Lue keskustelun säännöt.
Perhepäivähoitajan kokemus:
13.06.2014 |
Olen toiminut perhepäivähoitajana kohta 11vuotta. Monenlaista perhettä ja lasta on tullut tutuksi ja ihmistuntemukseni kasvanut.
Yksi piirre jonka olen huomannut yhdistää koira perheitä. Nimittäin perheissä, joissa koira lemmikkinä ennen lasten syntymää ollaan selkeämpiä ja johdonmukaisemmin lapsen kanssa. Jo hyvin pienen lapsen käytöksestä voi huomata miten säännöllisiä vanhemmat ovat olleet.
(On tietenkin mukana myös poikkeuksia, sellaisia perheitä joissa koiraa ei jakseta kasvattaa, jossa koirasta helpommin luovutaan.)
Olen aina iloinen kun kuulen, että perheessä on koira.
Kommentit (45)
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 19:22"]
Minulla ei ole koskaan hoidossa ollut hankalaa tai avuttomaksi heittäytyvää lasta. On vain lapsia, jokainen kulkee omalla "radallaan" kehityksessä. Lapsuuteen kuuluu asioiden opettelu ja sisäistäminen. Jos koiraperhe lapsi on edellä loogisessa ajattelussa, saattaa koiraton lapsi olla edellä vaikka kävelyyn oppimisessa. Yksi työnkuvaani kuuluva tehtävä on havainnoida lapsen kehitystä ja tässä tapauksessa olen vain huomannat yhdistävän tekijän niille lapsilla joissa on jo kokemusta johdonmukaisesta kasvatuksesta.
Yksi yhdistävä tekijä voi olla myös vaikka isosisarus, sellaisissa perheissä pienet voivat matkimalla oppia tiettyjä asioita nopeammin kuin yksilapsiset jne.
[/quote]
Väitätkö siis että koira perheessä edistää lapsen loogisen ajattelun (=älykkyyden?) kehitystä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 20:13"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 19:22"]
Minulla ei ole koskaan hoidossa ollut hankalaa tai avuttomaksi heittäytyvää lasta. On vain lapsia, jokainen kulkee omalla "radallaan" kehityksessä. Lapsuuteen kuuluu asioiden opettelu ja sisäistäminen. Jos koiraperhe lapsi on edellä loogisessa ajattelussa, saattaa koiraton lapsi olla edellä vaikka kävelyyn oppimisessa. Yksi työnkuvaani kuuluva tehtävä on havainnoida lapsen kehitystä ja tässä tapauksessa olen vain huomannat yhdistävän tekijän niille lapsilla joissa on jo kokemusta johdonmukaisesta kasvatuksesta.
Yksi yhdistävä tekijä voi olla myös vaikka isosisarus, sellaisissa perheissä pienet voivat matkimalla oppia tiettyjä asioita nopeammin kuin yksilapsiset jne.
[/quote]
Väitätkö siis että koira perheessä edistää lapsen loogisen ajattelun (=älykkyyden?) kehitystä?
[/quote]
Empä minä nyt väitä mitään. Kunhan totean, että olen havainnut yhdistävän tekijän varhain johdonmukaisemman käytöksen omaavilla lapsilla ja se on koira perheessä. Haitanneeko tuo. Kaikki lapset kehittyvät eritahtiin eri asioissa, toiset puhut ennenkö kävelevät ja toisin päin.
Koira lapsilla nyt sattuu olemaan selkäytimestä tulevaa johdonmukaisuutta käytöksessä. Ei se ole muilta pois, päin vastoin.
Hanki koira ja kasvate se hyvin ennen lapsia, jos noin sapettaa.
ap
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 20:43"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 20:13"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 19:22"]
Minulla ei ole koskaan hoidossa ollut hankalaa tai avuttomaksi heittäytyvää lasta. On vain lapsia, jokainen kulkee omalla "radallaan" kehityksessä. Lapsuuteen kuuluu asioiden opettelu ja sisäistäminen. Jos koiraperhe lapsi on edellä loogisessa ajattelussa, saattaa koiraton lapsi olla edellä vaikka kävelyyn oppimisessa. Yksi työnkuvaani kuuluva tehtävä on havainnoida lapsen kehitystä ja tässä tapauksessa olen vain huomannat yhdistävän tekijän niille lapsilla joissa on jo kokemusta johdonmukaisesta kasvatuksesta.
Yksi yhdistävä tekijä voi olla myös vaikka isosisarus, sellaisissa perheissä pienet voivat matkimalla oppia tiettyjä asioita nopeammin kuin yksilapsiset jne.
[/quote]
Väitätkö siis että koira perheessä edistää lapsen loogisen ajattelun (=älykkyyden?) kehitystä?
[/quote]
Empä minä nyt väitä mitään. Kunhan totean, että olen havainnut yhdistävän tekijän varhain johdonmukaisemman käytöksen omaavilla lapsilla ja se on koira perheessä. Haitanneeko tuo. Kaikki lapset kehittyvät eritahtiin eri asioissa, toiset puhut ennenkö kävelevät ja toisin päin.
Koira lapsilla nyt sattuu olemaan selkäytimestä tulevaa johdonmukaisuutta käytöksessä. Ei se ole muilta pois, päin vastoin.
Hanki koira ja kasvate se hyvin ennen lapsia, jos noin sapettaa.
ap
[/quote]
Kerro nyt miten se johdonmukaisuus ilmenee?
