee se!

Sovittiin meillä miehen kanssa että minä menen ja teen vaihteeksi - lopputulema on että tienaan kolme kertaa enemmän kuin hän - tähän yritän kaikkia kannustaa....

ap jetfläsissä ettei uni tule

[quote author="Vierailija" time="17.06.2014 klo 00:26"]

Minulla ei ole vähääkään kunnianhimoa. Riittää, että olen käynyt lukion ja ammattikoulun ja mulla on koulutustani vastaava vakituinen työpaikka, jossa viihdyn erinomaisesti.  Haluan että työni on "tylsää", eikä liian vaikeaa.  Vapaa-ajalla sitten toteutan itseäni erilaisissa jutuissa.  Ja kolme lastakin on :)

[/quote]

Selvennän vielä viestiäni: tienaan enemmän kuin mieheni, enkä ole ollut lasten kanssa koskaan hoitovapaalla, enkä edes kokonaan vanhempainvapaalla.  Mies on :)

Jos joku täällä luulee, että on vain kaksi vaihtoehtoa, uraäiti tai sitten miehen rahoilla eläjä, niin on kyllä väärässä.

Koska mua ei kiinnosta ura. Mä haluan mennä töihin ysiksi ja lähteä viideltä. Mä olen pirun hyvä työssäni ja tykkään tehdä sitä. Mua ei sekuntiakaan häiritse, vaikka nuorempia ylennetään. Päinvastoin. Voin olla tyytyväinen, kun sain olla apuna siinäkin ylennyksessä.

Uraihmiset tarvii meitä perusduunareita selustaansa.

Minä teen. Mies on kotona hoitamassa lasta. Mulla on hyvät paperit, ja olen fiksu, miksipä jäisin kotiin sitä tuhlaamaan.

Siksi, että en pysty venymään työpaikan vaatimuksiin. Oon kahden lapsen yh, lasten isä asuu kaukana ja päiväkoti menee viideltä kiinni. Pieni koululainenkaan ei voi olla loputtomiin yksin kotona. Tällä hetkellä keskityn selviytymään kokopäivätyöstä, kymmenen vuoden päästä voin jo joustaa paljon enemmän :)

Pelkkää alapeukkua täällä...kysyin vaan.  En jaksa uskoa että Suomessa koulutetut naiset tekevät näin.....