Miten voi onnistua laihduttamaan, jos muutun raivohulluksi ilman herkkuja?
Jos yritän jättää pois tai edes vain vähentää herkkujen (karkit, sipsit yms.) syöntiä, minusta tulee ihan raivohullu. Olen silloin erittäin pahalla tuulella koko ajan ja herkut pyörii päässä ihan koko ajan. Mieliala helpottaa vasta kun annan periksi ja syön niitä herkkuja.
Onkos kellään kokemusta tällaisesta ja mikä avuksi tässä tilanteessa? Voisiko jokin tottuminen tapahtua jossain vaiheessa, jos jaksaisi jatka tarpeeksi pitkään (ainakaan jossain parissa viikossa en itse vielä totu olemaan ilman herkkuja)?
Kommentit (22)
Pienennä annoksia. Osta vain minipussi sipsejä tai karkkeja.
En osaa sanoa miten kauan sulla kestäis, mutta itsellä menee aina ohi. Tunnistan kyllä tunteen. Siitä kun on päässyt yli, tuntuu ihan oikeasti helpolta elää ilman herkkuja, ja ajatus esim irtokarkeista tuntuu jopa vähän vastenmieliseltä. Voisitko sä keksiä itselles mitään harhautusta sille pahimmalle ajalle? Mua toisaalta auttaa jo se ajatus, että tiedän sen kuuluvan asiaan ja menevän ohi.
Päätät kasvaa aikuiseksi: en tarvitse "herkkuja", ne on sokeria, rasvaa ja suolaa.
Pienensin herkkuannoksia kun laihdutin. En luopunut mistään, mutta silti laihduin kun kiinnitin huomiota määrään. Enkä ostanut kerralla kuin pieniä määriä herkkuja niin ei ollut mahdollista sortua enempään kuin vaikka minipussiin karkkia tai sipsiä.
Eristäydy kunnes noi ”vieroitusoireet” on ohi!
Hyvää raivoa ei kannata tukahduttaa, se kannattaa muuttaa energiaksi. Aloita liikuntaharrastus. Lähde lenkille, tai aloita vaikka kick boxing- kurssit. Aina löytyy joku liikuntamuoto, johon voi haaskata energiansa ja se on palkitsevaa. Win-win tilanne.
Mikä estää sua raivoamasta itsellesi kunhan et vahingoita itseäsi tai muita.
Älä lopeta herkkujen syömistä.
Sovit itsesi kanssa, että saat syödä herkkuja niin paljon kuin haluat! Mutta joka päivä on syötävä vähintään kilo kasviksia sekä 70g proteiinia. Sen jälkeen saa syödä lisäksi miten paljon vaan herkkuja. Lisäksi voisi sopia jonkun liikunnan per päivä esim. kävelylenkki tai jooga päivittäin. Tässäkään ei kannata olla liian ankara, kunhan joka päivä tekee. Voi tehdä minuutin joogan tai kolmen tunnin, ihan fiiliksen mukaan.
Osta herkut myös aina pienissä pakkauksissa. Jos haluat säilyttää herkkuja mieluusti vain yhtä laatua kotona, eikä monia eri makuja ja laatuja. (Ei esim. jäätelöitä, poppareita, pähkinöitä, pullia, irtokarkkeja, sipsejä vaan vaikka manhattan sipseja 5 pikkupussia ja kasa pätkiksiä). Samoin säilytä ne hankalasti yläkaapissa jossain laatikossa ja ota esiin vain yksi kerrallaan.
Tai jos pystyt, niin hae aina yksi pieni herkku kaupasta erikseen himon iskiessä, kävellen.
Syöt vähintään viisi kertaa päivässä kunnollista ruokaa ihan niin paljon kuin jaksat. Ei mitään eineksiä eikä roskaruokaa. Herkut jäävät itsestään ja laihdut. Nuppikin pysyy kunnossa.
Laihduttajalta toiselle: korvaa tavallisia aterioita herkuilla. Oikeasti. Laske päivän/viikon kalorit ja katso, ettet ylitä sitä rajaa – mutta anna itsellesi lupa syödä vaikka pelkkää jäätelöä jos siltä tuntuu.
Et joudu luopumaan addiktioksi muodostuneista herkuista, JA tuolla tyylillä sinulle tulee jossain vaiheessa ihan luonnollinen yliannostus: alat haaveilemaan kurkusta, porkkanasta, hedelmistä… lähes mistä tahansa mikä ei ole sipsiä/limua/suklaata.
Syö kunnon aamupala ja muista säännöllinen ateriarytmi, juo vettä paljon.
Voit toki syödä herkkuja, mutta vähennä niiden määrää ja annoskokoa.
Toi sun kiukku johtuu sokeririippuvuuden lisäksi sokeriarvojen heilahtelusta.
Siksi oikea ruokarytmi tärkeää, ettet syö herkkuja nälkääsi.
Itse olen/olin pahassa sokerikoukussa.
Vuosien aikana olen oppinut pysymään kohtuudessa mutta kyllä edelleen tulee ylilyöntejä.
