Lue keskustelun säännöt.
Työnhaku masentaa :/
16.06.2014 |
Olen hoitovapaalla nykyisestä työstäni vuodenvaihteeseen asti, mutta en haluaisi palata sinne ilmapiiriongelmien vuoksi.
Olen jo useamman kuukauden etsinyt uutta työpaikkaa, mutta tasaisesti sähköpostiin tipahtelee "kiitos, mutta valinta ei kohdistunut sinuun"-viestejä. :/
Onko muilla sama ongelma vai mikä tässä mättää? Ennen olen päässyt todella helposti uusiin töihin jopa satojen hakijoiden joukosta.
Kommentit (54)
Useampi kk ei ole mitään. Kolmas vuosi alkaa. Hastatteluita hyvällä tuurilla 1-2 vuodessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 14:26"]
Vaikeaa on. Työkokemusta esittelijätehtävistä lähes 15 vuotta, joista nimenomaan haettavaan tehtävään yli kolme vuotta, ja virkaan nimitetään 2012 valmistunut alle 2 vuoden kokemuksella varustettu henkilö.
[/quote]
Kannattaa olla oikeaa sukua. Julkisiin virkoihin palkataan aina sukulaissuhteen tai puoluekirjan mukaan. Onneksi julkisista nimityksistä voi aina valittaa, mutta ei siitä mitään muuta saa kuin mielihyvää.
Mä olen niin samassa tilanteessa. On työpaikka, mutta siellä on mahdotonta olla. On jatkuvat yt:t ja hyvin vaikea johtaja, joka pelaa koko ajan pelejään. Mikään ei riitä. Palasin hoitovapaalta, ja on todella kamalaa, kun sitten ylitöiden jälkeen pääsee kotiin, ei jaksa mitään. Ei olla perheen kanssa eikä tehdä kotihommia (kyllä, puoliso tekee niitä myös). Olen epätoivoisena yrittänyt etsiä uutta työtä, mutta ei ole tärpännyt. En helkutissa tiedä, miten tästä mennään eteenpäin. Sitä paitsi tiedän varsin hyvin, että seuraavat yt:t tulevat pian ja todennäköisesti saan potkut.
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 15:07"]
Mä olen niin samassa tilanteessa. On työpaikka, mutta siellä on mahdotonta olla. On jatkuvat yt:t ja hyvin vaikea johtaja, joka pelaa koko ajan pelejään. Mikään ei riitä. Palasin hoitovapaalta, ja on todella kamalaa, kun sitten ylitöiden jälkeen pääsee kotiin, ei jaksa mitään. Ei olla perheen kanssa eikä tehdä kotihommia (kyllä, puoliso tekee niitä myös). Olen epätoivoisena yrittänyt etsiä uutta työtä, mutta ei ole tärpännyt. En helkutissa tiedä, miten tästä mennään eteenpäin. Sitä paitsi tiedän varsin hyvin, että seuraavat yt:t tulevat pian ja todennäköisesti saan potkut.
[/quote]
kuulostaa kamalalta, myötätuntoa. "Kiva" kuulla välillä, ettei se työelämälään aina mitään herkkua ole. T: vastentahtoisesti kotiäitinä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua taas masentaa tässä työnhaussa myös työnantajien asenteet. Monista paikoista joihin oon hakenut ei oo ikinä vaan kuulunut enää mitään. Mukavaa rustailla monta tuntia työhakemusta ja sitten ei vaivauduta edes kommentoimaan että pääsikö jatkoon vai ei. Parasta oli eräs yritys, josta tui 5kk myöhemmin että et valitettavasti tullut valituksi. Joo, koska en olisi itse pystynyt päättelemään asiaa....
