Kahvilassa pala kakkua ja kahvi yht. 10,80€. Samalla rahalla saa lounaspaikasta lämpimän ruuan, jälkkärin ja kahvin. Miten on mahdollista?
Ja kellä on varaa käydä kahvilassa? Aikuinen ja kaksi lasta, jos jokaiselle halutaan juoma ja makea syötävä, menee kolmisen kymppiä.
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
On hienoa ohimennen sanoa käyneensä kahvilla. Siitä tietää, että rahaa on nakella vaikka nippuina ojaan. Tralalaa
Joopa joo. Tai sitten kerran vuodessä käy kahvilassa, kuten minä lomalla. Muuten keittelen kahvit kotona.
Juuri tämän takia en koskaan käy kahvilassa. Jos haluan arkeen jotain luksusta niin ennemmin käyn syömässä kunnolla kuin otan vain palan kakkua.
Vierailija kirjoitti:
Paljon halvempiakin kahviloita on olemassa.
Näin on. Täällä maakunnassa kuulin että maistuvan kermakakun voi saada ostaa kahvilasta parilla kympillä, mitähän sellaisestakin Hesassa kiskottaisiin...
Tekisi itse kakut what e..jois kahvinsa kotipihlajan alla tai mikä tuomi se oli.Tää on ni ihanaa oma rauha.Linnun laulu..kakkukahvit..
Eurokusetuste edelleen. Markkahinnat muuttuivat euroiksi.
Se, että kahvi maksaa vitosen ja kakun pala 7 euroa on mahdollista vain siten, että asiakkaat maksavat. Ei se ole tyhmä, joka pyytää, vaan se, joka maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulkaa isommista kaupungista pieniin kuntiin juomaan kakkukahvit. Tuolla kympillä saa jo kahdelle ja joskus jopa kolmelle kahvit ja syömäpalat. Siinä samalla näkisitte maisemia ja uusia kuntia. Hauskaa sightseeingiä !
Joo, pikkupaikkakunnilta saa "kahviloista" jotain suodatinkahvia ja mokkapalaa. Saa vain uneksia jäälatesta ja flat whitesta. Pointti kahviloissa käymisessä ei ole silti pelkkä kahvi, vaan myös ympäristö. Kahvilan tulee olla viihtyisä. Sellaisia löytyy pääasiassa kaupunkien keskustoista.
Maakunnissa on upeita pikkukahviloita herkkuineen. Joka kesä kiertelen näissä ja etukäteen tarkistan missä persoonallisia paikallisia kahvitupia. Ja onhan niitä kesä-Suomi täynnä. Hinta ei merkitse mitään kun käyn näissä, haluankin kannattaa mieluusti paikallisia pienyrittäjiä.
Sanni16kerava kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tilojen vuokra maksaa, palkat maksaa, sähkö maksaa, tarvikkeet maksaa, verot ja velat täytyy maksaa ja sitten tehdä vielä ehkä sitä voittoakin. Jos on edullinen vuokra eli joku pelkkä tönö käytössä niin hinnat ovat edullisemmat. Jos haluaa pitää kahvilaa Helsingin keskustassa niin hinnat on pidettävä korkeana. Onhan toi naurettava hinta, mutta paljon tuosta jää kahvilan pitäjälle käteen? Varmaan euro. Lounaspaikat eivät ole samanlaisia, kuin kahvilat ja sitä ruokaa voidaan tehdä suuri määrä ja ostaa tukusta kakut ym. valmiina. Kahvilassa yleensä ne tehdään tuoreena itse.
Ja tyyliin sunnuntaina maksat työntekijöille tuplapalkan, eli todellinen kustannus sivukuluineen esim 15€/h työntekijästä ovat 15*2*1,7=51€/h.
Oletetaan että 10€ kakkupala/kahvista on 2.4€ alvia.
Vitonen materiaalia.
Sulle jää 2.6€.Siinä saa parikytä kakkupalaa myydä, ennenkuin niiden katteella on maksettu edes yhden työntekijän yhden tunnin palkka.
Hyvin havainnollistettu.
Ja mitä sitä kitisemään hinnoista. Jos ne on liian kovat niin keittää kahvinsa kotona säästyy nekin eurot.
Lounaita myydään volyymilla (paljon ostajia) ja kakkupalaa isolla hinnalla (koska harvempi haluaa kakkupalaa lounaakseen). Lounas on osa päivän ruokailua ja kakkupala herkkuhetki. Miksi kukaan haluaisi kesällä mennä kahvilaan? Piknikviltti mukaan, unelmatorttu Prismasta ja kertakäytöastiat, kahvit take awayna. Tämä maksaa 12-15€ / 4 hlö.
Minulla harmittaa suunnattomasti että suomalaisissa kahviloissa on likaiset pöydät täynnä tiskiä ja lasinrenkaita. Kuka syö kotonaan tuollalailla?
Käyn niin harvoin kahvilassa, että maksan mielelläni laadukkaasta kakusta tai leivoksista ja kahvista. Minulla on keliakia ja vihaan leipomista. Sen vuoksi arvostan koko sydämestäni kaikkia niitä, jotka tekevät näin pienelle ryhmälle ylipäänsä mitään.
Gluteenittomien tuotteiden valikoima on kasvanut valtavasti niistä ajoista, jolloin keliaakikon ainoa vaihtoehto oli riisikakku tai suklaalla päällystetty riisikakku, joka oli sitten sitä luksusta.