Osapäivähoito
Suurella ihmetyksellä olen seurannut näitä keskusteluja osapäivähoidosta.Tuntuu, että täällä suorastaan " lynkataan" äidit, jotka edes harkitsevat osapäivähoitoa vanhallekin esikoiselle, jos on itse kotona vauvan kanssa. Puhutaan kasvatusvastuun siirtämisestä kunnalle ja itsekkyydestä ja ajatellaan, että OIKEA suomalainen äiti hoitaa kaikki lapset kotona, vaikka olisi kuinka väsynyt tai vastaavaa. Itse olen asunut pitkiä aikoja Keski-Euroopassa (Saksa ja Itävalta) ja siellä osapäivähoidossa ovat kaikki yli 3v, vaikka äidillä ei olisi edes vauvaa kotona. Äidit hoitavat omia asioitaan tai tekevät kotitöitä tai vain istuvat kampaajalla. Lapset saavat virikkeitä ja seuraa ja ovat sosiaalisia ja hyvätapaisia, äidit virkeitä ja levänneitä ja jatkavat kotiäiti uraansa huomattavasti pitemmälle kuin suomalaiset kanssasisaret ja ovat tyytyväisiä. Lapset eivät mitenkään " vinoudu" hoidossa vaan ehkä jopa käyttäytyvät sivistyneemmin kuin suomalaiset lapset.Olisikohan meillä suomalaisilla jöröjörriköillä jotain opittavaa? Tietenkin maassa maan tavalla, mutta eikö olisi aika luopua kaksinasettelusta että joko täydellinen kotihoito tai täydellinen kokopäivähoito. Osapäivähoito kun nimenomaan on lapsen kannalta hyvä; sekä kotia että vierasta ympäristöä.
Kommentit (3)
Minä en myöskään ymmärrä, miksi vanhempi lapsi ei voisi olla osapäivähoidossa jos äiti on kotona vauvan kanssa. Voihan ajatella niinkin, että miksi äiti ei saisi nauttia kahdenkeskeisestä ajasta myös toisen lapsensa kanssa ja tarvittaessa levätä silloin pikkukakkoken kanssa kun tämä nukkuu? Minusta osapäivähoito on oikeastaan suositeltava vaihtoehto! Kaikki hyötyy. Isompi lapsi saa ikäistänsä seuraa, vauva äidin jakamattoman huomion ja hyvällä tuurillä äitikin vähän hengähdys-/lepotaukoa. Minä en ainakaan tällaisesta käyttäytymismallista " lynkkaisi" ketään. On ihan hyvä olla sen verran terveesti itsekäs, että tekee asiat niin kuin ne itselleen/perheelleen parhaalta tuntuu. Kotihoito, kokopäivähoito tai osapäivähoito, jokainen valitkoon itse.
Yleensä kyseessä on silloin äiti, jolla ei ole mitään muuta tekemistä elämässään kuin arvostella toisia ja jolla on huono itsetunto. Oma arvo tulee pelkästään siitä, että voi panetella toisia huonommaksi ja mikäpä sen helpompi keino kuin syyttää toisia...
Meillä kävi muuten niin, että kun 5-vuotias oli 2 päivää viikossa päiväkodissa meidän ollessamme vanhempainvapaalla vuorotellen miehen kanssa, niin lapsi viihtyi selvästi huonommin sekä kotona että päiväkodissa kuin aiemmin ollessaan päiväkodissa 3-4 päivää viikossa. Lapsi valitti vain koko ajan eikä mikään ollut hyvin, oli suorastaan masentunut. Onneksi lapsen ryhmässä on viisas lastentarhanopettaja ja päiväkodissa hyvä johtaja: HE EHDOTTIVAT meille, että lapsi olisi enemmän päiväkodissa, jotta pääsisi paremmin porukkaan sisälle ja olisi enemmän selvillä mitä päiväkodissa tapahtuu. Konsti auttoi ja kun lapsi alkoi viettää päiväkodissa kolme päivää viikossa, tapahtui koko lapsessa silminnähtävä muutos parempaan päin ja hänestä tuli paljon iloisempi ja reippaampi ja hän meni päiväkotiin innosta hihkuen.
Suomessa kun vielä varhaiskasvatuksen henkilökunnan koulutustaso on paljon parempi kuin muualla ja ryhmät inhimillisen kokoisia (aina voi tietysti parantaa). Niin en ymmärrä mistä valitetaan.