Lue keskustelun säännöt.
Eilinen jalkapallotragedia
13.06.2021 |
Ihmiset ovat järkyttyneitä. Lehdissä kirjoitetaankuinka puhua lapsille tapahtunresta jne. Ovatko ihmiset näin todellisuudesta vieraantuneita? Tapahtuma oli surullinen ja ei toivo kellekään mutta totuus on että myös nuori ja terve voi saada vakavan sairauskohtauksen koska vaan. Se on elämää. Mikä tässä oli niin järkyttävää?
Kommentit (533)
Ja jos tästä nyt on tarkoitus tehdä joku ihmisarvokysymys, niin minusta tässä ollaan hakoteillä. Itseäni ei esimerkiksi hetkauttanut pätkääkään tieto, että Fredi on kuollut. Mutta olisihan se nyt herranjestas ollut pikkuisen eri asia, jos olisin ollut Fredin keikalla näkemässä, kun hän saa kohtauksen ja menehtyy. Täsmälleen sama ihminen, joten ei ole kyse siitä, että en ihmistä tarpeeksi arvostaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka joku asia on "vain elämää" eikö se voi samaan aikaan olla järkyttävää? Useimmat ei kuitenkaan varaudu katsomaan kun nuorta urheilijaa aletaan elvyttämään suorassa lähetyksessä. Eiköhän se ole lapsille pelottavaa että joku voi yhtäkkiä vaan kaatua maahan ja melkein kuolla?
Eriksen on 29-vuotias eli jalkapalloilijaksi jo lähestymässä eläke-ikää. Ymmärtäisin järkyttävyyden paremmin, jos kyseessä olisi 21-vuotias pelaaja.
Eriksen on pelannut jo todella pitkään todella paljon kovia otteluja (matkustamiset päälle), niin ei tämä nyt niin yllättävä lopputulos ole, vaikka tietenkin hyvin ikävä sellainen.
Se, että on jalkapalloilijan eläkeiässä ei tee ihmisestä vanhaa. Nuoria nuo ovat kaikki. Vanha alkaa olla siinä 80v tienoilla. Yllättävä lopputulos tämä on kaikille, jotka jalkapalloa ovat vähänkään seuranneet. Ei nimittäin tapahdu ihan joka vuosikaan, vaikka kaikki pelaajat pelaavat paljon kovia otteluita ja matkustelevat.
Ei 29- vuotias ammattiurheilija ole enää nuori, keho on todella kovalla koetuksella ammattiurheilussa ja ei kestä enää tuossa iässä samalla tavalla kuin esim. 18- 25 vuotiaana. Ihan syystä urheilijat jäävät aikaisin eläkkeelle. Ja pakko pahoittaa mielesi siinäkin, että vanhuus tulee valitettavasti aika paljon aikaisemmin kuin 80- vuotiaana. Pahoittelut.
Ikävä tuottaa pettymys, mutta valtaosa ammattiurheilijoista elää kyllä 80-vuotiaaksi ja jopa ylikin. Eli teoriasi 29-vuotiaata vanhuksesta on vailla pohjaa.
Vierailija kirjoitti:
Tähän se sairastettu korona voi johtaa.
Älkääkä nyt väittäkö, ettei tyypin koronan sairastamisella ollut väliä. Tottakai sillä oli.
Kyllä kaveri on aikaisemminkin vetänyt yhtä kovilla sykkeillä. Nyt vain oli sairastettu korona alla.
Puhut varmaan itsestäsi ja siitä miten maskivastaisuutesi ja kieltäytymisesi varomasta koronaa aiheutti sinulle koronatartunnan ja sen myötä tuhansia pikku veritulppia joiden aiheuttamat verenkiertohäiriöt on saaneet sinut jankuttamaan koronvastaista propagandaa palstalla kuin heikkopäinen?
Pelaajalla ei ollut koronaa saati sitten rokotetta. Sinä tässä olet siis ainoa epävarma.
Koettakaa nyt tollommatkin jo tajuta, että Eriksen ei ollut saanut koronarokotetta eikä ollut myöskään sairastanut koronaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä näitä idiottialoituksia oikein pulppuaa. Totta hitossa tuollainen tilanne on järkyttävä. Melkoisesti pitää olla todellisuudesta vieraantunut, jos ei tajua ihmisillä olevan tunteita ja niistä myös suurimpien kuuluvan elämään. Pidän jokseenkin vajaana ihmistä, joka täysin neutraalisti pystyy katselemaan tuonkaltaisia tilanteita. Tunne-elämässä pahoja häiriöitä, jos ei missään tunnu. Ja varsinkaan, jos ei ymmärrä, että muilla tuntuu.
Eli kaikki ensihoitajat esimerkiksi on sun mielestä vajaita? Paniikista ei ole mitään hyötyä kenellekään hätätilanteessa. Kuolema on ihan luonnollinen asia, siinä missä syntymäkin. Ei se kysy aikaa, paikkaa tai ikää.
