Lue keskustelun säännöt.
G: Puhelu, jota et koskaan unohda?
08.08.2008 |
Itse en unohda koskaan sitä puhelua, jossa äitini ilmoitti isäni nukkuneen rauhallisesti pois.
Tuota puhelua osasi jo odottaa ja heti, kun näin puhelimen näytössä äitini nimen, tiesin välittömästi mitä asia koskee. Oloni oli ollut muutenkin kumman rauhallinen koko aamun ajan.
Muistan jopa mitä olin tekemässä tuolloin, kun äitini soitti. Olin lastenvahtina ja olin juuri pesemässä hoidokkinen kakkapeppua.
Muistan myös, kuinka helpottunut olo mulla oli. Isäni oli saanut viimeinkin rauhan ja tuskat olivat ohi. Isäni oli viimeinkin antanut Kuolemalle periksi.
Kommentit (73)
ja kertoi veljen tehneen itsemurhan. Multa meni polvet alta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toisen kerran kun on soittanut minulle töihin pyysi sairaalaan toisen kuolevan isoäitini viereen. En ehtinyt paikalle.
anteeksi jos kysyn mutta oliko lapsillesi tapahtunut jokun tapaturma tms?
Sitä tilannetta en unohda koskaan.
rakenneultrassa ja kaikki ei todellakaan ollut hyvin... Olin ehtinyt olla vajaa 2 h kotona kun puhelin soi. Naistenklinikan sikiöntutkimusyksiköstä soitettiin että minulle on varattu aika seuraavalle päivälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kertoi parhaan ystäväni tehneen itsemurhan.
Mieheni soitti ulkomaille ja kertoi saaneensa hartaasti toivomamme opiskelupaikan!
Kuopuksemme lähti ensimmäisen kerran kävelemään ilman tukea samalla kun puhuin äitini kanssa. Se mistä juuri silloin puhuttiin ei ole jäänyt mieleeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaus tuli ilmi äkillisesti. Hän sai eräänlaisen kohtauksen.
Muistan ikuisesti sen maanantain, kun Interpedialta soittivat, että meillä on pieni poika Etelä-Afrikassa. Ihana päivä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempia jaksoja tosin voi olla, mutta pelko sairauden pahenemisesta on aina vaarana.
Kaksi puhelua, joista toinen puhelu oli tällainen:
olimme menossa kastetilaisuuteen, minusta piti tuleman lapsen sylikummi. Samana aamuna sain puhelun, jossa kerrottiin läheisen isoäitini kuolleen. Kävin ensin sairaalassa jättämässä hyvästit isoäidilleni ja jatkoimme sitten matkaa kastejuhlaan. Tuntui absurdilta kokea elämän kaksi ääripäätä suunnilleen yhtä aikaa.
Se toinen taas:
olimme menossa häihin. Olimme oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mutta sekä kirkko että juhlapaikka olivat tyhjää täynnä. Tavoitimme viimein sulhasen, joka kertoi, että morsian oli kuollut joitakin viikkoja aiemmin. Ilon juhla vaihtui suruaikaan :´(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saanko udella vielä, että onko lapsesi nyt terve?
- Äitini soitti, että isä oli nukkunut pois. (olin kotona, lähdössä isää katsomaan.)
- Mies soitti, että meitä odottaa tyttö Kiinassa, meille oli nimetty esikoinen. (olin töissä.)
- Interpediasta virkailija soitti, että heillä on pöydällä nippu papereita ja niistä yhdet ovat lapsen, joka ikänsä puolesta voidaan nimetä meille. (olin Sellon Henkkamaukassa)
Olihan niitä tunneladattuja puheluita lapsiin liittyen tietysti enemmänkin, mutta nämä ovat kyllä ne ykköset :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olin hetki aikaisemmin kuullut, ettei (rv 40+2 ) odottamamme esikoislapsi sydän lyönyt enää kohdussa. Soitin äidilleni synnyttäväni lapsen seuraavana päivänä.
olin hetki aikaisemmin kuullut, ettei (rv 40+2 ) odottamamme esikoislapsi sydän lyönyt enää kohdussa. Soitin äidilleni synnyttäväni lapsen seuraavana päivänä.
Osanottoni!
Anteeksi uteliaisuuteni, mutta selvisikö syy, siis miksi lapsen sydän oli lakannut toimimasta?
Oletteko sittemmin uskaltaneet yrittää uutta raskautta?
- menee herkemmin "lyttyyn" (kuoili siis hapenpuutteeseen), varsinkin kun tilaa oli enää vähän. Muuten lapsi oli terve.
T nyttemmin kahden ihanan lapsen äiti
..että on tosi huonossa kunnossa..
4 kertaa ehtivät soittaa 'viimeisen' puhelun , kahdesti töihin, kerran aamuyöllä ja viimeisen kerran mökille. 3 kertaa vanha sissi taisteli elämästään, neljäs kerta oli liikaa.
Kun ehdimme paikalle häntä ei oltu vielä viety kellariin vaan kauniisti aseteltu jäähyväisiä varten.
Ikävä on.
Olin juuri pysäyttänyt auton postilaatikolle - kolmen viikon piinan jälkeen ilmoittivat, että esikoisemme lapsivesipunktion tulokset olivat täysin normaalit. Itku tuli.Kotikaupungin kadunkulmassa - työryhmämme oli saanut suuren apurahan isohkoon projektiin. Vastaavana -ja hakemuksen tehneenä- teki mieli hyppiä ja pomppia ympyrää. Virne naamalla oli varmaan ainakin melkoinen :)
ja ilmotti et poliisit pysäytti kaverin auton ja nyt hänet otettaan kiinni ja viedään vastaanottokeskuksen säilöön. Olin jo vuoden ja kolme kuukautta ehtiny varautua siihen et joku päivä käy niin, olivat siis karkottamassa miestä maasta koska ei ollu oleskelulupaa. Onneks poika oli jo siinä vaiheessa syntyny joten DNA-testin perusteella mies pääsi kuuden viikon jälkeen kotiin.
ehkä kuolemaisillaan.