Anopit, mitä olette mieltä jos miniä ei tule koskaan kylään?
Meidän pojan likkakaveri kävi meillä vain kerran vuosia sitten, ei ole sen jälkeen näkynyt, mikä on minusta aika omituista. Välttelee meitä ihan selvästi, esim. Facebookissa tykkäilee miehen muiden sukulaisten päivityksistä ja kyläilee heidän luona mutta meitä ei ole huomaavinaankaan. Ei ole pyytänyt minua edes kaveriksi. Itse en kehtaa jotenkin tuppautua kaveriksi. Ei meillä mitään riitaa ole kuitenkaan ollut. Poika tulee yksinään jos tulee.
Ei me olla virallisesti kutsuttukaan mutta kai se nyt on selvä että anoppilassa saa kyläillä?
Kommentit (47)
Minä olen nuori nainen ja olen ollut mieheni kanssa 6 vuotta. Kävin vain kerran mieheni kanssa kylässä noin pari vuotta sitten, en tunne muitakaan sukulaisia ollenkaan. Haluaisin hirveästi tavata heitä mutta mieheni ei halua että tutustun heihin! He eivät ole minua kutsuneet, mieheni on sanonut että saan tulla vain jos erikseen kutsuvat! Silloin kun sen kerran tapasimme anoppi kyllä sanoi että ala vaan tulemaan kun haluat miehen kanssa kun se aina tulee. Mutta mies ei silti anna minun tulla mukaan ilman erillistä kutsua, ja tämän vuoksi olemme tavanneet vain sen yhden kerran! Joten kutsu ihmeessä miniä kylään, se ei ole aina itsestäänselvää että saa tulla. Kysy mieheltä miksei miniä tule, ettei heilläkin olisi taustalla samanlaista juttua kun minulla? T: epätoivoinen miniä joka niiiin kovasti haluaisi tavata miehen perhettä :(!
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:08"]
asuvatko yhdessä, sitten on outoa jollei käy vai ovatko tapailusuhteessa?
[/quote]
Asuvat yhdessä ja kihloissakin ovat olleet jo kaksi vuotta. Sitä mietinkin että onko tämä miten normaalia? Kuuluisi kai se miniänkin tutustua tulevaan sukuunsa?
ap
Onko sussa jotain vikaa?
Mä en käy anoppilassa, eikä käy lapsetkaan, kun mm. Polttaa sisällä ja paikka on muutenkin lapsille sopimaton. Plus anoppi on kohdellut miestä lapsena tavoilla, joita en koskaan hyväksy, siksikin välttelen.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:12"]
Minä olen nuori nainen ja olen ollut mieheni kanssa 6 vuotta. Kävin vain kerran mieheni kanssa kylässä noin pari vuotta sitten, en tunne muitakaan sukulaisia ollenkaan. Haluaisin hirveästi tavata heitä mutta mieheni ei halua että tutustun heihin! He eivät ole minua kutsuneet, mieheni on sanonut että saan tulla vain jos erikseen kutsuvat! Silloin kun sen kerran tapasimme anoppi kyllä sanoi että ala vaan tulemaan kun haluat miehen kanssa kun se aina tulee. Mutta mies ei silti anna minun tulla mukaan ilman erillistä kutsua, ja tämän vuoksi olemme tavanneet vain sen yhden kerran! Joten kutsu ihmeessä miniä kylään, se ei ole aina itsestäänselvää että saa tulla. Kysy mieheltä miksei miniä tule, ettei heilläkin olisi taustalla samanlaista juttua kun minulla? T: epätoivoinen miniä joka niiiin kovasti haluaisi tavata miehen perhettä :(!
[/quote]
Niin.. En vain jotenkin usko että poika olisi kieltänyt sillä tuntuu kovasti kaipaavan kihlattuaan ollessaan täällä ja puhuu hänestä paljon. En jaksa enää uskoa tekosyitä kun niitä samoja on käytetty jo vuosikaudet.
Sinun tapauksessa on kyllä tosi omituista, että olette noinkin kauan olleet yhdessä ja vain yhden kerran tavanneet! Outo poikaystävä.
ap
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:14"]
Onko sussa jotain vikaa?
Mä en käy anoppilassa, eikä käy lapsetkaan, kun mm. Polttaa sisällä ja paikka on muutenkin lapsille sopimaton. Plus anoppi on kohdellut miestä lapsena tavoilla, joita en koskaan hyväksy, siksikin välttelen.
[/quote]
Ei olla mitenkään omituisia.. ollaan aika urakeskeisiä ja siistejä ihmisiä, ei nyt välttämättä mistään lämpimimmästä päästä mutta olen miettinyt sitäkin että voisikohan se vaikuttaa, että pojan kihlattu on aika vaatimattomista oloista kotoisin ja me taas ollaan aika varakkaita. Jos häntä hävettää tulla kylään?
ap
Itse en käynyt ex anopin luona kun haukkui minut, silloin 16-17v tytön huoraksi miehensä kanssa. Olinhan paha tyttö joka vietteli heidän viatonta poikaansa tuhmille teille. Poikaystävän ylppäreihin menin ja äiti oikein tuli ihmettelemään miksi en ole käynyt kylässä!