Etkö oikeasti tiennyt, että ensihoitajillakin on tunteet??? He vain eivät näytä niitä, koska ovat ammattilaisia. Mutta kun tilanne on ohi, tulee hyvinkin monesti itku. Järkyttävimpiä tapauksia käydään läpi pidempäänkin. Ihmisiä ne ensihoitajatkin ovat. Etkä sinäkään ole niin tunteeton kuin annat ymmärtää. Olet vain niin lapsellinen, että kuvittelet tunteiden näyttämisen olevan paha asia. Tunteethan eivät ole sama asia kuin paniikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koettakaa nyt tollommatkin jo tajuta, että Eriksen ei ollut saanut koronarokotetta eikä ollut myöskään sairastanut koronaa.
Koeta sinä tajuta, että se ei liity tähän mitenkään. Hänellä oli sydänvaivoja ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naissuunnistaja kuoli taannoin Jukolan viestissä maalisuoralla. Häntä yritettiin elvyttää maalisuoran reunalla muiden jatkaessa viestiä. Kilpailua ei keskeytetty eikä tapauksesta muutenkaan tehty tällaista mediashowta.
Onko se sinulta pois, jos Erikseniä kunnioitettiin?
Ihmeellistä valitusta tällaisesta asiasta. Minusta inhimillinen välittäminen näkyi hienosti eilen. Palautti hieman uskoa ihmiskuntaan.Mä olen vähän kyyninen tässä uskomisessa ihmiskuntaan. Suorassa lähetyksessä tähtipelaajan tuupertuminen vs. jonkun nimettömän alkoholistin tuupertumunen kadulla. Ihmisarvoltaan ovat tasan samanarvoisia mutta vain toisen hätä koskettaa. Arvaa kumman?
Voi herranjumala tätä jeesustelua. Kyllä, se nimetön alkoholistikin saa ihan saman huomion, mikäli hänen tuupertumisensa tapahtuu tilanteessa, jossa hänen tuupertumistaan seuraa miljoonat ihmiset ja näemme, että hänen ystävänsä itkevät vieressä.
Koitin katsella juttuja katsomokuolemista mutta lähinnä noi isoimmat jutut jossa kansaa on laonnut onnettomuuksien tai tulipalojen tai väkivallan tai muun syyn vuoksi enemmän on listattu. Ei yksittäisiä katsojia kun niitä lienee aika lailla kun isoimmille stadioneille mahtuu 100 000 katsojaa.
Eli siis vähän epäilen ettei se yksittäinen sairaskohtauksen saanut katsoja oli se sitten juoppo tai ei saisi vastaavaa huomiota sen paremmin pelaajilta kuin organisaatioltakaan.
Olen ollut paikalla jäähallissa, kun yleisössä ollut henkilö sai sairaskohtauksen ja häntä elvytettiin ennen sairaalaan viemistä katsomossa. Tapauksesta oli juttu tämän kaupungin paikallislehdessä ja seuran puolelta ko. henkilölle lähetettiin terveiset sairaalaan. Joukkueen kapteeni kävi ne toimitusjohtajan kanssa henkilökohtaisesti viemässä. Mielestäni suhteutettuna tämän kaupungin kokoon (alle 100 000 asukasta) ja EM-jalkapallon seuraajamääriin (miljoonia) muistamiset olivat tasan samaa luokkaa.
Lopetettiinko peli pariksi tunniksi, ja valittiko niin selostajat kuin jokainen paikalla ollut toimittaja kuin molemmat pelanneet joukkueet ettei he olisi halunneet jatkaa peliä vai mikä on pointtisi?
Millä ihmeen mekanismilla muuten katsojan kokeman järkytyksen määrä yhdistyy koko ottelun kokonaiskatsojamäärään?
Pointtini oli kertoa, että yksittäisen katsojan sairaskohtauskin saa kyllä huomiota ja muistamisia joukkueelta. En missään kohtaa verrannut järkytyksen määrää yhtään mihinkään. Suhteutin vain huomion määrän pelin kokoluokkaan. Ja mitä peliin tulee, se lopetettiin kokonaan kesken ja siirrettiin myöhemmälle ajankohdalle. Ei ollut pakottavaa tarvetta jatkaa, koska ei ollut kansainvälisen turnauksen tiukkaa aikataulua.
