Mistä syystä sinun rakkautesi ex-puolisoasi kohtaan loppui?
Ajattelitko että rakkauden hiipuminen oli tekojen tai tekemättä jättämisten tulos vai väistämätön osa suhdettanne?
Kommentit (24)
Puoliso oli sairaalloisen mustasukkainen, aiheettomasti. Yritti kontrolloida kaikkia ihmissuhteitani.
Ex kohteli kylmästi. Hädin tuskin minulle puhui minulle. Kylmästi torjui lähestymiseni. Kieltäytyi yhteisestä tekemisestä. Minä kerjäsin huomiota kuin koiranpentu. Loppui lopulta minunkin rakkaus. Exällä se oli loppunut jo vuosia aikaisemmin. En vain tajunnut.
Tekemättä jättämisten. Kahdesti suhde loppunut painottuen tuohon. Hidasteltiin asioissa. Ei eletty täysillä. Eikä näytetty tunteita. Himmailua.
Kaljoittelun lisääntyessä tunteet kuihtuivat samaa vauhtia.
3, meillä oli ihan sama. Mietinkin nyt et miksiköhän exäni rakkaus loppui, vaikka kohtelin häntä todella hyvin.
Olin yksin parisuhteessa, mieluummin ihan yksin sitten.
Minä yritin rakastaa ja pitää suhdetta kasassa, mutta toinen osapuoli valehteli eikä pystynyt noudattamaan edes alkeellisimpia yhteiskunnan normeja (aikuisen ihmisen pitää käydä töissä (tai edes pyrkiä siihen) ja maksaa laskut jne.). Lopulta tajusin, etten voi enkä halua kasvattaa aikuista miestä.
Ei se loppunut eikä lopu. Hänen rakkautensa loppui.
Syitä kertyi pikkuhiljaa. Mutta lähinnä holtittomuus talousasioissa, runsas alkoholin käyttö (kasvoi koko ajan) ja epärealistinen käsitys elämän perusfaktoista ajoivat erilleen.
Puhumattomuus ja alkoholoutuninen. Omasta mielestään mikään ei ollut vinossa koska teki paljon töitä ja tienasi hyvin. Kaikki illat oli humalassa ja viikonloput baarissa, kävi kotona sammumassa ja aamulla baariin. Oli hyvin hämmästynyt kun hain eroa.
Täysin holtiton rahan käyttö, velkaantuminen ja näistä johtuva valehtelu.
Ei ottanut vastuuta itsestään. Kyllä siinä pikkuhiljaa rakkaus hiipuu kun toinen ei tunnu olevan aikuinen ollenkaan. Lopulta tunsin olevani hoitaja tai äiti tälle sankarille, en kumppani.
Vierailija kirjoitti:
Ei se loppunut eikä lopu. Hänen rakkautensa loppui.
Ootko mun ex? Päästä jo irti. Ihan vain omaa parastasi ajatellen.
Kun asiaa mietin, niin voi olla, etten koskaan oikeasti rakastanutkaan. Heikko itsetunto nuorena, päädyin yhteen vaan jonkun kanssa joka "huoli". Mies oli ja on aivan ok, mutta lopulta hyvin erilainen kuin minä, eikä yhteiselo ollut tasapainoista.
Alkoi etoa, kun mies oli joka ilta, siis joka ikinen ilta, umpikännissä. Eipä niistä petipuuhista oikein mitään tullut. Miehen halut kasvoivat ja kyvyt vähenivät. Viinaan riitti rahaa, mutta jos kotiin olisi pitänyt ostaa jotakin välttämätöntäkin, siihen ei rahaa tippunut. Onneksi itsellä on hyvät, säännölliset tulot, joten bai, bai.
Alkoi paneskella liikaa vieraiden miesten kanssa. Ei sellaista naista jaksa pitkään rakastaa.
Me ei koskaan päästy yli raskaasta menneestä. Exällä ei ollut halua puhua ja kun puhuttiin olisi halunnut nähdä kaiken menneen vain minun syynäni. Oli lopulta turha yrittää paikata venettä, joka vuotaa jokaisesta saumasta ja jota toinen ei edes halua tilkitä. Parempi varmaan näin.
M40
Ei saatu jaettua vanhemmuutta ja kotihommia tasaisesti. Arvostus oli nolla, eikä puhumalla muuttunut paremmaksi. Nyt ottaa pakosta eri tavalla vastuuta lapsista, kun on erottu. Meneehän se näinkin.