Sivut

Kommentit (81)

Vierailija

Mikä ettei, kunhan miehellä ei vielä ole lapsiluku täynnä. Haluan itsekin saada lapsia.

Vierailija

En ole ikinä halunnut omia lapsia enkä muutenkaan ole lapsi-ihminen. Tuskin siis toimisi suhde lapsellisen kanssa. Lapsienkin kannalta varmasti parempi jos vanhempi löytää jonkun muun kumppanin kuin mut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

En tiedä. En halua omia lapsia ja ajattelin ennen, etten koskaan ottaisi miestä jolla on lapsia. Toisaalta sehän tarkoittaa vain että on enemmän ihmisiä joita rakastaa ja joiden kanssa jakaa elämän ilot. Joten olen nykyään hieman avoimempi ajatukselle!

Tahtoisin kuitenkin ehdottomasti olla tasavertainen vanhempi ja tulla hyvin toimeen lasten äidin kanssa. En ole valmis tuhlaamaan energiaani turhaan draamaan. Useampi turvallinen, pysyvästi elämässä läsnä oleva aikuinen on lapsille vain hyväksi, ja oletan että kuka tahansa täysjärkinen, emotionaalisesti kypsä aikuinen ymmärtää tämän. 

Arvostan vapautta, hiljaisuutta, ja matkustan suuren osan ajastani, joten yksinhuoltajaisän kumppaniksi en luultavasti ryhtyisi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
En tiedä. En halua omia lapsia ja ajattelin ennen, etten koskaan ottaisi miestä jolla on lapsia. Toisaalta sehän tarkoittaa vain että on enemmän ihmisiä joita rakastaa ja joiden kanssa jakaa elämän ilot. Joten olen nykyään hieman avoimempi ajatukselle!

Tahtoisin kuitenkin ehdottomasti olla tasavertainen vanhempi ja tulla hyvin toimeen lasten äidin kanssa. En ole valmis tuhlaamaan energiaani turhaan draamaan. Useampi turvallinen, pysyvästi elämässä läsnä oleva aikuinen on lapsille vain hyväksi, ja oletan että kuka tahansa täysjärkinen, emotionaalisesti kypsä aikuinen ymmärtää tämän. 

Arvostan vapautta, hiljaisuutta, ja matkustan suuren osan ajastani, joten yksinhuoltajaisän kumppaniksi en luultavasti ryhtyisi.

Ei ole realistista odottaa, että olisi lasten isän ja äidin kanssa täysin tasavertainen vanhempi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Periaatteessa joo, eihän onnen ohi kannata kävellä, jos sattuu olemaan lapsia ja muuten saa asiat toimimaan ja rakastuu. Ihme mustavalkoajattelua täällä; ihminen on jotenkin pilallalla, jos on lapsia ennestään. Tai itse on niin tiukasti kiinni ydinperheajattelussa, että voi mennä lopulta väärän ihmisen kanssa yhteen ihan vaan koska pitää olla ydinperhekulissi tai ei mitään.

Miten sellainen suhde voisi toimia, jossa toinen ei halua olla missään tekemisissä lasten kanssa eikä edes kuulla heistä? Eihän moisessa suhteessa olisi mitään järkeä kummankaan kannalta, vielä vähemmän niiden lasten, jos heidän vanhempansa uusi puoliso ei halua olla missään väleissä lasten kanssa. Siksi on parempi kaikille ettei tällaista suhdeviritelmää edes aloita.

T. Lapseton joka haluaa täysin lapsivapaan elämän

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Yritin, oli vieläpä ihan kiva neito. Ei vain päässyt sinuksi asian kanssa.

Tämä on itseasiassa asia jota puntaroin vakavasti lähes päivittäin. Näin 40v miehenä alkaa olla aika vähissä ne naiset jotka ovat vastaavassa tilanteessa kanssani. Siis elämänsä pitkissä parisuhteissa viettänyt, viimeisin lähes 15v ja silti tahtomattaan lapseton.

