Kysymyksiä omakotitaloista tietäville
Minkä ikäisen omakotitalon olisit valmis ostamaan ns. "käytettynä", jos et rakentaisi uutta? Asun tällä hetkellä rivitaloasunnossa haaveillen omasta talosta.
Mitkä ovat eri vuosikymmenten riskirakenteet ja onko jollakin vuosikymmenellä tuotettu lähes järjestäen sutta ja sekundaa? Mitä huomioitavaa teille tulee mieleen?
Myynnissä on paljon taloja vuosilta 1950-1985. Näihin taipuu lompakko, mutta järki onkin eri asia.
Kommentit (36)
En ostaisi vanhempaa kuin 1980-luvulla rakennettu. Mieluiten 1990-luvun, koska rakennusmääräykset käsittääkseni muuttuivat eli kiristyivät selkeästi 1990-luvun aikana.
Esim. perustukset, ikkunat… asbesti jäi pois jne.
Kaikki riippuu siitä, millainen rakennuksen rakennus-, korjaus- ja käyttöhistoria on ollut. Millaisessa kunnossa rakenteet ovat. Millainen rakennuspaikka ja tontti, millainen omistus/huoltohistoria. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Aina on lähdettävä liikkeelle tärkeimmästä perusasiasta: vedestä. Tuleeko ja meneekö vesi niin kuin sen pitää? Pysyykö sade- ja hulevedet talon ulkopuolella ja menevätkö oikeisiin suuntiin? Nouseeko maaperästä kosteutta? Ovatko talon käyttövesiputket ja viemärit kunnossa, onko teknistä käyttöikää jäljellä, mikä on asennustapa (pintaveto vai rakenteiden sisällä)? Onko kosteiden tilojen vedeneristys OK? Ovatko katto ja ulkoverhoilu kunnossa, eristys kunnossa?
Sitten seuraavana lämmitys: tulisijat, lämmitysjärjestelmä ja sen kunto, onko puutteita?
Seuraavaksi on kiinnitttävä huomiota sähköistykseen ja sähköistyksen ikään. Onko se kunnossa? Onko vedot tehty oikein? Pääkeskus? Lattialämmitys kylpyhuoneessa? Vesivaraaja? Keittiön sähkölaitteet?
Kun nämä on tarkastettu, voi keskittyä kaikkeen muuhun. Viimeisenä kannattaa kiinnittää huomiota pintoihin, keittiöön jne. asioihin, jotka taas osakehuoneistoa hankittaessa ovat enemmän keskiössä.
Vierailija kirjoitti:
En ostaisi vanhempaa kuin 1980-luvulla rakennettu. Mieluiten 1990-luvun, koska rakennusmääräykset käsittääkseni muuttuivat eli kiristyivät selkeästi 1990-luvun aikana.
Esim. perustukset, ikkunat… asbesti jäi pois jne.
Juuri 80-90 -lukujen taloihin en laittaisi rahaa kiinni.
Paljon on ongelmia mm. höyrysulkujen tms. kanssa. Pakettitaloja, mm. vanhoja Älppäreitä en välttämättä edes harkitsisi. Hinta/laatusuhde usein pielessä.
Ostaisin ennen sotia valmistuneen, jos siinä ei ole tehty liikaa riskialttiita remontteja.
Esim kylppäri tai saun yläkerrassa, niin miettisin, onko tullut vuotoja.
Meillä on -53 rakennettu talo ja hyvässä kunnossa on. Olemme kolmannet omistajat ja edellinen omistaja pitänyt talon hyvässä kunnossa.
Vanhoissa taloissa (ennen 1960-lukua rakennetuissa) on rakennusteknisesti usein hyviä ratkaisuja, esim. tuulettuva alapohja.
Kuten joku tuolla mainitsikin, perustukset ja katto ovat asioita, johon on ensimmäisenä kiinnitettävä huomiota. Ostaisin mieluummin vanhan, järkevästi kunnossa pidetyn talon jossa on juuri mm. tuulettuva alapohja, harjakatto, kunnon räystäät ja hulevesien ohjaus kunnossa, kuin esimerkiksi 1960-1980-luvuilla peltotontille rakennetun matalamallisen OKT:n, jossa mahdollisesti tasakatto, matala yläpohja, maanvarainen laatta tai jopa valesokkeli, mineraalivillaeriste ja rakenteiden sisällä kulkevat kiertovesi- ja käyttövesiputket. Usein vanhat talot on vielä pyritty sijoittamaan tontille / rakennuspaikalle parhaaseen mahdolliseen kohtaan, kallistukset ym. huomioiden.
Vierailija kirjoitti:
En ostaisi vanhempaa kuin 1980-luvulla rakennettu. Mieluiten 1990-luvun, koska rakennusmääräykset käsittääkseni muuttuivat eli kiristyivät selkeästi 1990-luvun aikana.
Esim. perustukset, ikkunat… asbesti jäi pois jne.
Naapuri rakennutti keltatiilestä valesokkelitalon 1990-luvun alussa ja on jo nyt pulassa kosteusongelmien kanssa. Sokkeli syöttää kosteutta kapillaari-ilmiön takia ylös maapohjasta seinärakenteisiin. Myös vedet tulivat katolta rännejä pitkin miten sattui. Tänä kesänä joutui teettämään uudet rännit ja maksoi tuhansia euroja.