Joskus saa muttei niin paljoa kuin pelaajien sairaskohtaukset. Noita tapahtuu aina välillä, siis paljon useammin kuin kentällä kun katsojia on ehkä monituhatkertainen määrä pelaajiin verrattuna, joten ne ei saa samalla lailla huomiotakaan. Lisäksi huonosti voivan katsojan voi kuskata jonnekin hoitohuoneeseen saamaan elvytystä pois kameroiden kuvista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä näitä idiottialoituksia oikein pulppuaa. Totta hitossa tuollainen tilanne on järkyttävä. Melkoisesti pitää olla todellisuudesta vieraantunut, jos ei tajua ihmisillä olevan tunteita ja niistä myös suurimpien kuuluvan elämään. Pidän jokseenkin vajaana ihmistä, joka täysin neutraalisti pystyy katselemaan tuonkaltaisia tilanteita. Tunne-elämässä pahoja häiriöitä, jos ei missään tunnu. Ja varsinkaan, jos ei ymmärrä, että muilla tuntuu.
Eli kaikki ensihoitajat esimerkiksi on sun mielestä vajaita? Paniikista ei ole mitään hyötyä kenellekään hätätilanteessa. Kuolema on ihan luonnollinen asia, siinä missä syntymäkin. Ei se kysy aikaa, paikkaa tai ikää.
Älä nyt jaksa järkeistää asioita liikaa. Onhan perspanokin luonnollinen asia, mutta harvemmin sitä tapahtuu jalkapallokentällä miljoonayleisön edessä. Tämä oli poikkeuksellinen tilanne tässä tapahtumassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä näitä idiottialoituksia oikein pulppuaa. Totta hitossa tuollainen tilanne on järkyttävä. Melkoisesti pitää olla todellisuudesta vieraantunut, jos ei tajua ihmisillä olevan tunteita ja niistä myös suurimpien kuuluvan elämään. Pidän jokseenkin vajaana ihmistä, joka täysin neutraalisti pystyy katselemaan tuonkaltaisia tilanteita. Tunne-elämässä pahoja häiriöitä, jos ei missään tunnu. Ja varsinkaan, jos ei ymmärrä, että muilla tuntuu.
Eli kaikki ensihoitajat esimerkiksi on sun mielestä vajaita? Paniikista ei ole mitään hyötyä kenellekään hätätilanteessa. Kuolema on ihan luonnollinen asia, siinä missä syntymäkin. Ei se kysy aikaa, paikkaa tai ikää.
Eivät toki, koska he eivät katsele tuonkaltaisia tilanteita neutraalisti tyyliin "jaa, nyt siellä joku tuupertui kentälle eipä tässä kummempia". Hekin järkyttyvät tuollaisista, mutta koska heillä on alan koulutus ja kokemusta järkyttävistä tilanteista, he eivät lamaannut tai mene paniikkiin, vaan toimivat. Tunteet ovat olemassa, vaikka ne eivät päällepäin näkyisikään. Valloilleen ne voi päästää sitten, kun tilanne on ohi. Vaikka kuolema ja syntymä ovat luonnollisia asioita, herättävät ne silti tunteita. Enpä ole yhäkään äitiä nähnyt joka vauvan maailmaan tullessa olisi täysin neutraali. Enkä myöskään ole nähnyt yhtään ihmistä, jossa kuolema ei herättäisi mitään tunnetta. En, vaikka olen työskennellyt 25 vuotta sairaalassa ja nähnyt satoja kuolemia ja syntymiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naissuunnistaja kuoli taannoin Jukolan viestissä maalisuoralla. Häntä yritettiin elvyttää maalisuoran reunalla muiden jatkaessa viestiä. Kilpailua ei keskeytetty eikä tapauksesta muutenkaan tehty tällaista mediashowta.
Onko se sinulta pois, jos Erikseniä kunnioitettiin?
Ihmeellistä valitusta tällaisesta asiasta. Minusta inhimillinen välittäminen näkyi hienosti eilen. Palautti hieman uskoa ihmiskuntaan.Mä olen vähän kyyninen tässä uskomisessa ihmiskuntaan. Suorassa lähetyksessä tähtipelaajan tuupertuminen vs. jonkun nimettömän alkoholistin tuupertumunen kadulla. Ihmisarvoltaan ovat tasan samanarvoisia mutta vain toisen hätä koskettaa. Arvaa kumman?
Voi herranjumala tätä jeesustelua. Kyllä, se nimetön alkoholistikin saa ihan saman huomion, mikäli hänen tuupertumisensa tapahtuu tilanteessa, jossa hänen tuupertumistaan seuraa miljoonat ihmiset ja näemme, että hänen ystävänsä itkevät vieressä.
Koitin katsella juttuja katsomokuolemista mutta lähinnä noi isoimmat jutut jossa kansaa on laonnut onnettomuuksien tai tulipalojen tai väkivallan tai muun syyn vuoksi enemmän on listattu. Ei yksittäisiä katsojia kun niitä lienee aika lailla kun isoimmille stadioneille mahtuu 100 000 katsojaa.
Eli siis vähän epäilen ettei se yksittäinen sairaskohtauksen saanut katsoja oli se sitten juoppo tai ei saisi vastaavaa huomiota sen paremmin pelaajilta kuin organisaatioltakaan.