Olen silti onnistunut laihtumaan yli 20 kiloa mutta tosiaan vuosien aikana laihtunut eli hitaasti.
Tällä hetkellä pärjään taas ilman makeaa tai riittää ihan pieni annos jos himo iskee.
Alussa tein niin että söin sitä karkkia ja suklaata mutta niinä päivinä en syönyt hirveästi muuta.
Pikku hiljaa alkoi balanssi löytymään.
Ei onnistu itellä täyskiellot.
Tosiaan niinä päivinä kun syön enemmän sokeria niin en lapa kaksin käsin muuta ruokaa. Itsellä nälkä pysyy onneksi poissa pelkällä karkillakin.
Ei ole vaarallista vaikkei joka päivä noudattaisikaan kaikkia suosituksia. Niitä kun on joka lähtöön.
Tämä on itselläni sellaista tasapainoilua. En muutenkaan suhtaudu syömiseen niin kuin johonkin uskontoon.
Mulla on yksi kaveri joka paasaa aina syömisestä ja siitä mitä ja miten milloinkin kuuluu syödä. On aina jollain ruokavaliolla.
Jaksaa myös korostaa sitä että hän pitää huolta terveydestään toisin kuin ne muut jotka ei syö kuten hän.
Tuollaiset ihmiset ovat haitallisia ja luo vääristynyttä kuvaa syömiseen.
Sellaisia on tällä palstallakin paljon ja sellaisilta oletkin saanut pari vastausta.
Kaikkea kohtuudella ja jos joskus menee överiksi niin ei ole synti elää vähän niukemmilla syömisillä hetken aikaa.
Elää niin kuten itselle on parasta ja nyt kerroinkin vaan sen mikä toimii itselläni.
Vierailija kirjoitti:
Laihduttajalta toiselle: korvaa tavallisia aterioita herkuilla. Oikeasti. Laske päivän/viikon kalorit ja katso, ettet ylitä sitä rajaa – mutta anna itsellesi lupa syödä vaikka pelkkää jäätelöä jos siltä tuntuu.
Et joudu luopumaan addiktioksi muodostuneista herkuista, JA tuolla tyylillä sinulle tulee jossain vaiheessa ihan luonnollinen yliannostus: alat haaveilemaan kurkusta, porkkanasta, hedelmistä… lähes mistä tahansa mikä ei ole sipsiä/limua/suklaata.
Kalorien laskeminen on ihan turhaa hifistelyä.
Niinkuin maailmassa kaikissa asioissa, 20/80 sääntö pätee tähänkin.
Syö asiallisesti 8 päivää, niin kahtena päivänä voit ottaa vähän löysemmin.
Kerro ongelmastasi lääkärille, saat varmaankin lähetteen johonkin laitokseen, joka on erikoistunut riippuvuuksien ja mielenhallinan hoitoihin.
Ne sun herkut on pelkkää sokeria, lisäaineita, väriaineita, muoveja ja jos joskus keskittyisit oikein maistamaan niitä niin huomaisit että ne ei edes maistu miltään. Siitä kielen pinnalta makunystöröistä vain menee aivoihisi viesti tietyistä mielihyvää tuottavista yhdistelmistä joita luulet herkuksi/ hyväksi mauksi, mutta oikeasti suussasi on kemiallista jätettä.
Tutkimusten mukaan muuten lihavilla ihmisillä on heikompi makuaisti kuin normaalipainoisilla ja tämä aiheuttaa ylensyömistä, koska samaa mielihyvää joutuu etsimään suuremmasta määrästä ruokaa, mutta sitä ei ikinä saavuta. Tämä on siis ominaisuus joka tulee aivoihin kun ihminen lihoo ja johtuu siis lihavuudesta. Että jos oikeasti pidät niistä herkuista niin kannattaa laihtua. Alkaa maistuakin kaikki enemmän.
Ja TAAS selitellään omaa läskeyttä. Samalla nostetaan itseä vielä jalustalle kun syödään herkkuja sen takia että voisi olla mukava muille. Uhri jonka läskeys on muiden syy.
Sä olet tullut riippuvaiseksi niistä. Eli tee suunnitelma, jossa vähennät niiden syömistä asteittain. Sillä tavalla pitäisi onnistua. Voit myös keksiä muita terveellisiä palkintoja tilalle, esim. uiminen. Tsemppiä!
Kasvata selkäranka, mässyttäjä ryhävalas.
Sinulle on muodostunut riippuvuus. Ainoa keino on vain pyristellä sen vaikean vaiheen läpi. Ehkä helpottaa jos löydät vaikeaan oloon jotain helpotusta, esim. tylsyyspuputtamisen sijaan menet kävelylenkille, makeanhimoon makutee, näpertämistarpeeseen käsityö, napostelutapaan herkkujen vaihto vaikka mandariineihin, selleritikkuihin, kurkkusiivuihin. Syömishäiriöt ja ruokariippuvuudet on vaikeita parantaa.