Lyhyen tuttavuuden perusteella ihastuminen?
Voiko käydä niin, että tutustuu ihmiseen melko pintapuolisesti, tapaamisia on vain muutama, mutta silti jää kiinni siihen ihmiseen? Miettii, mitä se ihminen tekee, tuntee jne.
Kommentit (9)
Ai että voiko näin käydä? Tätähän on varmaan neljäsosa koko ihmiskunnan historiasta juoruamisen ja nahistelun, purtavan etsimisen ja jossain määrin vakaiden perhesuhteiden lisäksi. Noh, ehkä lapsuus ja nukkuminen täytyisi myös mahduttaa jonnekin, mutta ainakin jälkimmäistä tehdessä voi samalla unelmoida ihastuksestaan.
Kyllähän noin voi käydä. Jotku ihmiset tuntuvat valmiiksi tutuilta, tuntuu kuin tulisi "kotiin". Tällöin voi lyhyenkin tuttavuuden jälkeen kokea yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Voi, kun kohtaa sellaisen ihmisen, joka täyttää tunnetyhjiön.
Entäs kun tämä ihminen on piikikäs ja itse olen erittäin rauhallinen ja peruspositiivinen.
Minkä hän sitten täyttää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi, kun kohtaa sellaisen ihmisen, joka täyttää tunnetyhjiön.
Entäs kun tämä ihminen on piikikäs ja itse olen erittäin rauhallinen ja peruspositiivinen.
Minkä hän sitten täyttää?
Vaatii itsetutkiskelua.
Ymmärsin terapiassa, miksi haksahdan aina vain maskuliinisiin miehiin (enkä esim. nörtteihin). Juuret ulottuu lapsuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi, kun kohtaa sellaisen ihmisen, joka täyttää tunnetyhjiön.
Entäs kun tämä ihminen on piikikäs ja itse olen erittäin rauhallinen ja peruspositiivinen.
Minkä hän sitten täyttää?
Vaatii itsetutkiskelua.
Ymmärsin terapiassa, miksi haksahdan aina vain maskuliinisiin miehiin (enkä esim. nörtteihin). Juuret ulottuu lapsuuteen.
Olin vain utelias, välillä ehdin jo ajatella yök mikä tyyppi, kunnes sitten täysin päinvastaista.
Niin hassua!
Terapiassa on käyty ja oli aika paljon muutakin asiaa ja puhuttavaa 😅
UP