Olen ollut paikalla jäähallissa, kun yleisössä ollut henkilö sai sairaskohtauksen ja häntä elvytettiin ennen sairaalaan viemistä katsomossa. Tapauksesta oli juttu tämän kaupungin paikallislehdessä ja seuran puolelta ko. henkilölle lähetettiin terveiset sairaalaan. Joukkueen kapteeni kävi ne toimitusjohtajan kanssa henkilökohtaisesti viemässä. Mielestäni suhteutettuna tämän kaupungin kokoon (alle 100 000 asukasta) ja EM-jalkapallon seuraajamääriin (miljoonia) muistamiset olivat tasan samaa luokkaa.
Lopetettiinko peli pariksi tunniksi, ja valittiko niin selostajat kuin jokainen paikalla ollut toimittaja kuin molemmat pelanneet joukkueet ettei he olisi halunneet jatkaa peliä vai mikä on pointtisi?
Millä ihmeen mekanismilla muuten katsojan kokeman järkytyksen määrä yhdistyy koko ottelun kokonaiskatsojamäärään?
Pointtini oli kertoa, että yksittäisen katsojan sairaskohtauskin saa kyllä huomiota ja muistamisia joukkueelta. En missään kohtaa verrannut järkytyksen määrää yhtään mihinkään. Suhteutin vain huomion määrän pelin kokoluokkaan. Ja mitä peliin tulee, se lopetettiin kokonaan kesken ja siirrettiin myöhemmälle ajankohdalle. Ei ollut pakottavaa tarvetta jatkaa, koska ei ollut kansainvälisen turnauksen tiukkaa aikataulua.
Joskus saa muttei niin paljoa kuin pelaajien sairaskohtaukset. Noita tapahtuu aina välillä, siis paljon useammin kuin kentällä kun katsojia on ehkä monituhatkertainen määrä pelaajiin verrattuna, joten ne ei saa samalla lailla huomiotakaan. Lisäksi huonosti voivan katsojan voi kuskata jonnekin hoitohuoneeseen saamaan elvytystä pois kameroiden kuvista.
Miksi niiden pitäisi saada sama määrä huomiota? Eihän tavallisen ihmisen muutkaan tekemiset saa samalla tavalla huomiota kuin tähtipelaajien. Jos minä menen kaljalle lähibaariin ja pussailen siellä jonkun miehen kanssa, ei ketään kiinnosta. Jos saman tekee vaikkapa Teemu Pukki, ihan jokaista IP-lehteä kiinnostaa ja mammatkin ovat vouhottamassa sivutolkulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä näitä idiottialoituksia oikein pulppuaa. Totta hitossa tuollainen tilanne on järkyttävä. Melkoisesti pitää olla todellisuudesta vieraantunut, jos ei tajua ihmisillä olevan tunteita ja niistä myös suurimpien kuuluvan elämään. Pidän jokseenkin vajaana ihmistä, joka täysin neutraalisti pystyy katselemaan tuonkaltaisia tilanteita. Tunne-elämässä pahoja häiriöitä, jos ei missään tunnu. Ja varsinkaan, jos ei ymmärrä, että muilla tuntuu.
Eli kaikki ensihoitajat esimerkiksi on sun mielestä vajaita? Paniikista ei ole mitään hyötyä kenellekään hätätilanteessa. Kuolema on ihan luonnollinen asia, siinä missä syntymäkin. Ei se kysy aikaa, paikkaa tai ikää.
Etkö oikeasti tiennyt, että ensihoitajillakin on tunteet??? He vain eivät näytä niitä, koska ovat ammattilaisia. Mutta kun tilanne on ohi, tulee hyvinkin monesti itku. Järkyttävimpiä tapauksia käydään läpi pidempäänkin. Ihmisiä ne ensihoitajatkin ovat. Etkä sinäkään ole niin tunteeton kuin annat ymmärtää. Olet vain niin lapsellinen, että kuvittelet tunteiden näyttämisen olevan paha asia. Tunteethan eivät ole sama asia kuin paniikki.
Kyllä mä tiesin, ihmisiä tässä kaikki ollaan. Olen työni vuoksi tekemisissä kuoleman kanssa joka ikinen päivä. Surevia omaisia kohtaan myös päivittäin. Mutta tunteet ei kuulu työpaikalle, ne voi estää jopa potilaan saamasta parasta mahdollista hoitoa. Jos oma vapaa-aika kuluisi murehtien menetyksiä, olisin väärällä alalla. Tottakai minulta löytyy sympatiaa mutta se ei saa haitata työntekoa tai työvuoroja. Olen myös menettänyt läheisiäni ja sen surun kohtaaminen on aivan eri asia kuin itselle vieraan ihmisen, niin se vain on.
