Miten luokkanne samannimiset eroteltiin?

Yläasteella pojat yhtäkkiä vaihtoivat kutsumanimet sukunimiksi. Mikä lie armeijafiilistely. Pari saman(etu)nimistä oli, mutta tunnisti helposti sukunimestä. Tyttöjä sentään kutsuttiin normaalisti etunimillä.

Kyllä se oli etunimen alkukirjain jolla erotettiin tai sitten kutsuttiin sukunimellä

Vierailija kirjoitti:

Suomessa syntyy vuosittain alle 50 000 lasta ja näistä arviolta puolet tyttöjä ja puolet poikia eli 25 000 oman lapsen kanssa samaa sukupuolta olevaa. Kun ne kaikki 25 000 jaetaan kaikkiin Suomen kouluihin ja niissä vielä rinnakkaisluokille, on oikeasti hyvin epätodennäköistä että luokalle sattuu samanniminen, vaikka antaisikin juuri sen ikävuoden suosituimman nimen. Kai ap ymmärrät että esim. Viime vuoden suosituimpia nimiä (Aino ja Leo) sai nimekseen n. 300 lasta kumpaakin. Ja kun ne 300 siis jaetaan kaikkiin Suomen kouluihin ja rinnakkaisluokille niin oileastiko väität että luokalle sattuu samannimisiä? Jotta näin olisi pitäisi puhua tuhansista samannimisistä lapsista per syntymävuosi. Kumma käsitys joillakin tästä. Ehkä oli totta ennen vanhaan kun oikeasti ne muutamat nimet pyöri koko ikäluokassa mutta ei enää nykyään. Ja koskaan ei muuten tiedä minkä nimisiä sattuu kaksi samalle luokalle. Minun lapsen luokalla on kaksi Eevert nimistä poikaa eikä kyseinen nimi ole ollut lähelläkään kärkeä näissä suosikki vertailuissa.

Syntymäpäiväparadoksi. Eri syntymäpäivämahdollisuuksia on 366. Jo 23 ihmisen ryhmässä yli 50 % todennäköisyydellä on kaksi henkilöä, joilla on sama syntymäpäivä.

Eli hyvin nopeasti on todennäköisempää, että on kaksi samannimistä, kuin että kaikilla on eri nimet.

Meillä saman nimiset eroteltiin sukunimellä tai (isänsä) lempinimellä.

Siskoni luokalla oli kaksi poikaa, joilla oli sama etunimi ja sama sukunimi. Siinä oli opettajalla jo hiukan enemmän miettimistä, miten hän onnistuu erottamaan nämä pojat toisistaan, ja mitä koepaperiin pitää kirjoittaa, että opettaja tietää, kumman koe on kyseessä. No toinen etunimi oli näillä eri, joten ehkä se tai sen ensimmäinen kirjain oli erottavana tekijänä.

Kuulin kerran terveyskeskuksen labrassa, että meidän kylällä asuu kaksi henkilöä, joilla on kaikki etunimet samat, ja myös sukunimi sama. He he asuvat samassa kerrostalossa, vierekkäisissä asunnoissa, ovat syntyneet samana päivänä, samassa kuussa, samana vuonna. Henkilötunnuksen loppuosissa on yhden numeron ero. Sanoi tämä laboratoriohoitaja, että on kyllä oppinut, että vaikka nimi täsmäisi, se asiakkaan henkilötunnus pitää katsoa viimeistä merkkiä myöten, jotta varmasti on oikea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa syntyy vuosittain alle 50 000 lasta ja näistä arviolta puolet tyttöjä ja puolet poikia eli 25 000 oman lapsen kanssa samaa sukupuolta olevaa. Kun ne kaikki 25 000 jaetaan kaikkiin Suomen kouluihin ja niissä vielä rinnakkaisluokille, on oikeasti hyvin epätodennäköistä että luokalle sattuu samanniminen, vaikka antaisikin juuri sen ikävuoden suosituimman nimen. Kai ap ymmärrät että esim. Viime vuoden suosituimpia nimiä (Aino ja Leo) sai nimekseen n. 300 lasta kumpaakin. Ja kun ne 300 siis jaetaan kaikkiin Suomen kouluihin ja rinnakkaisluokille niin oileastiko väität että luokalle sattuu samannimisiä? Jotta näin olisi pitäisi puhua tuhansista samannimisistä lapsista per syntymävuosi. Kumma käsitys joillakin tästä. Ehkä oli totta ennen vanhaan kun oikeasti ne muutamat nimet pyöri koko ikäluokassa mutta ei enää nykyään. Ja koskaan ei muuten tiedä minkä nimisiä sattuu kaksi samalle luokalle. Minun lapsen luokalla on kaksi Eevert nimistä poikaa eikä kyseinen nimi ole ollut lähelläkään kärkeä näissä suosikki vertailuissa.