No täällä melkein vastaava, eli 50 v nainen, takana kolme pitkää parisuhdetta, joista yksi johti avioon (ikävä kyllä myös eroon). Lapseton tosin olen omasta halustani, en tahtomattani.

Ja alkuperäiseen kysymykseen: en deittailisi. Ei kiitos toisten lapsille, kun en halua omiakaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
En, jos toinen on niitä ”lapseni on maailmani napa” -ihmisiä.

Tämä. Jos lapsellinen kumppaniehdokas osaisi suhtautua lapsiinsa normaalisti, eikä eläisi elämäänsä heille ja heidän kauttaan, hänellä olisi laaja ymmärrys ihmisyydestä ja siitä, että lapset ovat vain yksi osa ihmisen elämää eikä sen tavoite, tarkoitus ja täyttymys (niin kuin ajattelee moni mamma/pappakuplalainen), sekä arvostaisi ja rakastaisi minua puolisonaan ja läheisimpänään, voisin harkita.

Vierailija

Tottakai, jos miehellä olisi muutenkin pakka kasassa ja hoitaisi lapsensa hyvin. Nuorempana en olisi ehkä ihan helposti lähtenyt, mutta jos nyt kolmekymppisenä sinkkuuntuisin niin miksipä ei.

Vierailija

Menin naimisiin yh-isän kanssa ja aluksi luulin, että siitä selvitään. Vuosien mittaan aloin inhota hänen lapsiaan niin paljon, että oli pakko muuttaa erilleen. En vaan ikinä alkanut tykätä niistä, ovat jotenkin vääränlaisia.

Kun kyse ei ole omista lapsista, niin muiden lapsista joko pitää tai ei pidä ihan samoin kuin aikuisistakin. Ikä ei vaikuta siihen mitenkään. On olemassa joitain muiden ihmisten lapsia, joista pidän heti ja joitain sukulaislapsia, joita aidosti rakastan kovasti. Sitten on joitain lapsia, joista en ikinä opi edes auttavasti tykkäämään, enkä halua asua niiden kanssa ainakaan. Tunteita ei voi pakottaa.

Eli tämmöinen näkökulma olisi se isoin ratkaiseva tekijä, jos jatkossa miettisin,voisinko seurustella yh-isän kanssa. Se nyt olisi selvä, etten ryhtyisi miksikään lastenhoitajaksi tms, vaan mies olisi itse tietenkin selkeästi päävastuussa omista lapsistaan ja niiden ruokkimisesta ja niihin liittyvistä kotitöistä jne.

Vierailija

Minulle ei ole merkitystä sillä, onko naisella lapsia vai ei, koska olisi outoa ”hylätä” muuten potentiaalinen kumppani pelkästään tämän takia. Mutta ns. lapsiarkea en ala elämään kenenkään kanssa, joten erilliset asunnot pidetään siihen asti, kunnes naisen lapset ovat muuttaneet pois kotoa.

M__43

Vierailija

Voisin seurustella ja alkaa vakavaankin suhteeseen ja muuttaa yhteen. Toivoisin, että saisin muodostettua läheiset välit lapseen/lapsiin ja olisin tärkeä aikuinen heidän elämässään. En vain jaksaisi draamoja ja mustasukkaisuutta eksän kanssa tai tarkoituksellista yritystä pilata välini lapsiin. 

Vierailija

Ei oo ehdoton este, mut lapsellisen kanssa on aina se ongelma, että lapset tulee kaikessa heillä ensin. Kuten sen tietysti kuuluukin olla. Mutta itselle lapsettomana kumppani olisi aina se tärkein ja jotenkin tänä on asia, jossa vastavuoroisuutta arvostaa.