Minulla on takana noin 10 vuoden pätkätyöhistoria, satoja työhakemuksia ja parikymmentä työhaastattelua. Joskus olen tullut valituksi, usein en. Työn saamisessa tärkeintä ei ole ollut koulutus tai pitkä työkokemus (toki pitää olla muodollinen pätevyys hommaan), vaan se, että tuntee henkilökohtaisesti edes jonkun niistä ihmisistä jotka päättävät rekrytoinnista. Niin yksinkertaista se on. Kavereille ja tutuille ne paikat jaetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loppui kuukausi sitten työt, ei potkujen takia vaan määräaikainen sopimus umpeutui ja firmassa rekrykielto, joten taas ollaan työttömänä. Ansiosidonnaista tulee onneksi melkein 2000e /kk joten en aio kiirehtiä työnhaun kanssa. Itse asiassa ostin juuri lennot Thaimaahan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mee ajaa rekkaa ja kaataa mettää moottorisahalla.
[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 14:27"]
Sama ongelma on kaikilla, paitsi niillä erikoisasiantuntijoilla joita rekrytään vaikka kilpailijalta suoraan. Syyttäkää hallitusta, heidänhän näitä asioita pitäisi korjata. Jostain syystä vaan ei tunnu kiinnostavan vaikka vähän väliä joku muistuttaa todellisesta suurtyöttömyydestä ja sen ongelmista kansalaisille. Tämä kritiikki mm. kokoomusta ja vihreitä äänestäneenä.
[/quote]
Vähän OT, mutta voisiko joku vihjaista, minkä alan erikoisasiantuntijoista on kyse, joilla työllisyystilanne olisi parempi? Terveisin uudelleenkouluttautumista suunnitteleva
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa tutustua oman asuinkunnan työllistämisprojekteihin. Niistä kannattaa kysellä TE-toimistossa. Läntisellä uudellamaalla on Novago GoRekry projekti.
Jos työtä ei ala löytyä ja syy ei ole hakemuksissa tai ujoudessa lähestyä työnantajia, on muutettava strategiaa.
Olen ns. turhan alan FM ilman pedagogisia opintoja. Verkostoja en opintojen aikana luonut, tyhmä kun olin. Olen ylipainoinen ja parhaassa lapsentekoiässä sekä mielenterveysongelmainen. Sukulaiseni ovat tavallisia duunareita.
Olen 34 ja kerran olin työtön kuukauden, yhtenä kesänä. Muuten olen aina löytänyt toimistohommia yritysmaailmasta ja ollut keskituloinen. Työpaikkaa olen vaihtanut liiankin usein, helposti.
Ymmärrän työnhaun vaikeuden jos on näkyvästi sairas, lähellä eläkeikää, suurperheen äiti, maahanmuuttaja, ei kykenevä muuttamaan työn perässä jne. Vaikka tietysti tällaisillekin ihmisille soisi työtä. Mutta me muut kyllä voimme löytää jotain pienellä reippaudella ja joustavuudella. Jos ei ihan heti niin kuukaudessa tai parissa. Jos ei löydy, niin katsottava peiliin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko jollain oikeasti vinkkejä työnhakuun? En ole vuosiin hakenut töitä, kohta se saattaa tulla ajankohtaiseksi. Millainen hakemuksen tulisi olla? Entä CV? Pitääkö mahtua yhdelle sivulle vai paljonko ansioita ja työsuhteita pitäisi listata?
Entä LinkedIn, mitä siellä kannattaa korostaa?
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 17:45"]
Jos työtä ei ala löytyä ja syy ei ole hakemuksissa tai ujoudessa lähestyä työnantajia, on muutettava strategiaa.
Olen ns. turhan alan FM ilman pedagogisia opintoja. Verkostoja en opintojen aikana luonut, tyhmä kun olin. Olen ylipainoinen ja parhaassa lapsentekoiässä sekä mielenterveysongelmainen. Sukulaiseni ovat tavallisia duunareita.