Syntymäpäiväparadoksi. Eri syntymäpäivämahdollisuuksia on 366. Jo 23 ihmisen ryhmässä yli 50 % todennäköisyydellä on kaksi henkilöä, joilla on sama syntymäpäivä.

Eli hyvin nopeasti on todennäköisempää, että on kaksi samannimistä, kuin että kaikilla on eri nimet.

Ei täällä kannata alkaa lesoomaan todennäköisyyslaskennalla. Ei me siitä ymmärretä kuin perusasiat, eli lottovoiton todennäköisyys on 50%, se joko tulee tai on tulematta.

Meillä oli kaksi Eevaa yläasteella ja ne olivat Iso-Eeva ja Pikku-Eeva. Kun eräs opettaja kysyi mistä nämä nimet tulee kun tytöt on kuitenkin saman kokoisia hoikkia tyttöjä niin kukaan ei tiennyt. No tytöt ei itse siitä mieltään pahoittaneet. Jälkikäteen olen ajatellut että ehkä Iso-Eeva saattoi tulla siitä että tuo Eeva oli vähän aikuismaisempi ja rohkeampi. No pääasia on että se ei ollut kiusaamista eikä tytöt itsekään sitä sellaiseksi kokeneet. Mukavia luokkatovereita molemmat.

m37

Olen yläkoulun ope ja viime lukuvuonna minulla oli samaan aikaan luokassa useampi Iida, Otto, Anton, Elle, Henri, Joonas, Lotta ja Visa. Usein sattuu kolmekin saman nimistä yhteen luokkaan. Luokkakaverit tuntuvat käyttävän näissä tapauksissa sukunimiä, etenkin pojilla. Tai sitten sukunimen ekaa kirjainta nimen perässä. Koskaan en ole kuullut mitään adjektiivia nimen eteen lisättynä.

Omassa lapsuudessani oli ihan opettajienkin kutsumana iso-Susanna ja pikku-Susanna koko alakoulun ajan. Iso-Susanna kärsi tästä kovin, sillä hän oli hieman pulleampi ja pitempi kuin siro ja sievä pikku-Susanna.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa syntyy vuosittain alle 50 000 lasta ja näistä arviolta puolet tyttöjä ja puolet poikia eli 25 000 oman lapsen kanssa samaa sukupuolta olevaa. Kun ne kaikki 25 000 jaetaan kaikkiin Suomen kouluihin ja niissä vielä rinnakkaisluokille, on oikeasti hyvin epätodennäköistä että luokalle sattuu samanniminen, vaikka antaisikin juuri sen ikävuoden suosituimman nimen. Kai ap ymmärrät että esim. Viime vuoden suosituimpia nimiä (Aino ja Leo) sai nimekseen n. 300 lasta kumpaakin. Ja kun ne 300 siis jaetaan kaikkiin Suomen kouluihin ja rinnakkaisluokille niin oileastiko väität että luokalle sattuu samannimisiä? Jotta näin olisi pitäisi puhua tuhansista samannimisistä lapsista per syntymävuosi. Kumma käsitys joillakin tästä. Ehkä oli totta ennen vanhaan kun oikeasti ne muutamat nimet pyöri koko ikäluokassa mutta ei enää nykyään. Ja koskaan ei muuten tiedä minkä nimisiä sattuu kaksi samalle luokalle. Minun lapsen luokalla on kaksi Eevert nimistä poikaa eikä kyseinen nimi ole ollut lähelläkään kärkeä näissä suosikki vertailuissa.