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:14"]Onko sussa jotain vikaa?
Mä en käy anoppilassa, eikä käy lapsetkaan, kun mm. Polttaa sisällä ja paikka on muutenkin lapsille sopimaton. Plus anoppi on kohdellut miestä lapsena tavoilla, joita en koskaan hyväksy, siksikin välttelen.
[/quote]
Eli sinä kostat anopillesi sen miten hän on miestäsi kohdellut vuosia vuosia sitten? Naurettavaa touhua!!
Muistahan sinä sitten kohdella lapsiasi niin, ettei heidän tulevien puolisoiden tarvitse taantua kanssasi samalla tasolle tulevaisuudessa.
Eipä se minunkaan anoppini ole kovin hyvin miestäni kohdellut, mutta en siltikää karttelisi häntä vain siksi, että hän on toiminut typerästi vuosia sitten. Mukava ihminen hän on siltikin.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:14"]Onko sussa jotain vikaa?
Mä en käy anoppilassa, eikä käy lapsetkaan, kun mm. Polttaa sisällä ja paikka on muutenkin lapsille sopimaton. Plus anoppi on kohdellut miestä lapsena tavoilla, joita en koskaan hyväksy, siksikin välttelen.
[/quote]
Eli sinä kostat anopillesi sen miten hän on miestäsi kohdellut vuosia vuosia sitten? Naurettavaa touhua!!
Muistahan sinä sitten kohdella lapsiasi niin, ettei heidän tulevien puolisoiden tarvitse taantua kanssasi samalla tasolle tulevaisuudessa.
Eipä se minunkaan anoppini ole kovin hyvin miestäni kohdellut, mutta en siltikää karttelisi häntä vain siksi, että hän on toiminut typerästi vuosia sitten. Mukava ihminen hän on siltikin.
Outo poika jos ei tuo tyttöä mukanaan kylään. Kysypäs pojaltasi missä vika.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:31"][quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:14"]Onko sussa jotain vikaa?
Mä en käy anoppilassa, eikä käy lapsetkaan, kun mm. Polttaa sisällä ja paikka on muutenkin lapsille sopimaton. Plus anoppi on kohdellut miestä lapsena tavoilla, joita en koskaan hyväksy, siksikin välttelen.
[/quote]
Eli sinä kostat anopillesi sen miten hän on miestäsi kohdellut vuosia vuosia sitten? Naurettavaa touhua!!
Muistahan sinä sitten kohdella lapsiasi niin, ettei heidän tulevien puolisoiden tarvitse taantua kanssasi samalla tasolle tulevaisuudessa.
Eipä se minunkaan anoppini ole kovin hyvin miestäni kohdellut, mutta en siltikää karttelisi häntä vain siksi, että hän on toiminut typerästi vuosia sitten. Mukava ihminen hän on siltikin.
[/quote]
Ha, mistäs tiedät, mitä on tapahtunut. Mutta jos hyväksyt esim. Huumeiden diilauksen lasten kotona ja kaikki paikalla olevat aikuiset lähes aina huumepäissään, niin kiva sulle. Mä en hyväksy. Ikinä.
En pidä anopistani. Toivoisin, että minun ei tarvitsisi nähdä häntä. Tuen kyllä lastemme suhdetta isovanhempiinsa. Kaikista hienointa olisi, jos anoppi kutsuisi lapset luokseen ja jättäisi minut rauhaan. Hän vain ei ole järjestänyt mummolaa, ja siksi hän tunkee meille, eikä meinaa lähteä kulumallakaan pois!
Voin luottaa sihen, että lapset palaisivat about hengissä anopin luota. Lapsille on hyvä oppia tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Minun taas ei tarvitsisi sietää omalla reviirilläni ihmistä, jota en voi arvostaa. Hän yrittää muuttaa kotiamme omansa kaltaiseksi tai oikeastaan toteutumattomaksi unelmakseen. Hän ei myöskään pidä minusta, vaikka esittääkin muuta. En edes halua muunlaista kuin etäistä suhdetta, jotta anoppikin saa olla se mikä on. En halua mennä hänen muottiinsa.
Lapset tietävät kyllä, että olen aivan eri mieltä monista asioista kuin anoppi. Lapset poimivat persoonansa rakennusaineita osan sieltä ja toisen täältä ja se toimisi, jos anoppi vain järjestäsi mummolan, johon lapset olisivat tervetulleita. Anoppi joutuisi kyllä vastaamaan lastenlastensa kiperiin kysymyksiin, mutta se olisi hänelle kyllä ihan oikeinkin. Anoppi on erikoinen ihminen, jolla taitaa olla jäänyt omaa elämää elämättä.
