Lue keskustelun säännöt.
mulla on kolmenkympin kriisi
22.08.2006 |
tekis mieli laittaa kaikki vaihtoon, ukko, työpaikka, kämppä. kaikki kyrpii niin pahasti. lapset nyt voisin pitää, mutta paskaaks väliä millään muulla. ei vaan jaksais kattoa tuota ukkoa enää yhtään. haluais asua ilman mitään miehiä, olla sinkku, ilman että kukaan haluaa seksiä vähän väliä. vituttaa.
Kommentit (31)
on menny puol elämää ihan ohi.. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin tähän samaan syssyyn on sattunut kotiäitivuodet, joten olempa ruvennut pohtimaan sitä, että johtuuko kriisi iästä vai muusta. Eli selvennetäänpä hiukan: Melkoisen monilla on tietty " suunitelma" elämälleen. Koulu, opiskelu, mies, naimisiinmeno, talo ja lapset. Mulaa itsellä asiat on menny just tässä järjestyksessä. Eli nyt kun lapset on ja lisää ei tule, olen pysähtynyt miettimään, että tässäkö tämä nyt on. Eli " suuria tavoitteita" ei ole näköpiirissä, aiheuttaa levottomuutta. Ja kun kotiäitivuosien jälkeen lähtee töihin, sitä tietää töitä tekevänsä loppuelämän. Tätä työtäkö haluan tehdä? Tätäkö haluan elämältäni?
Eli ei vaan se ikä, vaan se, että nyt on saatu se, mitä nuorena toivottiin. Mitäs nyt? Itse yritän keskittyä kunnon khottamiseen, iltaopintoihin jne. pitääkseni itseni aktiivisena. Näin ei tarvii pyöritellä ajatuksia loppuelämästään koko ajan.
Mitä mieltä muut? Onko pohdinnoissani mitään perää?
mä oon nyt vajaan vuoden ollu työelämässä lasten " teon" jälkeen, ja kyllä niin tympii koko homma. mä mielelläni tekisin yhden lapsen lisää ettei tarttis olla töissä. mutta sekin saattais muuttua jos olis työpaikka missä oikeesti viihtyis, ettei vituttais joka kerta kun pitää mennä sinne.
tosiaankaan ei oo mitään suurempia tavoitteita elämässä, ja kuten taisin tuolla aiemminkin sanoa niin on tullut mietittyä että tätäkö tämä on? mun elämä - tyhjää täynnä. lapset tietty antaa paljon, mutta sitten on paljon muuta mikä ottaa paljon; mies jota ei rakasta, työ joka ei oo palkitsevaa millään lailla. en tiiä onko ikäkriisi, mutta kriisi joka tapauksessa. ei vaan jaksa uskoa että ei oo saanu tähän ikään enempää aikaseks. -ap
Vierailija:
Mitä mieltä muut? Onko pohdinnoissani mitään perää?
unohda se mies vähäksi aikaa. siis paitsi jos nyt haluat ehdottomasti erota siitä. mieti, mitä tekisit, jos eläisit enää 2 kuukautta.
Täytin juuri 31 ja nyt alkoi laihdutus ja tekisi kieli elää itselleen ja mennä tanssimaan ja bailaamaan.. koko ajan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...jolle miespuolinen ex-työkaveri on aiheuttanut jonkinlaisen kriisinpoikasen. Hassua, mutta heti ensimmäisen kerran kun näin hänet kahviautomaatin luona, tiesin, että jotain tulisi tapahtumaan. Ei siis todellakaan olla päädytty sänkyyn tai mitään, mutta suudeltu kyllä ja keskusteltu vaan kaikesta mahdollisesta viimeisen parin viikon ajan. Ja pelottavaa on ettei oman miehen kanssa ole koskaan ollut vastaavaa keskusteluyhteyttä.
Mutta olin vaan niin nuori silloin aikoinaan häneen tutustuessani, etten tietenkään osannut pitää puhumattomuutta niin pahana puutteena. Ja siis on nyt niin kamalaa näin kolmenkympin kynnyksellä tajuta, että olen ehkä aikoinani tehnyt väärän valinnan.
Ja yksi lapsi meillä...Mieheni kyllä täydellinen isä lapselle, en ikinä voisi riistää lasta häneltä. Jäitä hattuun pistin...
Mutta silti minunkin mieltä kaivertaa: Tällaistäkö tämä loppuelämä tulee olemaan?
älä anna miehesi olla sun raja. riko niitä omia rajojasi, ja jos hyvin käy, miehes muuttuu sun mukana ja suhde alkaa muuttaa muotoaan, toivottavasti parempaan suuntaan! kuulostat nyt jotenkin hurjan tympääntyneeltä sun OMAAN elämääsi. kerro mitä kuuluu tänään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voisi lausua vaikka Ismo Alangon sanoin: vituttaa niin ankarasti, vituttaa aamusta iltaan. vituttaa, on kaikki turhaa, vittu kun vituttaa. -ap
Vierailija:
kerro mitä kuuluu tänään?
mitä siis tekisin jos eläisin enää 2 kuukautta? ai kamala, ei pienintäkään havaintoa. niitä juttuja on varmaan niin paljon ettei tietäis mistä päästä pitäis aloittaa. ei siis oikeesti mitään tietoa. varmaan jatkaisin elämistä kun mitään ei ois ja kieltäisin asian kunnes sitten kupsahtaisin. -ap
Vierailija:
unohda se mies vähäksi aikaa. siis paitsi jos nyt haluat ehdottomasti erota siitä. mieti, mitä tekisit, jos eläisit enää 2 kuukautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Ja siis on nyt niin kamalaa näin kolmenkympin kynnyksellä tajuta, että olen ehkä aikoinani tehnyt väärän valinnan.
Ja yksi lapsi meillä...Mieheni kyllä täydellinen isä lapselle, en ikinä voisi riistää lasta häneltä. Jäitä hattuun pistin...Mutta silti minunkin mieltä kaivertaa: Tällaistäkö tämä loppuelämä tulee olemaan?
Mullakin on helvetillinen 30.n kriisi, kovin on samat fiilikset! Joku on väittänyt että 40.n kriisi on pahempi monesti!