Olin itse pienellä paikkakunnalla peruskoulussa. Silloin paikkakunnalla oli vielä useita alakouluja, mutta se, mihin kouluun kukakin meni, määräytyi asuinpaikan mukaan. Rinnakkaisluokkia ei ollut. Luokallani oli 3  saman nimistä poikaa. Yläkoulussa oli kaksi rinnakkaisluokkaa, ja jostain sivukylän koululta tuli vielä neljäs kaima tuohon porukkaan. Rehtori teki fiksun ratkaisun, ja jakoi nuo pojat niin, että kummallekin luokalle tuli 2 saman nimistä. Oli myös toinen poikien nimi, jota oli useampi kuin kaksi siinä ikäluokassa. Myös heidät oli jaettu niin, että kaikki eivät olleet samassa luokassa.

Olen ollut päiväkodissa hoitajana alle 3 vuotiaiden ryhmässä, jossa oli 3 "kallea", 2 "villeä", ja joku kuudes poika vielä. Lisäksi oli tyttöjä, joilla onneksi oli jokaisella eri etunimi. Kun tuli uusi poika ryhmään, joku kysyi läpällä, että onko hän nyt sitten "ville" vai "kalle". No "Villehän" hän oli.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa syntyy vuosittain alle 50 000 lasta ja näistä arviolta puolet tyttöjä ja puolet poikia eli 25 000 oman lapsen kanssa samaa sukupuolta olevaa. Kun ne kaikki 25 000 jaetaan kaikkiin Suomen kouluihin ja niissä vielä rinnakkaisluokille, on oikeasti hyvin epätodennäköistä että luokalle sattuu samanniminen, vaikka antaisikin juuri sen ikävuoden suosituimman nimen. Kai ap ymmärrät että esim. Viime vuoden suosituimpia nimiä (Aino ja Leo) sai nimekseen n. 300 lasta kumpaakin. Ja kun ne 300 siis jaetaan kaikkiin Suomen kouluihin ja rinnakkaisluokille niin oileastiko väität että luokalle sattuu samannimisiä? Jotta näin olisi pitäisi puhua tuhansista samannimisistä lapsista per syntymävuosi. Kumma käsitys joillakin tästä. Ehkä oli totta ennen vanhaan kun oikeasti ne muutamat nimet pyöri koko ikäluokassa mutta ei enää nykyään. Ja koskaan ei muuten tiedä minkä nimisiä sattuu kaksi samalle luokalle. Minun lapsen luokalla on kaksi Eevert nimistä poikaa eikä kyseinen nimi ole ollut lähelläkään kärkeä näissä suosikki vertailuissa.

Miten selität sitten sen että esimerkiksi 90-luvun koululaisilla on hyvinkin useilla ollut luokallaan kaksi tai useampi Niina?

Iso-Tiina ja pikku-Tiina, koon mukaan

Töissä päiväkodissa Tuija A ja Tuija P kunnes jotkut ei hyväksyneet P-liitettä

Täyskaimoja sukunimineen on ollut kahdessa työpaikassa, toisessa siirryttiin käyttämään kahta etunimeä:Anne-Maarit , toinen pelkkä Anne

Ja toisessa otettiin Lotta M. Peltonen ja Lotta V. Peltonen, toisen nimen alkukirjain käyttöön

Meillä oli 90 luvulla

Kaksi Maria, kaksi Jannea, kolme Elinaa ja kaksi Mikkoa.

Joku sai tittelin Iso-, joku pieni-, joku tunnettiin pelkällä sukunimellä ja yksi sai pitää oman nimensä.

Meillä oli koulussa ja naapuruston kaverilaumassa Reetta, Reetta, Reetta, Reetta, Veera ja Veera (kahdet sisarukset ja kaksi extrareettaa). Yhtä kutsuttiin sukunimellä, loput oli pikku-Reetta (7v) ja iso-Reetta (13v). Vikana naapurustoon muuttanut kaksospari taisi olla vaan "toinen Reetta/Veera".

Trendinimien kiusa.

Meitä oli kaksi Jormaa. Itse olin yläasteelle asti se pikku-Jorma ja kaveri sai olla iso-Jorma. Lukiossa mua alettiin jostain kumman syystä naisten keskuudessa kutsua nimellä, ei-sittenkään-kovin-pieni-jorma.

Kolmella Markulla oli sukunimestä muokatut  nimet, joita ei opettajien sopinut käyttää. Ei mitään haukkumanimiä vaan tyyliin Nieminen-> Nikke.

Sitäkin on nähty, että on Iso-Maija ja Pikku-Maija, joista se oikeasti pieni on Iso siksi, että on lapsena kasvanut nopeammin tai on vanhempi.