Hallitsematon tunnetila on juuri se, joka aiheuttaa paniikkia, joten tietynlainen "ihmisyys" on pakko osata heittää taka-alalle tässä työssä. Eletään hetki kerrallaan ja sen mukaan edetään. Itselleni kuolema on luonnollinen asia mutta nimitä sinä toki sitä lapsellisuudeksi jos niin haluat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä näitä idiottialoituksia oikein pulppuaa. Totta hitossa tuollainen tilanne on järkyttävä. Melkoisesti pitää olla todellisuudesta vieraantunut, jos ei tajua ihmisillä olevan tunteita ja niistä myös suurimpien kuuluvan elämään. Pidän jokseenkin vajaana ihmistä, joka täysin neutraalisti pystyy katselemaan tuonkaltaisia tilanteita. Tunne-elämässä pahoja häiriöitä, jos ei missään tunnu. Ja varsinkaan, jos ei ymmärrä, että muilla tuntuu.
Eli kaikki ensihoitajat esimerkiksi on sun mielestä vajaita? Paniikista ei ole mitään hyötyä kenellekään hätätilanteessa. Kuolema on ihan luonnollinen asia, siinä missä syntymäkin. Ei se kysy aikaa, paikkaa tai ikää.
Eivät toki, koska he eivät katsele tuonkaltaisia tilanteita neutraalisti tyyliin "jaa, nyt siellä joku tuupertui kentälle eipä tässä kummempia". Hekin järkyttyvät tuollaisista, mutta koska heillä on alan koulutus ja kokemusta järkyttävistä tilanteista, he eivät lamaannut tai mene paniikkiin, vaan toimivat. Tunteet ovat olemassa, vaikka ne eivät päällepäin näkyisikään. Valloilleen ne voi päästää sitten, kun tilanne on ohi. Vaikka kuolema ja syntymä ovat luonnollisia asioita, herättävät ne silti tunteita. Enpä ole yhäkään äitiä nähnyt joka vauvan maailmaan tullessa olisi täysin neutraali. Enkä myöskään ole nähnyt yhtään ihmistä, jossa kuolema ei herättäisi mitään tunnetta. En, vaikka olen työskennellyt 25 vuotta sairaalassa ja nähnyt satoja kuolemia ja syntymiä.
Huonovointista ei elvytetä. Hoitoa hänet ehkä siirretään samaan vähän sivummalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli tosiaan jännä nähdä se, että urheiluselostajat menivät lähes sanattomiksi nähdessään ihan normaaliin elämään kuuluvia asioita. Henkisesti aikuisten kroppaan kasvaneita pikkulapsia?
Sairaskohtaus ja lyhyt kuolema. Ihan normia. Me kaikki kohtaamme noita. Kuolema on osa elämää.
Just näin. Ajattelin lähteä täältä ihan samalla tavalla (tosin ilman jalkapallostadionia), eikä minua haittaa vaikka suurikin määrä ihmisiä tulisi ihan paikan päälle sitä tilannetta todistamaan.
Toivotko samaa myös lapsillesi, sisaruksillesi ja vanhemmillesi? Mitä useampi näkee, niin sitä mukavampaa?
Reality check: 150 vuoden päästä kukaan ei muista, että olen edes ollut olemassa. Tietävät edes sitten tuon hetken, että olin. Ei se todistajien määrä tapahtunutta muuksi muuta, enkä sen katso olevan mitenkään sen kuolevan oma häpeä.
Aha. Mikset lukenut kommenttiani?
Sori, yliarvioin älykkyytesi, ja luulin, että se kävisi tuosta ilmi. Miten se olisi lapselleni jotenkin erityisen huono asia, jos hänen kuollessaan paikalla olisi paljon ihmisiä? Veikkaisin, että se kuolema harmittaisi kumminkin enemmän kuin väestönpaljous.
Juu, jännä tosiaan, kun ei käynyt ilmi, että kun puhuit itsestäsi, tarkoititkin lastasi. :D
No, sinä voit sitten varmaankin kuvata someen, kun lapsesi joskus kuolee, niin hän saa ansaitsemansa huomion. Lupaan tulla sytyttämään kynttilän.
En sillä hekumoi, olen vain sitä mieltä, että tuskinpa pystyn muiden ihmisten kuolinhetkeen ja tilanteeseen paljon etukäteen vaikuttamaan (jos en pidä heitä kellarissa vankina).
Mitähän sinä nyt selität? Kukaan ei sanonut, että sinun pitäisi estää muiden ihmisten kuolema. Sanoin vain, että sinähän voit sitten julkistaa läheistesi kuolemat, kun tässä nyt niin kovasti vingut, miksi ketään ei kiinnosta taviksien kuolemat.
