Lue keskustelun säännöt.
OPET! Kouluarvosanat todistuksessa vs. kokeet, alakoulu
10.06.2021 |
Ketään opettajia paikalla?
Meillä on 11-vuotias poika jota ei kiinnosta koulunkäynti käytännössä yhtään. Ei siis ole innostunut, ei kiinnostunut, tunnilla viittaa kyllä ja tietää asiat, mutta on todennäköisesti käyttäytymisessään sarkastinen, näsäviisas, kyllästynyt ja varmaan ylimielisenkin oloinen. Kyseenalaistaa asioita. Tämä siis ihan omaa arviotani, en ole ollut tunneilla seuraamassa! Ei häiriköi ja antaa kyllä työrauhan, siitä tulisi kyllä heti palautetta jos näin ei olisi. Kokeista saa aina kymppejä ja vähintään ysejä, puutteet ovat aina huolimattomuusvirheitä, mutta aineiden arvosanat olivat kuitenkin nyt tässä ekassa nelosluokan todistuksessa seiskaa tai maksimissaan kasia.
Osaisiko joku selittää? Lähinnä sen kannalta, mitä pojan pitää tehdä parempien arvosanojen eteen? Osaa ihan suvereenisti kyllä aihealueen ja enemmänkin, mutta ei ole tunnilla kiinnostunut, ja epäilen että ihan tahallaan jättää joskus läksyt tekemättä. Osaa asiat silti vaikkei olisi kirjaa avannutkaan, ja open mukaan osallistuu tunnilla ja tietää vastaukset. Loppuajan tunneilla todennäköisesti nukkuu, pyörittelee silmiään ja huomauttelee opelle loogisista virheistä. Oli kerran jopa vedonnut perusopetuslakiin, kun tunti oli venynyt ja välitunnille ei päässyt ajoissa.
MITEN siellä koulussa pitää käyttäytyä, pitääkö selkeän osaamisen ja normaalin osallistumisen lisäksi feikata kiinnostusta ja innostusta? Ohjeistanko siis poikaa vetämään koulussa roolin päälle koko loppuperuskoulun ajaksi, ja ainakin käsken vähemmän nätisti lopettamaan opettajille v*ttuilun? Tämä ei nyt ainakaan lisää sitä oikeaa innostusta opiskelua kohtaan, mikä pitäisi jostain maagisesti tulla, mutta jotainhan sitä on tehtävä, etteivät arvosanat ole seiskaa ja kasia koko peruskoulun ajan. Se kun kuitenkin vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn, vaikka muuten asiat osaisikin.
Kommentit (30)
Enemmän minä olisin huolissani pojan asenteesta muita ihmisiä kohtaan kuin joistain arvosanoista! Ei omakaan esikoiseni ollut koulusta kiinnostunut, mutta olisin hävennyt silmät päästäni, jos hän olisi v*ttuillut opettajille, pyöritellyt silmiään ym. Mistä ap tiedät, että lapsi on koulussa tuollainen, jos kuitenkin vain arvelet niin? Käyttäytyykö hän kotonakin niin, että jos jokin asia ei kiinnosta, muuttuu diivaksi? Eikö siihen voisi puuttua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli tuntityöskentely on nelosen/vitosen tasoa, vaikka niistä muutamasta vuoden aikana saadusta kokeesta on saanut 9-10? Pyörittelee vain silmiään tunneilla ja läksyt aina tekemättä? Kyseenalaistaa auktoriteettia näsäviisaasti? (Oppitunnin pituus ei muuten ole määrätty 45min, vaan 60.min).
Kannattaisi varmaan käyttää lasta esim. koulupsykologilla ennen yläkoulua. Tästä aloituksesta päätellen lapsen asenne on kotoa opittu. Kotona on esim. Vihjattu lapselle kuinka hän on paljon fiksumpi kuin opettajat ja heitä ei tarvitse kuunnella. Opettajat on typeriä jne.
Vastaus, jonka täältä halusit on selvästi, että lapsesi on erityisnero ja opettajat eivät vain ymmärrä häntä, koska hän on NIIN älykäs. Ei tosiaan. Hän kuulostaa nykyään valitettavan tavalliselta lellityltä ja huonokäytöksiseltä tenavalta.
Vittumainen asenne kostautuu kyllä vanhempana. Työelämässä viimeistään ei katsota hyvällä, joten kannattaa kasvattaa se lapsesi kunninioittamaan itseään ja muita. Näsäviisas vittumainen asennehan kertoo siitä, ettei kunnioita itseään, joten ei pysty myöskään kunnioittamaan muita. Itse en opettajana viitsi hetkeäkään katsella sitä, että mahdollisesti lahjakas lapsi viitsii käyttäytyä tuolla tavalla ja tuon sen kyllä esille vanhemmille.
Erot on todella valtavia alakoulun opettajien arvioinneissa. Oman teinini opettaja oli supertiukka ja heidän numerot pysyi aivan paikallaan yläkoulussa tai jopa nousi. Sitten tuli toiselta opettajalta ja sieltä tipahdettiin 9,5 keskiarvoilla jonnekin kasiin samantein.
Olen itse yläkoulun opettaja ja työni puolesta nuuskin joskus oppilaiden alakoulun todistuksia. Olen jo alkanut tunnistaa tiettyjen syöttökoulujen luokanopettajien linjan. Voisin nimetä muutaman täysin löysän, jolla on kaikilla kasista ylöspäin, vaikka olisi emu-tyyppinen oppilas käytänönssä. Toisaalta on opettajia, joilta tulee ihan realistisilla todistuksilla. Yksi hyvä mittari on enkun numero, jos siinä on ollut aineenopettaja.
