Mies sairaanhoitajaksi vai sosionomiksi?
Olen alanvaihtaja ikäluokassa 30-39 ja kaipaisin neuvoa; olen saanut opiskelupaikan molemmilta koulutusaloilta eri puolilta Suomea. Minulla on pitkä vapaaehtoiskokemus nuoriso- ja ihmissuhdetyöstä ja olen melko urheilullinen. Olen harrastanut myös erilaisia taiteita ja kieliä.
Haluaisin työn, jossa on:
-ei liian paljon monikulttuurisia asiakkaita kehitysmaista
-ei järjestyksenvalvojana ja vartijana oloa, vaikka siihen fyysisesti sovellunkin
-asiakkaat mahdollisimman tasapuolisesti eri yhteiskuntaluokista
-mahdollisuus käyttää omaa älyä ja osaamista mahdollisimman laajasti
-ei hirveästi politiikkaa tai politisoituneita työkavereita (liittyy monikulttuuriin)
-mielekkäitä jatko-opiskelumahdollisuuksia
Minua kiinnostaa koulu- ja mielenterveystyö mm.sairaaloissa. Tällä hetkellä kallistun SH-koulutuksen puolelle, vaikka toisaalta koulutuksessa on suurimmaksi osaksi asiaa, josta ei ole suoraa hyötyä työssä. Harjoittelut menevät kuitenkin kuulemma nopeasti.
Kommentit (26)
Suosittelen hankkitutumaan töihin sairaalaan. Pääset sinne ihan varmasti ja voit opiskella monimuotokoulutuksena.
Sairaanhoitajaksi. Mies sairaanhoitajia on liian vähän.
Ja heitä tarvitaan alalle.
Myös varmempi työnsaanti kuin sosionomi puolella.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen hankkitutumaan töihin sairaalaan. Pääset sinne ihan varmasti ja voit opiskella monimuotokoulutuksena.
Ensin oppisopimuksella lähäriksi ja sitten eteenpäin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen hankkitutumaan töihin sairaalaan. Pääset sinne ihan varmasti ja voit opiskella monimuotokoulutuksena.
Ensin oppisopimuksella lähäriksi ja sitten eteenpäin
Jos olen jo saanut korkeakoulupaikan, ei ehkä kannata vaihtaa tuohon?
-ap-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen hankkitutumaan töihin sairaalaan. Pääset sinne ihan varmasti ja voit opiskella monimuotokoulutuksena.
Ensin oppisopimuksella lähäriksi ja sitten eteenpäin
Jos ei kiinnosta lähärin työt niin miksi hakeutusi lähäriksi? SH koulutuksella voi jo ekan vuoden jälkeen tehdä lähihoitajan töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen hankkitutumaan töihin sairaalaan. Pääset sinne ihan varmasti ja voit opiskella monimuotokoulutuksena.
Ensin oppisopimuksella lähäriksi ja sitten eteenpäin
Jos olen jo saanut korkeakoulupaikan, ei ehkä kannata vaihtaa tuohon?
-ap-
ei jos se on ala mistä pystyt saamaan harjoittelusta palkkaa ja vaihtamaan haluamallesi alalle.
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajaksi. Mies sairaanhoitajia on liian vähän.
Ja heitä tarvitaan alalle.
Myös varmempi työnsaanti kuin sosionomi puolella.
Miksi heitä tarvitaan alalle? Ap sanoi että ei halua portsariksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen hankkitutumaan töihin sairaalaan. Pääset sinne ihan varmasti ja voit opiskella monimuotokoulutuksena.
Ensin oppisopimuksella lähäriksi ja sitten eteenpäin
Jos ei kiinnosta lähärin työt niin miksi hakeutusi lähäriksi? SH koulutuksella voi jo ekan vuoden jälkeen tehdä lähihoitajan töitä.
Ja lähärikoulutuksessa pääsee jo eka harjoittelusta oppisopimuskoulutukseen, kun kaikki kaikkoaa alalta, jolla kyykytetään niin paljon
Vierailija kirjoitti:
Jos olet homo niin hoitajaksi
Sanoo millä alalla oleva ihminen ?
Vierailija kirjoitti:
Eikö sosionomi ole vähän sellainen huuhaa-tutkinto, että ei oikein ole selvää mitä työtä tulet tekemään ja moni jää työttömäksi? Suosisin ennemmin sairaanhoitajan koulutusta, työllistyminen on lähes 100% varmaa.
Niin no, miten se on huu haa tutkinto? Se sosionomin tutkinot
Ei yhteiskuntatieteen maisterikaan valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin. Hän voi työllistyä vaikka minkälasiin hommin valmistuttuaan.
Sosionomit ovat niitä koulutettuja työntekijöitä, jotka käytännössä osallistuvat kaikkeen siihen rankkaan duuniin, mitä sosiaalialalla Suomessa vain on. Kuten aikuissosiaalityöhön, päihdehuoltoon, lasten-ja nuorison sosiaalityöhön, myös vanhuspuolelle. Jne.
Siihen työhön, jota tehdään suoraan kentällä asiakkaan kanssa. Eikä puhtaasti vain kirjoituspöydän takana pelkkinä paperityönä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet homo niin hoitajaksi
Sanoo millä alalla oleva ihminen ?
Kirvesmies
M38
Sairaanhoitajaksi ilman muuta. Pula heistä on edelleen, kun suorastaan kiskotaan töihin eläkkeellä olevat sairaanhoitajat.
Ja miessairaanhoitajia on aivan liian vähän.
Miten ihmeessä olet voinut saada kaksi korkeakoulupaikkaa? Ei pitäisi olla mahdollista
Toi on höpöhöpöä, että soisonomit ei työllistyisi, tai olisi jokin huuhaa tutkinto jossa ei oikein tiedetä mitä tehdään. En tunne yhtäkään työtöntä sosionomia.
