Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vein jalkansa murtaneelle ystävälle (hän on pyörätuolissa) suklaarasian, kivahti "en mä suklaata halua vaan kävellä"
13.06.2021 |
Halusin piristää häntä. Tuli paha mieli tuosta. Joutuu todennäköisesti olemaan ainakin 6 viikkoa joko pyörätuolin tai keppien varassa. Mitä väärää tein :(
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Ystävälläsi on kipuja ja kesä pilalla, kai siitä saa pahalla tuulella olla! Mua ainakin v*t*ttais. Varsinkin, kun huomaa nk. ystävän valittavan pahaa mieltä av:lla.
Paha mieli ja ystävä saapuu paikalle piristämään, mukanaan vielä lahja sinulle. Ja koet oikeudeksesi olla vittumainen? Meediona tiedät vielä miten ystävä myöhemmin purkautuu mammoille käytöksestäsi? Kuka jaksaa olla tuollaisen ystävä.
Ymmärrän kyllä jos äkkipikaisesti naljaisee, jos tajuaa hävetä jälkikäteen eikä vain syyttele muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
juu ja sun omakotitalossa oli vielä 8 kerrosta eikä hissiä.
Ja remppasitkin sen saikulla.
Tuollaiselle kiittämättömälle ääliölle voi aivan hyvin vittuilla takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se kipsi nyt niin paljoa hidasta , ellei halua leikkiä marttyyriä.
Hyvin voi tehdä asioita ja bailata.
Ja on kokemusta .
On kokemusta myös mulla. Ja oli omakotitalo maalla, iso piha, kaksi koiraa ja asuin yksin. Aika paljon rajoitti ja hidasti murtunut jalka kesän viettoa. Ystävät, jotka tarjosivat apua, olivat kultaakin kalliimpia, voivottelijat ja suklaantuojat rasittavia.
Ja rasittavin olit sinä.
Ystävälläsi on suhteellisuudentaju hukassa. Hienoa, että pääsee jo 6 viikon päästä kipsistä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin varmaan vastannut, että kas, kun ei ollut kaupassa kävelykykyä myynnissä. Oisko vielä muita toiveita?
Ystävä varmaan kaipasi siinä tilanteessa piristämisen sijaan sitä, että sai sanoa, kuinka paljon harmittaa. Älä ota henkilökohtaisesti. Tai ajattele, että pitää sinua niin luotettavana ystävänä, että uskalsi sulle näyttää harmituksensakin. Onhan toi nyt ihan p*ska tilanne. Itselläni ei oo jalka murtunut vaan muuten vain kipeä, ja kyllä v*tuttaa rankasti kykkiä kotona, kun ulkona on kovasti odotettu kesä upeimmillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se kipsi nyt niin paljoa hidasta , ellei halua leikkiä marttyyriä.
Hyvin voi tehdä asioita ja bailata.
Ja on kokemusta .
On kokemusta myös mulla. Ja oli omakotitalo maalla, iso piha, kaksi koiraa ja asuin yksin. Aika paljon rajoitti ja hidasti murtunut jalka kesän viettoa. Ystävät, jotka tarjosivat apua, olivat kultaakin kalliimpia, voivottelijat ja suklaantuojat rasittavia.
Rasittavia ovat kaltaisesti itsekeskeiset kiukuttelijat, jotka olettavat, että kaikki tietävät mitä päässäsi liikkuu milläkin hetkellä. Itseäni ilahdutti kovasti kaikki, jotka paikalle vaivautuivat, suklaan kanssa tai ilman. Olisi tuokin kävijä voinut hyvin sinua auttaa, jos olisi pyytänyt, mutta tuskin kiukuttelusi jälkeen uskalsi tarjota apuaan. Ole sitten ilman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti otit suklaat takaisin.
Joudun helvettiin, kun nauroin tälle, mutta silti...
Vittuillakseni olisin venytellyt ja hyppinyt hänen edessään kun oon menossa lenkille. Vielä todennut että: -Paljonkohan suhun tarttuu läskiä ku istut vaan perseelläs kuus viikkoa, heippa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ymmärrettävää ystäväsi tilanteessa. Hän on turhautunut (minäkin olisin), sinä olet hänen ystävänsä ja hän kokee voivansa olla avoin ja rehellinen seurassasi ja voivansa näyttää tunteensa avoimesti sen sijaan, että sensuroisi pahaa mieltään ja esittäisi pollyannaa.
Miten vastasit hänelle? Kerroitko, että ymmärrät hänen tuntemuksensa ja antaa tulla vaan, ystävä kyllä kuuntelee ja tukee koska sitä vartenhan ystävä on?
Kai sanoit että pitääpäs katsoa jos löytyisikö kävelykykyä vaikka Ebaysta. Koska kävelykyvyn menetys ei ole lopullinen niin vittuilu on sallittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti otit suklaat takaisin.
Joudun helvettiin, kun nauroin tälle, mutta silti...
Ihan vaan tiedoksi, helvettiä ei ole olemassa.
Minullekin kaveri sanoi vähän samaan tyyliin kun yritin olla avuksi. Keräsin tavarani ja sanoin rauhallisesti, että ok, minäpä tästä lähden, enkä tule enää vaivaamaan.
Enkä ole mennyt. Pyydetty kyllä on kun aina pitäisi päästä sinne ja tänne ja vielä tuonne, ja ilmaseksi tietysti.
Metsä vastaa jne.....
Vierailija kirjoitti:
Ystävälläsi on kipuja ja kesä pilalla, kai siitä saa pahalla tuulella olla! Mua ainakin v*t*ttais. Varsinkin, kun huomaa nk. ystävän valittavan pahaa mieltä av:lla.
Anna kun arvaan: kuvailet itseäsi Pikku Myyksi.
Hmm.. Masentuneille sanotaan aina, että älä ole masentunut ja sitten niiden pitäisi ihmeparantua. Voisit koittaa sanoa ystävällesi, että kävele sitten?
Arvaa vain, montako kiloa ihminen ehtii 6 viikossa lihomaan, jos kaikki kantavat tuliaisiksi suklaata yms. herkkuja muka ilahduttaakseen? Olet ajattelematon ap vaikka luulet tekeväsi hyvää.
Siis monestako kohtaa se jalka on murtunut? Sekä reisi että sääri? Normaalisti ei ole pyörätuolia, sauvat riittävät. Vai onko sun tuttu 87 v?
Alue: Aihe vapaa
On kokemusta myös mulla. Ja oli omakotitalo maalla, iso piha, kaksi koiraa ja asuin yksin. Aika paljon rajoitti ja hidasti murtunut jalka kesän viettoa. Ystävät, jotka tarjosivat apua, olivat kultaakin kalliimpia, voivottelijat ja suklaantuojat rasittavia.