Tajuatko, tässä on just nyt kyse siitä, että kuollut ei ollut kenenkään läheinen Suomessa. Ei kenenkään kuoleman tahallisesta julkistamisesta. En muuten ole täällä valittanut kenenkään kiinnostuksen puutteesta, lähinnä siitä, että itkua väännetään ja traumatisoidutaan ihan turhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miks Suomen pelaajat ei auttanut ollenkaan? Seisoivat vaan sivussa. Hehän oli siinä lähimpänä aluksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koettakaa nyt tollommatkin jo tajuta, että Eriksen ei ollut saanut koronarokotetta eikä ollut myöskään sairastanut koronaa.
Koeta sinä tajuta, että se ei liity tähän mitenkään. Hänellä oli sydänvaivoja ennenkin.
Joukkuelääkäri nimenomaa tänään kommentoi käyneensä hepun aiemmat tiedot ja tutkimukset läpi ja mikään niistä ei ollut indikoinut ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä näitä idiottialoituksia oikein pulppuaa. Totta hitossa tuollainen tilanne on järkyttävä. Melkoisesti pitää olla todellisuudesta vieraantunut, jos ei tajua ihmisillä olevan tunteita ja niistä myös suurimpien kuuluvan elämään. Pidän jokseenkin vajaana ihmistä, joka täysin neutraalisti pystyy katselemaan tuonkaltaisia tilanteita. Tunne-elämässä pahoja häiriöitä, jos ei missään tunnu. Ja varsinkaan, jos ei ymmärrä, että muilla tuntuu.
Eli kaikki ensihoitajat esimerkiksi on sun mielestä vajaita? Paniikista ei ole mitään hyötyä kenellekään hätätilanteessa. Kuolema on ihan luonnollinen asia, siinä missä syntymäkin. Ei se kysy aikaa, paikkaa tai ikää.
Etkö oikeasti tiennyt, että ensihoitajillakin on tunteet??? He vain eivät näytä niitä, koska ovat ammattilaisia. Mutta kun tilanne on ohi, tulee hyvinkin monesti itku. Järkyttävimpiä tapauksia käydään läpi pidempäänkin. Ihmisiä ne ensihoitajatkin ovat. Etkä sinäkään ole niin tunteeton kuin annat ymmärtää. Olet vain niin lapsellinen, että kuvittelet tunteiden näyttämisen olevan paha asia. Tunteethan eivät ole sama asia kuin paniikki.
Kyllä mä tiesin, ihmisiä tässä kaikki ollaan. Olen työni vuoksi tekemisissä kuoleman kanssa joka ikinen päivä. Surevia omaisia kohtaan myös päivittäin. Mutta tunteet ei kuulu työpaikalle, ne voi estää jopa potilaan saamasta parasta mahdollista hoitoa. Jos oma vapaa-aika kuluisi murehtien menetyksiä, olisin väärällä alalla. Tottakai minulta löytyy sympatiaa mutta se ei saa haitata työntekoa tai työvuoroja. Olen myös menettänyt läheisiäni ja sen surun kohtaaminen on aivan eri asia kuin itselle vieraan ihmisen, niin se vain on.
Hallitsematon tunnetila on juuri se, joka aiheuttaa paniikkia, joten tietynlainen "ihmisyys" on pakko osata heittää taka-alalle tässä työssä. Eletään hetki kerrallaan ja sen mukaan edetään. Itselleni kuolema on luonnollinen asia mutta nimitä sinä toki sitä lapsellisuudeksi jos niin haluat.
En usko hetkeäkään, että olet alalla, jossa kohtaa kuolemaa. Jos olisit, tietäisit, että tunne ei mitenkään estä ihmistä toimimasta, jos ihminen on tehtäviensä tasalla (niin kuin ensihoitajat esimerkiksi ovat). Samoin tietäisit, että tunne ei tarkoita lähimaillekaan aina hallitsematonta paniikkia. Se on vain äärimmäinen tunnereaktio. Esimerkiksi eilen pelikentällä yksikään pelaaja ei ollut hallitsemattomassa paniikissa, vaikka katselivat joukkuetoverinsa ja ystävänsä elvytystä vierestä. Mutta tunnetta oli pinnassa runsaasti niin kuin kenellä tahansa vastaavassa tilanteessa. Miksi sinun on niin vaikea myöntää, että ihmisillä on tunteet ja ne ovat yhtä luonnollinen osa elämää kuin syntymä ja kuolemakin? Eikä niiden näyttämisessä ole yhtään mitään pahaa. Ennemminkin niin päin, että on haitaksi padota tunteensa ja olla "kovis", joka karskisti kohtaa kaiken kuin kone.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä näitä idiottialoituksia oikein pulppuaa. Totta hitossa tuollainen tilanne on järkyttävä. Melkoisesti pitää olla todellisuudesta vieraantunut, jos ei tajua ihmisillä olevan tunteita ja niistä myös suurimpien kuuluvan elämään. Pidän jokseenkin vajaana ihmistä, joka täysin neutraalisti pystyy katselemaan tuonkaltaisia tilanteita. Tunne-elämässä pahoja häiriöitä, jos ei missään tunnu. Ja varsinkaan, jos ei ymmärrä, että muilla tuntuu.
