2020-luvun vedenjakaja: ihmisten jaottelu niihin jotka saavat asuntolainaa ja niihin jotka eivät saa
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Sain juuri tänään kuulla olevani Suomen varakkaimmassa desiilissä ja minulla ei todellakaan ole varaa asua niissä kaupunginosissa joihin sairaanhoitajat ja lastentarhan opettajat vaativat yleisönosastoilla "oikeutta" saada asunto.
Melkoisen kieroksi mennyt tämä Suomen tukiaistouhu.
Sama juttu meillä. Asutaan Helsingin ulkopuolella. Yhtiövastike 4 euroa. Ei lainaa enää.
25 ja 26, äh, te ette nyt tiedä, mistä puhutaan. Tässä ei ole nyt persuista kyse vaan isompien kihojen agendasta. Meiltä viedään vähitellen kaikki, jos sen annetaan tapahtua. Ideana on, että kukaan tulevaisuudessa omista mitään, vaan kaikkea vuokrataan. Onko kiva tulevaisuuden kuva?
Vierailija kirjoitti:
Ikään kuin tähän asti kaikki olis saaneet
Niinpä, mutta sehän on aivan normaalia, että pyritään myöntämään vain sellaisia lainoja, joista velallisen uskotaan selviävän. Toisaalta olisi tärkeää, että työn perässä oli helpompaa muuttaa, joten ei muuta kuin kunnat kaavoittamaan niin, että tarjontaa riittävästi, jolloin hinnatkin ovat järkevällä tasolla eikä järjettömiä lainoja tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikään kuin tähän asti kaikki olis saaneet
Niinpä, mutta sehän on aivan normaalia, että pyritään myöntämään vain sellaisia lainoja, joista velallisen uskotaan selviävän. Toisaalta olisi tärkeää, että työn perässä oli helpompaa muuttaa, joten ei muuta kuin kunnat kaavoittamaan niin, että tarjontaa riittävästi, jolloin hinnatkin ovat järkevällä tasolla eikä järjettömiä lainoja tarvita.
Mistä saadaan kunnille loputtomasti sitä maata, jolle kaavoitetaan asuntojen ylitarjontaa? Entä mistä saadaan rahoitus kouluille, kaduille ja muulle infrarakentamiselle, jota yhä uusien asuinalueiden avaamisen myötä tarvitaan satojen miljoonien eurojen edestä? Nostetaanko kunnallisvero 30%:iin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän tuo lainakatto vaikuta yhtään mitään kenellekään. Ei tähänkään asti kaikki ole lainaa saaneet joten mikään ei muutu.
No vaikuttaa se kyllä aika moneen, 5 vuoden bruttopalkka on aivan älyttömän alhainen raja. Varsinkin kun meillä ei edes ole ongelmana mitään kansalaisten ylivelkaantumista. Miksi valtion pitäisi puuttua tällaiseen asiaan? Mistä teille on syntynyt näin pakottava tarve tulla holhotuksi? Voitte vaikka hakeutua holhouksen alaiseksi jos niin kauheasti pelottaa että teette huonoja taloudellisia päätöksiä.
5 vuoden bruttopalkkako älyttömän alhainen raja? Suomalaisen mediaaniansiolla se on noin 186000 euroa. Sillä saa asunnon jopa Helsingistä. Kahta tienaajaa kohti katto olisi 372000.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän tuo lainakatto vaikuta yhtään mitään kenellekään. Ei tähänkään asti kaikki ole lainaa saaneet joten mikään ei muutu.
No vaikuttaa se kyllä aika moneen, 5 vuoden bruttopalkka on aivan älyttömän alhainen raja. Varsinkin kun meillä ei edes ole ongelmana mitään kansalaisten ylivelkaantumista. Miksi valtion pitäisi puuttua tällaiseen asiaan? Mistä teille on syntynyt näin pakottava tarve tulla holhotuksi? Voitte vaikka hakeutua holhouksen alaiseksi jos niin kauheasti pelottaa että teette huonoja taloudellisia päätöksiä.
5 vuoden bruttopalkkako älyttömän alhainen raja? Suomalaisen mediaaniansiolla se on noin 186000 euroa. Sillä saa asunnon jopa Helsingistä. Kahta tienaajaa kohti katto olisi 372000.
5 vuoden bruttopalkan verran kun ottaa lainaa, saa velkaansa lyhentää ainakin 25 vuotta. Eikä silloin ole juuri muuhun palkkarahojaan käyttää kuin lainanlyhennyksiin. Pienimmillä palkoilla se 5 vuoden bruttoa vastaavan velan poismaksu on tosi työlästä kituuttamista, sillä pienistä tuloista elämisen perusmenoihin (ruokaan, vaatteisiin, asumiskuluihin, hygieniaan, kulkemisiin) menee suurempi prosenttiosuus.
Mistä päätellen? Jos lainaa ei nytkään saa liikaa niin mikä tarve on valtion tunkea väliin? 90-luvun lamasta on jo pitkä aika, tässä on jo toinen ollut välissä, eikä mitään lainakattoa ole kaivattu.