Vierailija

Poikani deittaili ja nyt hänellä on onnellinen perhe-elämä. Paskan isän hylkäämä lapsi sai ihanan uuden isän ja nyt lapsella on kolme sisarusta, joita silminnähden rakastaa yli kaiken. Poikani sai uuden elämän, enää elämää ei hallitse työ ja työviikkojen jälkeinen bailaus viikonloppuna. Olutkin maistuu kuulema nykyään pahalta. Painoa putosi reipas 20 kg ja tupakka jäi kun seinään.
Olen onnellinen neljän lapsen mummi.

Vierailija

Pakko sanoa, että en deittailisi. En halua omia lapsia, enkä halua elämääni puolisoa, jolla on lapsia. Isyys (olen siis heteronainen) on minulle valtava turn off, enkä usko että pystyisin seurustelemaan lapsettoman miehen kanssa vaikka hän olisi muuten aivan ihana. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Poikani deittaili ja nyt hänellä on onnellinen perhe-elämä. Paskan isän hylkäämä lapsi sai ihanan uuden isän ja nyt lapsella on kolme sisarusta, joita silminnähden rakastaa yli kaiken. Poikani sai uuden elämän, enää elämää ei hallitse työ ja työviikkojen jälkeinen bailaus viikonloppuna. Olutkin maistuu kuulema nykyään pahalta. Painoa putosi reipas 20 kg ja tupakka jäi kun seinään.
Olen onnellinen neljän lapsen mummi.

Vastoin yleisiä kuvitelmia miehet tulevat paremmin toimeen naisen lasten kanssa kuin naiset miehen lasten kanssa.

Evoluutio on järkännyt sen niin. Mies kun ei voi koskaan tietää pienessä yhteisössä, jossa luonnossa on naitu kaikkien kanssa,, että onko joku lapsi hänen geneettinen jälkeläisensä, niin kannattaa olla kohtuullinen kaikille lapsille. Nainen taas tietää, mikä lapsi on oma ja mikä vieras. Vieraat kilpailevat rajallisista resursseista omien kanssa, joten vieraita lapsia kannattaa hylkiä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minulle ei ole merkitystä sillä, onko naisella lapsia vai ei, koska olisi outoa ”hylätä” muuten potentiaalinen kumppani pelkästään tämän takia. Mutta ns. lapsiarkea en ala elämään kenenkään kanssa, joten erilliset asunnot pidetään siihen asti, kunnes naisen lapset ovat muuttaneet pois kotoa.

M__43


Viisasta. Jokaisen pitää hoitaa jälkikasvunsa ex puolison kanssa. T. N45

Vierailija

Kyllä. Kunhan toisella olisi elämänhallinta kasassa eli ei mitään hoitamattomia riippuvuuksia yms ja kohtelisi lapsiaan hyvin. Olisi jopa ihanaa kun olisi vakaa kumppani joka ei jatkuvasti menisi vain omien mielihalujensa mukaan.Tosin sellaiset "et tule koskaan olemaan elämässäni ykkönen koska lapsi"-tyypit ovat raskaita. On erikseen vanhemmuus ja sitten se huomioivatko aikuiset toisiaan suhteessa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Poikani deittaili ja nyt hänellä on onnellinen perhe-elämä. Paskan isän hylkäämä lapsi sai ihanan uuden isän ja nyt lapsella on kolme sisarusta, joita silminnähden rakastaa yli kaiken. Poikani sai uuden elämän, enää elämää ei hallitse työ ja työviikkojen jälkeinen bailaus viikonloppuna. Olutkin maistuu kuulema nykyään pahalta. Painoa putosi reipas 20 kg ja tupakka jäi kun seinään.
Olen onnellinen neljän lapsen mummi.

Ihana kuulla, että tuossa tuli noin hyvä tarina noin monelle ihmiselle. Mutta kieltämättä pistää vähän ihmettelemään, miksi lasten äiti alkoi tapailemaan alkoholiin ja tupakkaan taipuvaista ylipainoista miestä.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla