Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kateellisena katselen kun laihat äidit työntelevät lastenvaunuja
09.06.2021 |
Hei!
Olen huomannut katselevani tuoreita ja suht tuoreita, laihoja tai timmejä äitejä valtavan kateellisena.
Omassa tapauksessamme painoa tuli odotusaikana varmaan 15kg, ja synnytyksen jälkeen paino sen kun nousi, kunnes muoto oli peruslaihasta nuoresta naisesta muuttunut lähinnä perunaksi jonka alta pilkotti 10 varvasta. Rinnat kasvoivat lähinnä pituutta ei niinkään kokoa.
Nykyään katselen kaihoistasti ja jopa halukkaasti (!?) tuoreita äitejä joilla muodot ovat pysyneet paikallaan, eivätkä valuneet kuin sulanut muotoiluvaha.
Erityisesti nyt kun vaatetus ohenee helteen takia.
Miten pääsisin tästä yli? Lapsi on syntynyt kohta 9 vuotta sitten, ja peffa on edelleen muhkurainen kuin kuplavolkkarin kolaroitu keula.
Miten voisin pitää silmät kurissa ja omassa parisuhteessa?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en oikeastaan lihonnut raskausaikana. Rinnat kasvoivat ja takapuolesta tuli pyöreämpi, mutta ns. nykymuotia myötäillen oikeaan suuntaan, eli taaksepäin. Ei lantioille tai leveyteen.
Lapsen synnyttyä olin 9 viikon jälkeen normipainossa, hieman solakampana kylläkin, peffa ja rinnat kun jäivät pyöreämmäksi.
En ymmärrä äitejä jotka keräävät painoa ja sanovat "syyksi" raskauden.
Se on valtaosalla tekosyy rupsahtaa.Äiti, 29v
Höpöhöpö.
Ja mitähän tämä höpöhöpö tarkoitti? Tuohan on normaali tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tissivako näkyy ja tissit värähtelee heidän kävellessä ja työntäessä lastenrattaita...sitten vilkaistaan kärryyn ja paljastuu alaselkää sekä vitivalkoiset pakarat...joiden välissä stringit.... Alkaa seisoskelemaan heppi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en oikeastaan lihonnut raskausaikana. Rinnat kasvoivat ja takapuolesta tuli pyöreämpi, mutta ns. nykymuotia myötäillen oikeaan suuntaan, eli taaksepäin. Ei lantioille tai leveyteen.
Lapsen synnyttyä olin 9 viikon jälkeen normipainossa, hieman solakampana kylläkin, peffa ja rinnat kun jäivät pyöreämmäksi.
En ymmärrä äitejä jotka keräävät painoa ja sanovat "syyksi" raskauden.
Se on valtaosalla tekosyy rupsahtaa.Äiti, 29v
Höpöhöpö.
Ja mitähän tämä höpöhöpö tarkoitti? Tuohan on normaali tilanne.
Höpöhöpö.
Vierailija kirjoitti:
Perintötekijät kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan jokainen meistä on pohjimmiltaan laiha ja siihen on mahdollista päästä.
Aloittajalle sen verran, että pääset yli laihojen ihmisten "himottelusta", kun opit ymmärtämään, että elämässä on tärkeämpiä asioita kuin se, millainen vartalo jollakulla on.
No tämähän kategorisesti ei ole aina totta.
Joku syttyy ruskeista silmistä. Kauniista hymystä. Kiinteistä pohkeista. Kaljuista miehistä. Vaaleista hiuksista. Itseään lyhyemmistä. Itseään pidemmistä.
Miksi APn himo omaa kumppaniaan laihempiin olisi jotenkin vähemmän"tärkeää" kuin nuo muut?
Ulkonäkö sytyttää valtasoan ihan ensimmäiseksi, persoona vasta kun tutustutaan.
Olen niin väärässä. Naisten mielestä tämä ei mene noin. Usko minua.
Vierailija kirjoitti:
Tuo 15 kg on ihan normaalia. Kaikki tuttuni ovat saaneet 10-20 kg ja kaikki ovat viimeistään imetyksen loppumisen jälkeen olleet omissa mitoissaan.
60% suomalaisista aikuisista on ylipainoisia, joten on se sinänsä yleistä, vaikka ei se terveellistä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä lihava, joka nimenomaan on kateellinen vain niille oikeasti anorektisen laihoille, joita näkyy harvoin, mutta voi että menee silmät melkein vetisiksi kun näen todella hoikan naisen....
Siis sä oot mies? Oot kateellinen niille naisille? Mistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken tuon vastakohta on mies, joka lihoo tuon 15 kiloa vuodessa.
Eli asiat voivat olla huonomminkin kuin sinulla.
Miksi niin vihainen miehille?
Oma mieheni on pysynyt samassa painossa aikalailla koko suhteemme ajan, liikkuu ja pitää minusta sekä itsestään huolta.
Yleistäminen on rumaa
Anteeksi. En tiennyt ettet pidä.
Olen lihonut siis itse tuon 15-20 kiloa vuodessa suhteessa olon ajan. Tiedän, ettei tämä ole yleistä.
Tuskin uskallan kysyä, kuinka kauan olet ollut parisuhteessa. noin 15-20 kilon painon nousu useampana vuonna tai vaikka "vain" kahena vuotena peräkkäin kuullostaa hurjan paljolta! - Verialun vuoksi oma elopainoni tuplaantuisi alle viidessä vuodessa tuolla vauhdilla...
Paino on lähempänä kolmea, kuin kahtasataa kiloa. Ei sitä omaa kokoaan oikein ymmärrä kuin siitä ettei mahdu siihen mihin muut. Tai näkee omat vaatteensa pyykkinarulla muiden vieressä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan jokainen meistä on pohjimmiltaan laiha ja siihen on mahdollista päästä.
No mitä jos ei ole koskaan ollut laiha? En tiedä miltä se tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap: olisi reilua sun kumppaniasi kohtaan, että eroaisitte. Sulla saa olla mieltymyksesi ja oikeastaan maailmassa ei ole yhtäkään miestä, joka ei syttyisi laihasta moninkertaisesti enemmän kuin pyöreästä. Biologinen fakta. Mutta voisit ehkä sen verran joustaa, että keskittyisit normaalipainoisen löytämiseen? Laihat sen verran harvassa, että realistisempaa olisi normaalipainoisen etsiminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap: olisi reilua sun kumppaniasi kohtaan, että eroaisitte. Sulla saa olla mieltymyksesi ja oikeastaan maailmassa ei ole yhtäkään miestä, joka ei syttyisi laihasta moninkertaisesti enemmän kuin pyöreästä. Biologinen fakta. Mutta voisit ehkä sen verran joustaa, että keskittyisit normaalipainoisen löytämiseen? Laihat sen verran harvassa, että realistisempaa olisi normaalipainoisen etsiminen.
Täh? No eihän. Geneettisesti mies on rakennettu juurikin innostumaan pyöreästä naisesta. Se kun on hyvin ravitun ja terveen merkki ollut muinaisuudessa.
Nykyään se "pyöreys" lähinnä tarkoittaa ylipainoa ja "kehopositiivisuutta", terveysongelmia (polvet, selkä), ja orastavaa diabetesta.
Apn, tai kenenkään ei mielestäni tarvitse tinkiä siitä mitä haluaa, vain koska se on harvinaista?
Oletko itsekin, hyvän, upean ja sytyttävän suhteen/kumppanin hakemisen sijaan vain "tyytynyt" kädenlämpimään?
Onko paino noussut kun ei ole sitä haluamaasi "täydellistä" kumppania vieressä joka motivoi myös pitämään itsesi kunnossa??
Aloituksessa tulee se klassinen ja yleinen ongelma monella miehellä (ketjun hengessä, mutta toimiihan tämä myös miesten lihoamiseen suhteen aikana), joka on täysin ohitettu ketjuun vastanneiden osalta.
Miten oikeasti, ja suhdetta/luottamusta tuhoamatta voi sanoa lihonneelle kumppanille/puolisolle että pitäisi tehdä asialle jotain?
Erityisesti jos paino sen kun nousee?
-Valtaosahan ottaisi sen täysin ja verisenä loukkauksena sen sijaan että osaisi ymmärtää että 10-20kg lisää elopainoa on järjettömän suuri muutos siihen mitä painoi esim. ennen raskautta, ja se miten se vaikuttaa kumppanin ulkonäköön, haluttavuuteen ja fyysiseen vetovoimaan.
Miten siis ottaa asia puheeksi, ilman että loukkaa toista, JA niin että se tosiaan myös tuottaa tulosta?
-Kohtalotoveri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaiken tuon vastakohta on mies, joka lihoo tuon 15 kiloa vuodessa.
Eli asiat voivat olla huonomminkin kuin sinulla.
"Ei saa valittaa, koska jollakin, jossain on asiat huonommin."
AV-mamman filosofinen neuvo jolla käytännössä kaikki ongelmat ratkeavat.
Et voi kokea mitään ongelmaksi, koska jossain on suurempiakin ongelmia.
tämähän poistaa KAIKKI ongelmat
Joidenkin mielestä oon voittanut geenilotossa sillä oon näitä todella hoikkia ihmisiä. Se on genetiikka ja geenilotto taustalla - sisko sattuu olemaan ihan samanlainen, mutta minuakin pidempi ja hoikempi. Aviopuolisoni perhe aikoinaan ihmetteli ihan tosissaan miten tommonen tyttö voi syödä kuin raavas mies ja jatkaa edelleen ihmetystä. Ikää reilu 30 ja bmi parin muksun jälkeenkin 19. Ja tälleen voin sanoa, että raskauskilotkin nousi kummallakin kerralla 25 kiloon ja lähti kanssa hyvin noppeeta imetyksen myötä. Ymmärrettävästä syystä on peloteltu lihomisesta neuvolassa ja kovasti ovat eri hoitajat näyttäneet ravintoympyrää loppuraskauden paikkeilla. Palauduin entisiin mittoihin nopeeta ja itseasiassa on pitänyt syödä vähän vastaankin liikaa laihtumista esim. ylimääräisillä lihapiirakoilla.
Mutta eipä minua olekaan lähestyneet kuin hyvin raskasrakenteiset miehet, kukaan kovin normaalivartaloinen ole osoittanut kiinnostusta. Ihan avointa riistaa oon ollut kaikissa tapahtumissa kommentointiin - "sä voisit vähän leveämpikin" "ootko ajatellu alkaa nostelee painoa niin saisit vähän massaa" "Ai sulla on jo lapsia! Minulle jäi 15 raskauskilosta vielä vajaa 10 pudotettavaksi, on se onni ettei sulle tullu yhtään" "sinä se et taida syödä muutoin kuin juhlissa ;) hyvä että maistuu" Ja näiden kommentoijat ovat ihan kaikenlaisia ihmisiä eri ikäluokista ja sukupuolista.
Ja joo, mä taas kattelen kateellisena näitä luonnollisen muodokkaita naisia, joilla on pyöree lantio ja reidet.
Joskus mä kerkesin ennen taaperoikäisiäni liikkumaan enemmän ja lihaksia piti ihan oikeasti yrittää pitää yllä syömällä ihan älyttömiä määriä proteiinia ja rasvaa. Nyt on tää nollatilanne - lihaskunto on just että pärjää arjessa juosta lasten mukana, imetän ja syön 4 kertaa päivässä ison satsin arkiruokaa santsaten + päiväkahvit herkkuineen. Joskus oon aina laskenut kalorimääriä äppien kautta ja se keskimäärin kaloreita tulee syötyä vajaa 3000kcal, joinain päivinä tietenkin vähemmän ja toisina enemmän. Mutta en viitti laskea enää, koska nuo luvut tuntuu kenestä tahansa uskomattomille, minustakin - voi olla että lasken ihan päin helvettiä.
Minunlainen nälkäjänis ei ois pärjänny keskiajalla, siitä oon varma.
En ymmärrä tota ikuista kateutta! Käännä katse itseesi äläkä kyylää niitä muita. Aina on olemassa kauniimpia tai rumempia -entä sitten?
Miksi niin moni haluaa pitää kiinni kiloistaan? eikö voi laihduttaa jos ei tykkää olla lihava?
Itselläni on 8kk ikäinen lapsi.
Raskausaikana painoin viimeisilläni 57kg, olen 173cm pitkä.
Vatsa ei kasvanut odotusaikana juuri lainkaan.
Lapsen synnyttyä paino näytti 48kg ja siihen jäi.
En imetä, maito ei noussut missään vaiheessa.
Älä ole ap kateellinen, koska neuvolassa joudut järkyttävään syyniin, jos luut näkyvät läpi. Tälle en itse mitään voi ja syömishäiriövihjailut ovat ahdistavia ja loukkaavia.
Syön useamman kerran päivässä, liikun toki paljon lapsen kanssa.
Olen kyllä myös onnellinen, että paino on näinkin alhainen ja kroppa timmissä kunnossa.
Alue: Aihe vapaa
Höpöhöpö.