Mutta noilla toiveilla sairaanhoitaja on sulle varmaan parempi. ,Mm. siksi, että haaveilet tasaisesti eri yhteiskuntaluokista olevien ihmisten kanssa työskentelystä.
Sosionomina asiakkaat on usein huono-osaisia, koska työ keskittyy pitkälti sosiaalisia ongelmia omaavien parissa työskentelyyn.
Sh ehdottomasti
Perustelut:
- sopii omiin kriteereihisi paremmin
- itse opiskelu on konkreettisempaa, mielenkiintoisempaa, pääset näkemään eri paikkoja (teholta kotihoitoon, valtava määrä aloja, joista valita) ei ole samanlainen "kirjekurssi" kuin sosionomi. Sivusta olen seurannut, että sosionomi on hyvä valinta sellaiselle, jolla esim. lh-tausta ja sitten jo työelämässä esim. ohjaajana jossakin yksikössä. Tällöin sosionomin tutkinto on ponnahduslauta vastuutehtäviin ja varmasti mielekästä, esim. lastensuojelu nyt esimerkkinä
- miehenä voit edelleen olla "kukkona tunkiolla" joissakin paikoin, esim. päivystyksen osastonhoitajat mielellään sporttisen miehen ottavat, puhumattakaan psykiatrian sekä päihdehoidon yksiköistä
- oma mies myös sh, tosin jo 20 vuotta työelämää takana, tyytyväinen hän on edelleen, tosin palkka edelleen pieni vastuuseen nähden, mutta täydet lomat ja eipä tuo työ kovin kuormittavan häntä vaikuta, energiaa riittää harrastuksiin ja perheelle
Tsemppiä opintoihin
terkuin lääkäri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen hankkitutumaan töihin sairaalaan. Pääset sinne ihan varmasti ja voit opiskella monimuotokoulutuksena.
Ensin oppisopimuksella lähäriksi ja sitten eteenpäin
Jos ei kiinnosta lähärin työt niin miksi hakeutusi lähäriksi? SH koulutuksella voi jo ekan vuoden jälkeen tehdä lähihoitajan töitä.
Joo, mutta kun nuori sh/th ekan vuoden opiskelun jälkeen menee lähärin sijaiseksi, niin johan vanhat lähärit alkavat pätemään ja kyykyttämään. Hitto miten noloa, aikuiset!
Ei kannata lähteä yhtään näihin "tarvitaan lisää mieshoitajia"-juttuihin, koska siihen sisältyy oletus että se mies olisi joku ummehtuneen työyhteisön psykologi sukupuolensa perusteella. Jos akat ei osaa luoda keskenään hyvää työhenkeä, niin se ei todellakaan ole jonkun mieshoitajan tehtävä. Toinen on se, että naiset aika usein ovat tunkemassa sitä mieshoitajaa järjestyksenvalvojan hommiin, eli hänen pitää toimia koko yksikön portsarina hoitotyön päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen hankkitutumaan töihin sairaalaan. Pääset sinne ihan varmasti ja voit opiskella monimuotokoulutuksena.
Ensin oppisopimuksella lähäriksi ja sitten eteenpäin
Jos ei kiinnosta lähärin työt niin miksi hakeutusi lähäriksi? SH koulutuksella voi jo ekan vuoden jälkeen tehdä lähihoitajan töitä.
Joo, mutta kun nuori sh/th ekan vuoden opiskelun jälkeen menee lähärin sijaiseksi, niin johan vanhat lähärit alkavat pätemään ja kyykyttämään. Hitto miten noloa, aikuiset!
Sos. ja terveysalalla pitääkin olla sen verran paksu nahka, ettei välitä niistä huuhkajista. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Vierailija kirjoitti:
Sh ehdottomasti
Perustelut:
- sopii omiin kriteereihisi paremmin
- itse opiskelu on konkreettisempaa, mielenkiintoisempaa, pääset näkemään eri paikkoja (teholta kotihoitoon, valtava määrä aloja, joista valita) ei ole samanlainen "kirjekurssi" kuin sosionomi. Sivusta olen seurannut, että sosionomi on hyvä valinta sellaiselle, jolla esim. lh-tausta ja sitten jo työelämässä esim. ohjaajana jossakin yksikössä. Tällöin sosionomin tutkinto on ponnahduslauta vastuutehtäviin ja varmasti mielekästä, esim. lastensuojelu nyt esimerkkinä
- miehenä voit edelleen olla "kukkona tunkiolla" joissakin paikoin, esim. päivystyksen osastonhoitajat mielellään sporttisen miehen ottavat, puhumattakaan psykiatrian sekä päihdehoidon yksiköistä
- oma mies myös sh, tosin jo 20 vuotta työelämää takana, tyytyväinen hän on edelleen, tosin palkka edelleen pieni vastuuseen nähden, mutta täydet lomat ja eipä tuo työ kovin kuormittavan häntä vaikuta, energiaa riittää harrastuksiin ja perheelle
Tsemppiä opintoihin
terkuin lääkäri
Kannattaa muistaa, että siellä "kukkona tunkiolla" täytyy osata myös tehdä jotakin sen asemansa eteen, eikä mennä piiloon kun joku narkkari alkaa riehumaan ja viskomaan tuoleja.
Eikö sosionomi ole vähän sellainen huuhaa-tutkinto, että ei oikein ole selvää mitä työtä tulet tekemään ja moni jää työttömäksi? Suosisin ennemmin sairaanhoitajan koulutusta, työllistyminen on lähes 100% varmaa.