Pelkosektion läpikäyneitä peräänkuulutan!! Olisin kiinnostunut kokemuksista esim.
kuinka monta polikäyntiä ja tuntuiko luvan saaminen helpolta, miten tulitte kohdelluiksi ym? Miten sitten varsinainen sektio sujui?
Kommentit (5)
synnyttänyt alateitse. Siihen ei taas tullut mahdollisuutta, ja jouduin/pääsin sektioon. Sektio meni epiduraalissa ja ihmeekseni en pelänyt sitten toimenpiteen aikana lainkaan ja kaikki sujui muutenkin hyvin. Nyt on muuten ilmestynyt sellainen kirja kuin RAskaus mahdollisuutena. Siinä analysoidaan synnytyspelkoa ja muita raskausajan/synnytyksen jälkeisiä psyykkisiä häiriöitä ja kirja oli mielestäni valaiseva, sain siitä paljon ideoita siihen miksi synnytys tuntui niin pelottavalta asialta.
Keskustelu oli asiallinen ja kätilö totesi, että ketään ei pakoteta synnyttämään, mutta painotti, että siihen kuitenkin pyritään. Jäi hyvä maku. Olen varma sektiosta. En tajua kuinka kukaan ikimaailmassa suostuu synnyttämään..
synnytystuskissaan pyörivän naisen ja oksensin.
Pelko myös leikkaustilanteessa oli ihan järjetön, hallitsematon. Synnyttämisestä ei minun kohdallani olisi tullut mitään, hyvä että pystyivät edes leikkaamaan.
Kaikki meni onneksi hyvin, ilman komplikaatioita.
mutta se oli sitäkin kamalampi - " vai ei huvita synnyttää..." ja " katsotaan nyt sitten" siinä' vaiheessa olisin lähtenyt kotiin ellei mies olisi ollut mukana rauhoittelemassa. Ääni kellossa muutuikin kun lääkäri mittaili ja tuumaili, sanoi että " oothan sä kamalan pieni, kyllä tää on sektio" ja sit sovittiin aika. Epiduraalia laitettaessa sain vielä kuulla että " tää on sit se vaihtoehto kun kerran...jupinaa" Osastolla kohtelu oli asiallista ja kai niissä papereissa jo luki että lääketieteellistäkin syytä sektioon oli ollut.
Ei mitään ongelmaa, hyvin sujui käynnit, hyvää oli kohtelu jne. Taisin pari kertaa käydä juttelemassa ja sitten lääkärillä. Itse sektio meni hyvin pieniä ongelmia lukuunottamatta. Sektiot ovat olleet taivaallisia kokemuksia altiesynnytykseeni verrattuna!