Olen 34 ja kerran olin työtön kuukauden, yhtenä kesänä. Muuten olen aina löytänyt toimistohommia yritysmaailmasta ja ollut keskituloinen. Työpaikkaa olen vaihtanut liiankin usein, helposti.
Ymmärrän työnhaun vaikeuden jos on näkyvästi sairas, lähellä eläkeikää, suurperheen äiti, maahanmuuttaja, ei kykenevä muuttamaan työn perässä jne. Vaikka tietysti tällaisillekin ihmisille soisi työtä. Mutta me muut kyllä voimme löytää jotain pienellä reippaudella ja joustavuudella. Jos ei ihan heti niin kuukaudessa tai parissa. Jos ei löydy, niin katsottava peiliin!
[/quote]
kerro tarkemmin, mitä nämä "toimistohommat" ovat ja paljonko saat liksaa? T: työtön valtiotieteiden tohtori
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 17:45"]
Jos työtä ei ala löytyä ja syy ei ole hakemuksissa tai ujoudessa lähestyä työnantajia, on muutettava strategiaa.
Olen ns. turhan alan FM ilman pedagogisia opintoja. Verkostoja en opintojen aikana luonut, tyhmä kun olin. Olen ylipainoinen ja parhaassa lapsentekoiässä sekä mielenterveysongelmainen. Sukulaiseni ovat tavallisia duunareita.
Olen 34 ja kerran olin työtön kuukauden, yhtenä kesänä. Muuten olen aina löytänyt toimistohommia yritysmaailmasta ja ollut keskituloinen. Työpaikkaa olen vaihtanut liiankin usein, helposti.
Ymmärrän työnhaun vaikeuden jos on näkyvästi sairas, lähellä eläkeikää, suurperheen äiti, maahanmuuttaja, ei kykenevä muuttamaan työn perässä jne. Vaikka tietysti tällaisillekin ihmisille soisi työtä. Mutta me muut kyllä voimme löytää jotain pienellä reippaudella ja joustavuudella. Jos ei ihan heti niin kuukaudessa tai parissa. Jos ei löydy, niin katsottava peiliin!
[/quote]
Juupasen juu, ihan uskottavaa. Oliko sulla perhettäkin? Ja vielä: missä päin Suomea asut?
Varmasti nämä työnsaannit ovat monen tekijän summa. Luulen päässeeni aiemmin määräaikaiseen työsuhteeseen sukupuoleni ansiosta, nainen haki "miesten hommiin", kuulin että aiemmin tehtävään valittu nainen oli perunut työsopimuksensa koska oli saanut vakituisemman työn, tuli hätä hankkia toinen NAINEN kyseiseen tehtävään. Koska yritys haluaa profiloitua "me emme syrji ketään, me kannatamme tasa-arvoa, kaikki hakijat ovat samanarvoisia". Kyseessä oli kuitenkin se yksi ainoa työ kyseisessä firmassa, johon otetaan aina "kesätyttöjä". Muista tehtävistä ei puhettakaan. Olin ollut yli vuoden työttömänä ja koulutusta kyseiseen työhön ei ollut...
No, toivottavasti sain oman puolentoistavuoden jatkosopimuksen eri tehtävissä omilla ansioillani :)
Tarkoitan vain sitä, että kyse ei välttämättä ole edes cv:stä ja omista ansioista, työnantaja hakee sitä sillä hetkellä sopivinta työntekijää, joka sopii imagoon.
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 18:01"]
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 17:45"]
Jos työtä ei ala löytyä ja syy ei ole hakemuksissa tai ujoudessa lähestyä työnantajia, on muutettava strategiaa.
Olen ns. turhan alan FM ilman pedagogisia opintoja. Verkostoja en opintojen aikana luonut, tyhmä kun olin. Olen ylipainoinen ja parhaassa lapsentekoiässä sekä mielenterveysongelmainen. Sukulaiseni ovat tavallisia duunareita.