Jos miniä ei tulisi luokseni käymään, pyytäisin lapsenlapsia luokseni!!!
Itse en käy kun pitkin hampain ja pitkän pyynnön jälkeen.. anoppini on sellainen tapaus että hänellä on tapana piikitellä työtilanteestani, joka on huono, tiedän sen itsekkin. Mutta ei sitä puukkoa pitäisi haavassa silti vääntää eikä hän edes tiedä että olen ollut vakavasti masentunut ja olen ollut terapiassakin sen takia..Perhealbumissa on edelleen poikansa exn kuvia jotka on yli 20-vuoden takaa. Enhän minä ikinä tule olemaan riittävän hyvä joten siksi muo on hyljitty monta pitkää vuotta. Mukana on niin mieheni siskot kuin lapsetkin. Tein kantani selväksi että käyn jos käyn niin HARVOIN! Miksi mennä pahoittamaan omaa mieltä. Mä en kumartele ihmisille jotka puhuvat ja arvostelevat tietämättä tämän huushollin asioita. Enkä halua että tietää. Parempi että näkee kerran vuodessa jos silloinkaan.
Meilläkin miniä käy vain muutaman kerran vuodessa. Aina kun pn täällä niin viihtyy koko illan tai joskus jos soittaa niin sittenhän hän juoruaa puhelimessa tunnin. Olen tullut siihen lopputulokseen, ettei kyläily tai perheen kanssa (oman tai miehen) oleminen kuulu hänen perhekulttuuriin. Eli enää en jaksa loukkaantua asiasta.
Itse en tykkää vierailla anopin luona. Appivanhemmat ovat mukavia ihmisiä, mutta olen jokseenkin ujo ja jään aina keskusteluissa syrjään hiljaisena, kun en osaa ottaa kantaa heidän keskustelemiinsa asioihin. Muutenkin tuntuu kiusalliselta. Pidän heistä muuten kyllä.
Kuinka usein pitää käydä kylässä?
Mä näen mun anoppia ja appea about kerran kuussa, joskus tulevat kylään. Useimmiten kuitenkin niin, että mies menee lasten kanssa kylään. Silloin on oikeastaan ainoa aika, jolloin saan omaa aikaa, voin olla yksin kotona tai kutsua omia kavereita kylään. Mulla on aivan ihanat appivanhemmat, mutta valitettavasti näin ruuhkavuosia arvostan omaa aikaani ja lepoani niin paljon, että vietän ne muutamat harvinaiset illat mieluiten yksin/kavereideni kanssa.
Lisäksi olen vähän rasittunut, kun anoppi höösää ihan koko ajan jotain ja esim. mökillä syödään ja juodaan heidän ruokia heidän tahtiin - eivät esimerkiksi muista, että pieni lapsi tarvitsee ruokaa useamminkin kuin aamulla ja illalla kahdeksan aikaan. Ja kiusallista käydä toisen jääkaapilla.
En tykkää käydä anopin luona. Hän esittää mukavaa ja ilosta, mutta en usko hänen teatteriinsa enää sekuntiakaan. On puhunut minusta niin paljon pahaa koko suvulle, miehen veljelle ja toiselle miniälleen ja jopa päin naamaa, etten luota yhtään enää ikinä.
Hänkin luulee, että olen pilannut hänen poikansa elämän lapsilla ja luulee, että estän miestä tapaamasta jopa kavereitaan. Sen sijaan ei tiedä, että hänen oma poikansa on ollut minua kohtaan väkivaltainen, joutunut siitä poliisin pakeille ja olemme tehneet ison työn sovittelun ja terapian kautta hänen psyykensä hoitamiseksi kuntoon.
En jaksa edes selittää mitä kaikkea olen saanut kuulla ja mikä on totuus, mutta ainakaan en mene heille vapaaehtoisesti. Olen todella kiusaantunut heidän ylenkatseellisista tarkastusköynneistään meillä päin
En käy anoppilassa juuri koskaan. Syitä on useita. Anoppi hössöttää koko ajan ja valittaa kuinka on rankkaa, mutta apu ei kelpaa. Anoppi saattaa laukoa suustaan ihan mitä tahansa, koska "hän vain sanoo". Ei suostu ymmärtämään, että kommentointinsa on loukkaavaa. En halua jatkuvasti pahoittaa mieltäni tuon ihmisen takia, joten en jaksa häntä tavata. Ja ennenkuin joku sanoo, että laita toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, niin voin kertoa ettei sitäkään jaksa vuosikausia. Miksi tuhlata aikaa ihmiseen, joka vain syö voimavaroja?
En ole kutsunut miniää meille enkä erityisemmin halua häntä tavata. Jos on ihan pakko, niin sitten - mutta onneksi ei ole.
asuvatko yhdessä, sitten on outoa jollei käy vai ovatko tapailusuhteessa?