Yksi on kanssa, että alakoulun seiskat on käytännössä mitä vaan välillä 5-7. Alakoulussa usein se seiska on lähtötaso ja vain äärimmäisen heikko saa tiukaltakaan opelta kutosta. Eli seiskasta löytyy ne tulevat vitosetkin.
Vaikka kannatan tiukkaa realismia, niin numeroasteikkoa pitäisi käyttää reippaasti 4-10 myös jo alakoulussa. Tuntuu, että monilla on se, ettei kymppiä anneta millään ja sitten jokaiselle pöhköllekin lykätään 7-8. Käytännössä numerot on väliltä 7-9 ja oikeasti osaamiserot on paljon suurempia.
Vai oikein perusopetuslakiin? Mikähän se sellainen on?
Kyllä se on opettaja kun aloittaa ja lopettaa tunnit, ei mikään ylimielinen vajakk i pen tu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsesi on erityisen lahjakas / älykäs ja tylsistyy tunneilla, voi se näkyä luokassa tuollaisena käytöksenä.
Lapset eivät, fiksutkaan, hallitse aina käytöstään, ovat usein aika itsekeskeisiä ja muutenkin, no, lapsia.
Kannattaisi lähestyä tätä jonkinlaisena positiivisena haasteena. Pyrkiä siirtämään lapsi sellaiseen työskentelytilaan, missä vuorovaikutus on minimoitu ja annetaan hänelle riittävän haastavia tehtäviä tehtäväkseen. Nämä voisivat olla jo seuraavankin lukuvuositason tehtäviä.
Eli voimakkaasti ylöspäin eriyttävää ja positiivista asennetta sekä kannustavaa lähestymistapaa ehdottaisin.
Jossain autismin kirjolla oleva älykäs lapsi ei välttämättä koskaan opi näitä vuorovaikuttamisen nyansseja ja heitä kannattaakin käsitellä vähän toisesta näkökulmasta. Toki myöhemmin ja aikuisena kärsivät itsekin tästä vajaavaisesta käytöksestään, mutta heitähän on aina ollut keskuudessamme. Lähinnä jos tästä tilanteesta yrittäisi jotain järkevää saada irti, ilman että homma menee lellimiseksi ja lässyttämiseksi.
Terveisin, yläkoulun matematiikan opettaja
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsesi on erityisen lahjakas / älykäs ja tylsistyy tunneilla, voi se näkyä luokassa tuollaisena käytöksenä.
Lapset eivät, fiksutkaan, hallitse aina käytöstään, ovat usein aika itsekeskeisiä ja muutenkin, no, lapsia.
Kannattaisi lähestyä tätä jonkinlaisena positiivisena haasteena. Pyrkiä siirtämään lapsi sellaiseen työskentelytilaan, missä vuorovaikutus on minimoitu ja annetaan hänelle riittävän haastavia tehtäviä tehtäväkseen. Nämä voisivat olla jo seuraavankin lukuvuositason tehtäviä.
Eli voimakkaasti ylöspäin eriyttävää ja positiivista asennetta sekä kannustavaa lähestymistapaa ehdottaisin.
Jossain autismin kirjolla oleva älykäs lapsi ei välttämättä koskaan opi näitä vuorovaikuttamisen nyansseja ja heitä kannattaakin käsitellä vähän toisesta näkökulmasta. Toki myöhemmin ja aikuisena kärsivät itsekin tästä vajaavaisesta käytöksestään, mutta heitähän on aina ollut keskuudessamme. Lähinnä jos tästä tilanteesta yrittäisi jotain järkevää saada irti, ilman että homma menee lellimiseksi ja lässyttämiseksi.
Terveisin, yläkoulun matematiikan opettaja
Jep. Minulla on kaksi lahjakasta ja älykästä oppilasta. Toinen on nepsy ja käytös on "vittumaista". Hän kyllä ymmärtää, jos sanon, että et voi sanoa noin tai käyttäytyä noin, koska ihmiset reagoivat siihen negatiivisesti. Yrittää hillitä itseään. Toinen neurotyypillinen on aina ysvällinen ja mukava, vaikka koulutehtävät ovatkin helppoja hänelle. Pyytää lisätehtäviä ja minä sitten annan hänelle niitä. Tiedän kyllä neurotyypillisiä lahjakkaita oppilaita, joilla on taipumusta vittumaisuuteen ja se yleensä liittyy ihan kasvatusasioihin tai siihen ettei kotona kaikki ole ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole opttaja mutta selitit miten lapsesi käyttäytyy kammottavan huonosti tunneilla ja sitten ihmettelet että miten siellä oikein pitäisi käyttäytyä?!
Ja niin kuin sanoit, sinä et ole siellä tunnilla mutta sinun sanojesi mukaan "lapsi viittaa tunnilla ja tietää asiat". Ei ehkä oikeasti viittaa tai tiedä. Ja lapsen kertomaan en täysin luottaisi. Jos lapselta kysyy viittaatko tunnilla niin varmasti sanoo viittaavansa mutta todellisuus voi olla kerran kuussa yhdellä tunnilla ehkä saattoi viitata.
Kuulisin mielellän tarkkoja esimerkkejä siitä, millä tavalla 11-vuotias kyseenalaistaa ja on sarkastinen.
Mikä on kokeen tehtävä?
Testata, osaavatko oppilaat keskeisimmät asiat vai jaotella heidät numeroihin, joiden perusteella todistus muodostuu? Jos ajattelet, että jälkimmäinen on oikein, suosittelen lämpimästi tutustumaan OPS2016 arviointilukuun.