Olen 34 ja kerran olin työtön kuukauden, yhtenä kesänä. Muuten olen aina löytänyt toimistohommia yritysmaailmasta ja ollut keskituloinen. Työpaikkaa olen vaihtanut liiankin usein, helposti.
Ymmärrän työnhaun vaikeuden jos on näkyvästi sairas, lähellä eläkeikää, suurperheen äiti, maahanmuuttaja, ei kykenevä muuttamaan työn perässä jne. Vaikka tietysti tällaisillekin ihmisille soisi työtä. Mutta me muut kyllä voimme löytää jotain pienellä reippaudella ja joustavuudella. Jos ei ihan heti niin kuukaudessa tai parissa. Jos ei löydy, niin katsottava peiliin!
[/quote]
Juupasen juu, ihan uskottavaa. Oliko sulla perhettäkin? Ja vielä: missä päin Suomea asut?
[/quote]
Perheetön. Asun Espoossa. Välillä olen asunut myös toisessa EU-maassa. Kaikkialla ei ole niin huono työtilanne kuin Suomessa ja jo pelkästään suomen kielen taidolla voi päästä ulkomailla mielenkiintoisiin tehtäviin saamaan kokemusta, joka parantaa työllistymismahdollisuuksia jatkossa. On sinne perheellisiäkin lähtenyt. Teen kansainväliseen kauppaan liittyviä töitä. Koulutukseni on ihan eri alalta, mutta kielitaitoni, asenteeni ja se että sain aikanaan jalansijaa alalta, auttoivat. Tietysti kurssitan itseäni työn ohella, mutta niinhän tekevät kaikki, joilla on aikaa. En ole rikas, tällä hetkellä palkkani on 3200 brutto plus puhelinedut sun muut.
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 17:45"]Ymmärrän työnhaun vaikeuden jos on näkyvästi sairas, lähellä eläkeikää, suurperheen äiti, maahanmuuttaja, ei kykenevä muuttamaan työn perässä jne. Vaikka tietysti tällaisillekin ihmisille soisi työtä. Mutta me muut kyllä voimme löytää jotain pienellä reippaudella ja joustavuudella. Jos ei ihan heti niin kuukaudessa tai parissa. Jos ei löydy, niin katsottava peiliin![/quote]
Katsoin, mutta se sama naama sieltä tuijottaa. En kelpaa ylikoulutettuna paskaduuneihin, ottavat mieluummin nuoria, jotka eivät tiedä työntekijöiden oikeuksista, ja omalla alalla on viime vuosina pantu muutama tuhat korkeakoulutettua kortistoon. Kerro ihmeessä mitä voin tehdä päihittääkseeni sadat kokeneemmat työnhakijat, kun ei ole annettu ruuneberin supliikkiakaan?
Miksi sinä junnaat noissa valkokaulusproletariaatin hommissa, jos osaat myydä itsesi helpolla hommiin satojen kilpailijoiden nenän edestä? Eikö sitä harvinaislaatuista taitoa voi hyödyntää tuottavammin, vaikka myyntityössä tai yrittäjänä? Valitettavasti se taito on lahja, jota ei peiliin katsomalla voi saada. Eikä koulutuksellakaan.
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:26"]
Meillä suurimmalla osalla on siis hakemukset ja CV:t kunnossa, osalla jopa asiantuntijoiden kanssa tsekkattuina. Mutta silti ei tule kutsua edes haastatteluihin.
Mitäs tässä tilanteessa teet?
[/quote]
Lähden poimimaan marjoja ja sieniä, siis juuri tänään. Kyllä minä ihmettelen, mitä tällä yhteiskunnalla on varaa tuhlata näin paljon hyvää osaamista ja kokemusta pitämällä meitä 'huippuosaajia ' työttöminä. Ja ei, emme kelpaa edes siivoojiksi, kun siihenkin hommaan on tyrkyllä pilvin pimein ammattitaitoisia ja kokeneita työntekijöitä.