Eli kaikki ensihoitajat esimerkiksi on sun mielestä vajaita? Paniikista ei ole mitään hyötyä kenellekään hätätilanteessa. Kuolema on ihan luonnollinen asia, siinä missä syntymäkin. Ei se kysy aikaa, paikkaa tai ikää.
Etkö oikeasti tiennyt, että ensihoitajillakin on tunteet??? He vain eivät näytä niitä, koska ovat ammattilaisia. Mutta kun tilanne on ohi, tulee hyvinkin monesti itku. Järkyttävimpiä tapauksia käydään läpi pidempäänkin. Ihmisiä ne ensihoitajatkin ovat. Etkä sinäkään ole niin tunteeton kuin annat ymmärtää. Olet vain niin lapsellinen, että kuvittelet tunteiden näyttämisen olevan paha asia. Tunteethan eivät ole sama asia kuin paniikki.
Kyllä mä tiesin, ihmisiä tässä kaikki ollaan. Olen työni vuoksi tekemisissä kuoleman kanssa joka ikinen päivä. Surevia omaisia kohtaan myös päivittäin. Mutta tunteet ei kuulu työpaikalle, ne voi estää jopa potilaan saamasta parasta mahdollista hoitoa. Jos oma vapaa-aika kuluisi murehtien menetyksiä, olisin väärällä alalla. Tottakai minulta löytyy sympatiaa mutta se ei saa haitata työntekoa tai työvuoroja. Olen myös menettänyt läheisiäni ja sen surun kohtaaminen on aivan eri asia kuin itselle vieraan ihmisen, niin se vain on.
Hallitsematon tunnetila on juuri se, joka aiheuttaa paniikkia, joten tietynlainen "ihmisyys" on pakko osata heittää taka-alalle tässä työssä. Eletään hetki kerrallaan ja sen mukaan edetään. Itselleni kuolema on luonnollinen asia mutta nimitä sinä toki sitä lapsellisuudeksi jos niin haluat.
No ihan jokaiselle kuolema on luonnollinen asia. Mutta ei se tarkoita sitä, etteikö se herättäisi tunteita. Katsos kun ne tunteetkin ovat luonnollinen asia.
'
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naissuunnistaja kuoli taannoin Jukolan viestissä maalisuoralla. Häntä yritettiin elvyttää maalisuoran reunalla muiden jatkaessa viestiä. Kilpailua ei keskeytetty eikä tapauksesta muutenkaan tehty tällaista mediashowta.
Onko se sinulta pois, jos Erikseniä kunnioitettiin?
Ihmeellistä valitusta tällaisesta asiasta. Minusta inhimillinen välittäminen näkyi hienosti eilen. Palautti hieman uskoa ihmiskuntaan.Mä olen vähän kyyninen tässä uskomisessa ihmiskuntaan. Suorassa lähetyksessä tähtipelaajan tuupertuminen vs. jonkun nimettömän alkoholistin tuupertumunen kadulla. Ihmisarvoltaan ovat tasan samanarvoisia mutta vain toisen hätä koskettaa. Arvaa kumman?
Voi herranjumala tätä jeesustelua. Kyllä, se nimetön alkoholistikin saa ihan saman huomion, mikäli hänen tuupertumisensa tapahtuu tilanteessa, jossa hänen tuupertumistaan seuraa miljoonat ihmiset ja näemme, että hänen ystävänsä itkevät vieressä.
Koitin katsella juttuja katsomokuolemista mutta lähinnä noi isoimmat jutut jossa kansaa on laonnut onnettomuuksien tai tulipalojen tai väkivallan tai muun syyn vuoksi enemmän on listattu. Ei yksittäisiä katsojia kun niitä lienee aika lailla kun isoimmille stadioneille mahtuu 100 000 katsojaa.
Eli siis vähän epäilen ettei se yksittäinen sairaskohtauksen saanut katsoja oli se sitten juoppo tai ei saisi vastaavaa huomiota sen paremmin pelaajilta kuin organisaatioltakaan.
Olen ollut paikalla jäähallissa, kun yleisössä ollut henkilö sai sairaskohtauksen ja häntä elvytettiin ennen sairaalaan viemistä katsomossa. Tapauksesta oli juttu tämän kaupungin paikallislehdessä ja seuran puolelta ko. henkilölle lähetettiin terveiset sairaalaan. Joukkueen kapteeni kävi ne toimitusjohtajan kanssa henkilökohtaisesti viemässä. Mielestäni suhteutettuna tämän kaupungin kokoon (alle 100 000 asukasta) ja EM-jalkapallon seuraajamääriin (miljoonia) muistamiset olivat tasan samaa luokkaa.
Lopetettiinko peli pariksi tunniksi, ja valittiko niin selostajat kuin jokainen paikalla ollut toimittaja kuin molemmat pelanneet joukkueet ettei he olisi halunneet jatkaa peliä vai mikä on pointtisi?
Millä ihmeen mekanismilla muuten katsojan kokeman järkytyksen määrä yhdistyy koko ottelun kokonaiskatsojamäärään?
Pointtini oli kertoa, että yksittäisen katsojan sairaskohtauskin saa kyllä huomiota ja muistamisia joukkueelta. En missään kohtaa verrannut järkytyksen määrää yhtään mihinkään. Suhteutin vain huomion määrän pelin kokoluokkaan. Ja mitä peliin tulee, se lopetettiin kokonaan kesken ja siirrettiin myöhemmälle ajankohdalle. Ei ollut pakottavaa tarvetta jatkaa, koska ei ollut kansainvälisen turnauksen tiukkaa aikataulua.
Joskus saa muttei niin paljoa kuin pelaajien sairaskohtaukset. Noita tapahtuu aina välillä, siis paljon useammin kuin kentällä kun katsojia on ehkä monituhatkertainen määrä pelaajiin verrattuna, joten ne ei saa samalla lailla huomiotakaan. Lisäksi huonosti voivan katsojan voi kuskata jonnekin hoitohuoneeseen saamaan elvytystä pois kameroiden kuvista.
Miksi niiden pitäisi saada sama määrä huomiota? Eihän tavallisen ihmisen muutkaan tekemiset saa samalla tavalla huomiota kuin tähtipelaajien. Jos minä menen kaljalle lähibaariin ja pussailen siellä jonkun miehen kanssa, ei ketään kiinnosta. Jos saman tekee vaikkapa Teemu Pukki, ihan jokaista IP-lehteä kiinnostaa ja mammatkin ovat vouhottamassa sivutolkulla.
Justhan te yrititte jankuttaa että ihan kaikki saa saman verran huomiota. Ja sitten kun todistan ettei saa niin käännytte 180 astetta ja yritätte sössöttää ettei tietenkään saa. Hohhoijaa. Menkää muualle trollaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka joku asia on "vain elämää" eikö se voi samaan aikaan olla järkyttävää? Useimmat ei kuitenkaan varaudu katsomaan kun nuorta urheilijaa aletaan elvyttämään suorassa lähetyksessä. Eiköhän se ole lapsille pelottavaa että joku voi yhtäkkiä vaan kaatua maahan ja melkein kuolla?
Eriksen on 29-vuotias eli jalkapalloilijaksi jo lähestymässä eläke-ikää. Ymmärtäisin järkyttävyyden paremmin, jos kyseessä olisi 21-vuotias pelaaja.
Eriksen on pelannut jo todella pitkään todella paljon kovia otteluja (matkustamiset päälle), niin ei tämä nyt niin yllättävä lopputulos ole, vaikka tietenkin hyvin ikävä sellainen.
Se, että on jalkapalloilijan eläkeiässä ei tee ihmisestä vanhaa. Nuoria nuo ovat kaikki. Vanha alkaa olla siinä 80v tienoilla. Yllättävä lopputulos tämä on kaikille, jotka jalkapalloa ovat vähänkään seuranneet. Ei nimittäin tapahdu ihan joka vuosikaan, vaikka kaikki pelaajat pelaavat paljon kovia otteluita ja matkustelevat.
Ei 29- vuotias ammattiurheilija ole enää nuori, keho on todella kovalla koetuksella ammattiurheilussa ja ei kestä enää tuossa iässä samalla tavalla kuin esim. 18- 25 vuotiaana. Ihan syystä urheilijat jäävät aikaisin eläkkeelle. Ja pakko pahoittaa mielesi siinäkin, että vanhuus tulee valitettavasti aika paljon aikaisemmin kuin 80- vuotiaana. Pahoittelut.
Ikävä tuottaa pettymys, mutta valtaosa ammattiurheilijoista elää kyllä 80-vuotiaaksi ja jopa ylikin. Eli teoriasi 29-vuotiaata vanhuksesta on vailla pohjaa.
Opettele sisäistämään lukemasi, pönttö. Kirjoitin, että 29- vuotias ammattiurheilija ei ole enää nuori. Tajuatko, ammattiurheilija.
Mistä teitä älykääpiöitä sikiää? Ja toden totta urheilijat voivat elää vaikka satavuotiaaksi elleivät rääkkää kehoaan loppuun nuorempana.
Eli kaikki ensihoitajat esimerkiksi on sun mielestä vajaita? Paniikista ei ole mitään hyötyä kenellekään hätätilanteessa. Kuolema on ihan luonnollinen asia, siinä missä syntymäkin. Ei se kysy aikaa, paikkaa tai ikää.