Korkeintaan 10 vuotta vanha, tai sitten yli 100 vuotias. Molempiin perusteellinen kuntotarkastus.
Vierailija kirjoitti:
Korkeintaan 10 vuotta vanha, tai sitten yli 100 vuotias. Molempiin perusteellinen kuntotarkastus.
Saman vastaisin. Tosin yli 100-vuotiasta taloa harkitessa vaikuttaisi tehdyt remontit todella paljon.
Jättäisin väliin 70-, 80- ja 90-lukujen talot. Sitä vanhempia ja 2000-luvun taloja voisin ajatella.
1950-luvun rintamamiestalo. Sellainen johon ei lle tehty 70-80-luvulla ”korjauksia”.
Jos lompakko taipuu 1950-1985 taloihin, niin ottaisin mieluiten tuon ajanjakson alkupään talon, edellyttäen että sitä ei ole pilattu vääränlaisilla remonteilla.
Me on asuttu 26 vuotta talossa joka on rakennettu - 48. Aivan ihana ja terve talo. Nyt joudutaan muuttamaan ja talo meni helposti kaupaksi.
Ostaisin 1900-1950 luvun talon jossa ei ole kosteita tiloja, vaihtoehtoisesti 2000-luvun talon, siinä vuonna 2002-2003 tuli uudet tiukat ohjeet kosteuseristyksistä ja kostean tilat on tehty hyvin.
Pahimpia 1970-80 luvun talot. Kosteuseristeet huonot ja pahimmillaan maan sisässä valesokkeli, tai sitten tasakatto.
Itse ostin juuri ennen talvisotaa valmistuneen talon, silloin ennen sotia oli vielä hyvin laadukkaita rakennustarpeita saatavilla ja työmiehet tekivät hyvää jälkeä. Olihan siihen seuraavat omistajat tehneet remonttia joihinkin paikkoihin, jotka piti purkaa, mutta alta paljastui sitten todella hyvät ja kunnossa olevat rakenteet. Rakennuspaikkakin oli valittu huolellisesti, korkein kohta tontilla ja hyvin vettä vetävä maa ympärillä. Talon sokkelit on hienot, halkaistuja kiviä, mutta on painunut hieman (noin 5 senttiä), mutta pieni lattioiden kallistus on huomaamaton, puurakennus kestää hyvin tällaista pientä painumista, toisin kuin tiilirakennus. Olen erittäin tyytyväinen.
Me ostettiin v. 1996 valmistunut omakotitalo. Mieheni lapsuudenkoti, jota olivat hänen edesmenneet isänsä ja isoisä myös rakentamassa. Huolellisesti tehty ja tunnearvoltaan mielettömän rakas meille.
Suuri etu, kun talon historia täysin tiedossa ja kaikki paperit jne tallella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ostaisi vanhempaa kuin 1980-luvulla rakennettu. Mieluiten 1990-luvun, koska rakennusmääräykset käsittääkseni muuttuivat eli kiristyivät selkeästi 1990-luvun aikana.
Esim. perustukset, ikkunat… asbesti jäi pois jne.
Naapuri rakennutti keltatiilestä valesokkelitalon 1990-luvun alussa ja on jo nyt pulassa kosteusongelmien kanssa. Sokkeli syöttää kosteutta kapillaari-ilmiön takia ylös maapohjasta seinärakenteisiin. Myös vedet tulivat katolta rännejä pitkin miten sattui. Tänä kesänä joutui teettämään uudet rännit ja maksoi tuhansia euroja.
Ajattelin, että joku kirjoitti puutaheinää. Että ei valesokkeleita rakennettu enää 1990-luvulla, mutta niin vain on rakennettu 90-luvun puoleenväliin.
Ei missään nimessä valesokkelitaloa pidä mennä ostamaan.
muuta kt ja rakenna joku mökki (talo) ja harjoittele sillä. nua 70,80,90, luvun talot ovat purku kuntoisia.
Vierailija kirjoitti:
En ostaisi vanhempaa kuin 1980-luvulla rakennettu. Mieluiten 1990-luvun, koska rakennusmääräykset käsittääkseni muuttuivat eli kiristyivät selkeästi 1990-luvun aikana.
Esim. perustukset, ikkunat… asbesti jäi pois jne.
Vesieristykset olivat vielä 90-luvulla heikoissa kantimissa.
Vierailija kirjoitti:
En ostaisi vanhempaa kuin 1980-luvulla rakennettu. Mieluiten 1990-luvun, koska rakennusmääräykset käsittääkseni muuttuivat eli kiristyivät selkeästi 1990-luvun aikana.
Esim. perustukset, ikkunat… asbesti jäi pois jne.
Ei ollut asbestia enää 80 luvun rakennuksissa.
Talon ikää tärkeämpi on rakenteet. Me ostimme 1903 valmistuneenvä hirsitalon ja oli hyvä valinta.
Talon perustuksiin ja kattoon kannattaa ensimmäiseksi perehtyä huolellisesti. Toinen selvitettävä on sadevesien ohjautuminen. Käyttövesiputket ja viemärit. Lämmitysmuoto ja hormien kunto, jos on tulisijoja.