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 18:11"]
Kyllä, suhtaudun eritavalla lapsiin jotka tulevat koiraperheistä. Tiedän jo etukäteen, että sellaisten lasten kanssa on loogisempaa toimia, toisten lasten kanssa, joudun tekemään enemmän töitä, että johdonmukaisuus sisäistyy.
Suhtaudun myös eritavalla kaksi/monikielisen lapsiin, tiedän jo ennalta, että heidän kanssaan panostan enemmän kielenkehitykseen, satuihin, lauluihin ym.
Suhtaudun myös eritavalla vasenkätisiin lapsii. Esim varautumatta vasenkätisten askartelusaksilla.
Mietin jokaisen lapsen kohdalla miten suhtaudun ja koiraperhelasten kanssa voidaan edetä helpommin jo muihin ihmisen perustaitoihin, kun johdonmukaisuus on jo sisäistetty.
t.Ap
[/quote] Miksi suhtaudut monikielisiin erilailla kuin yksikielisiin? Voihan olla että monikieliset vanhemmat leikittävät ja laulavat lasta enemmän. Nykyään ei moni suomalainen lue lapselleen tai laula, voihan olla että yksikielisen lapsen vanhemmat eivät kommunikoi lapsensa kanssa tarpeeksi. Nykyään lasten pitää aikuistua nopeasti eikä leikkimistä nähdä hyödyllisenä. Suomalaisnuoret eivät enää osaa lukea (siis osaavat kirjaimet ja tietävät kuinka luetaan mutta luetunymmärtäminen on hukassa).
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 19:11"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 18:52"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 18:39"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 18:24"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 18:11"]
Kyllä, suhtaudun eritavalla lapsiin jotka tulevat koiraperheistä. Tiedän jo etukäteen, että sellaisten lasten kanssa on loogisempaa toimia, toisten lasten kanssa, joudun tekemään enemmän töitä, että johdonmukaisuus sisäistyy.
Suhtaudun myös eritavalla kaksi/monikielisen lapsiin, tiedän jo ennalta, että heidän kanssaan panostan enemmän kielenkehitykseen, satuihin, lauluihin ym.
Suhtaudun myös eritavalla vasenkätisiin lapsii. Esim varautumatta vasenkätisten askartelusaksilla.
Mietin jokaisen lapsen kohdalla miten suhtaudun ja koiraperhelasten kanssa voidaan edetä helpommin jo muihin ihmisen perustaitoihin, kun johdonmukaisuus on jo sisäistetty.
t.Ap
[/quote]
Mitä on se johdonmukaisuus jonka jätät koiraperheen lapsilta pois?
[/quote]
En jätä johdonmukaisuutta pois keneltäkään, mutta jovalmiiksi johdonmukaisen ajattelutavan sisäistäneiden lasten kanssa ei tarvitse esimerkiksi niin montaa toistoa, uutta asiaa sisäistäessä. Toki on sanottava, että on koirattomiakin erittäin säännönmukaisesti kasvatettuja pieniä ihmisiä. Koiraperheissä heitä on vaan enemmän.
ps. Itse olen kuitenkin kissaihminen, joten ottakaa vaan positiivisena tämä huomio koiraharrastajista.
ap
[/quote]
Eikö sen johdonmukaisuuden ja toiston tarpeen vois arvioida jokaisen lapsen kohdalla ihan k.o lapsen toiminnan perusteella? Ilman että pohtii onko hän koiraperheestä vai ei. Tässä on tosiaan vaarana se että lapsia kohtelee eriarvoisesti pelkkien oletusten perusteella.
Vähän sama juttu kuin siinä miten eri tavoin pk:ssa hoitajat (tiedostamatta) kohtelevat lapsia sukupuolen perusteella; pojille annetaan enemmän palautetta, tyttöjen oletetaan automaattisesti olevan omatoimisempia jne.
Oisko sulla antaa jotain konkreettista esimerkkiä missä tilanteissa toistat jotain asiaa enemmän koirattomille lapsille?
[/quote]
Tietenkin arvioin lapsen varhaiskasvatustarpeet yksilöllisesti ja yhteistyossä vanhempien kanssa. Jälkeenpäin olen vaan huomannut koiraperheiden lasten olevan usein tietyllä lainalaisuudella jo valmiiksi varustettuja, vaikka ovat pieniä. En tietenkään (hymyilyttää täällä itsekseen!) arvioi lasta koiran perusteella, enhän voi edes tietää miten perhe on koiran kasvattanut tai alkukeskustelun perusteella, ei koirasta ole edes tietoa.
[/quote]
Aiemmin sanoit suhtautuvasi eri tavalla koiraperheistä tuleviin lapsiin. Annoit ymmärtää että suhtaudut lapseen siis jo valmiiksi eri tavalla vain siksi että perheessä on koira. Jos tämä ei pidä paikkaansa niin hieno juttu! :)
Muuttuuko siis suhtautumisesi siinä vaiheessa kun saat tietää koirallisuudesta / koirattomuudesta? Vai onko sittenkin niin että se koira ei vaikuta siihen miten lapseen suhtaudut, vaan huomioit lapsen ihan omana itsenään, koirasta viis? Ja jälkeenpäin saat tietää että juuri sen esim. tottelevaiseksi (?) havaitsemasi lapsen perheessä on koira?
Ihan oikeita esimerkkejä olisi kiva kuulla siitä miten eri tavalla kohtelet koirallisia ja koirattomia. Tai miten ihan käytännössä koiraperheen lapsi on erilainen. Kuvaile vaikka joku tietty tilanne ja lapsen käytös jossa eron ois huomannut?