Lapsen neurologinen poikkeavuus vaikuttaa negatiivisesti arvosanaan, onko oikein?
Onko jossain mustaa valkoisella miten nämä mahdolliset neurologiset poikkeavuudet vaikuttavat arviointiin muutenkin?
Kommentit (26)
Kymppejä kokeista saanut nepsy sai todistukseen parhaimmillaan kaseja. Perusteluna ongelmat tuntityöskentelyssä, mutta käytännössä tämä tarkoittaa keskittymiskyvyttömyyttä nepsy-poikkeamasta johtuen. Ei ole reilua, mutta minkäs teet.
Vierailija kirjoitti:
Kymppejä kokeista saanut nepsy sai todistukseen parhaimmillaan kaseja. Perusteluna ongelmat tuntityöskentelyssä, mutta käytännössä tämä tarkoittaa keskittymiskyvyttömyyttä nepsy-poikkeamasta johtuen. Ei ole reilua, mutta minkäs teet.
Täysin sama kokemus täälläkin. Kyllä ottaa päähän.
Yksi syy miksi nepsy-lapsella pitäisi olla oikeus erityisopettajaan. Mielestäni he osaavat arvioida oikeasti lapsen osaamista ilman, että keskittyy vääriin asioihin. Erityisopettajat, joita olen työssä kohdannut ovat olleet ihanan ymmärtäväisiä. Tavan opettajien kanssa ei oikein aina tunnu ymmärrys löytyvän. Olen siis sosiaalityöntekijä ja minulla oli aiemmin nepsy-lapsia asiakkaana. Ei lapselta, jolla on neurologinen poikkeavuus voi vaatia kaikkea samaa kuin terveeltä lapselta. Sama kun vaadittaisiin näkövammaisilta näkökykyä.
Kyllä ihan pelkän temperamenttikin vaikuttaa arvosanoihin. Kaikki mikä poikkeaa opettajien mukaan ihannekäytöksestä. Pahinta tuo on kuitenkin peruskoulussa ja arvioinnista tulee puolueettomampaa kun mennään korkeammille kouluasteille.
Suomessa jopa opettajat kiusaavat erilaisuudesta. Suomi on kiusaajien maa, ja Vaasa sen mekka. Tapahtuuko tämä koulukiusaaminen Vaasassa?
Minun Asperger-lapseni alkoi saada kiitettäviä vasta lukiossa, ja yliopistossa loisti. Tasapäistämisperuskoulu maassamme on hengenvaarallinen!
Siis jos neurologinen poikkeavuus vaikuttaa ymmärrykseen ja sitä kautta kykyyn tehdä koulutehtäviä ja kokeita, niin tietenkin vaikuttaa. Mitä ap ajaa takaa? Että hänen lastaan pitäisi kohdella kuin lasta, jolla ei ole poikkeavuutta?
Vierailija kirjoitti:
Siis jos neurologinen poikkeavuus vaikuttaa ymmärrykseen ja sitä kautta kykyyn tehdä koulutehtäviä ja kokeita, niin tietenkin vaikuttaa. Mitä ap ajaa takaa? Että hänen lastaan pitäisi kohdella kuin lasta, jolla ei ole poikkeavuutta?
Luultavasti tarkoittaa sitä, että kun ei ole perseennuolija ja ovela kiusaaja, laskee numerot ”käytöksen” perusteella. Opettajat ja heidän kakaransa ovat yleensä pahinta mahdollista sosiaalisen kiusaamisen marginaalia - toki vain näin ”salassa”. Inhottaahan se korkea äo, kun itse hokee ”sosiaalista lahjakkuutta” okl:n voimin.
Monessa aineessa se poikkeavuus nyt vaan ihan väkisin haittaa.
Minulla oli joskus varsin autistinen oppilas. Hän sai kielioppikokeista kiitettäviä. Mutta kun oppiaineen nimi on suomen kieli ja kirjallisuus, ei siihen kiitettävään oikein pääse, jos oppilas haluaa lukea vain lamppuluetteloita, ei ymmärrä ihmissuhteiden kuvausta eli fiktion teemoja, eikä pysty kertomaan esimerkiksi mielipidettään mistään sen enempää suullisesti kuin kirjallisestikaan. Mielipiteen muodostaminen ja perusteleminen on esimerkiksi kasiluokan äikän ydinasioita.
Eri asia on, jos oppilaalla on tosiaan yksilöllinen oppimäärä. Mutta jos ei ole, arvioida pitää samalla tavalla kuin muitakin.
Siksi yksilölliseen suunnitelmaan kuuluu (tai ainakin pitäisi kuulua) myös oma arvostelunsa. Jos tällaista ei ole, vaadi se. Ei ole olemassa mitään ”kaikki samalla asteikolla”-sääntöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kymppejä kokeista saanut nepsy sai todistukseen parhaimmillaan kaseja. Perusteluna ongelmat tuntityöskentelyssä, mutta käytännössä tämä tarkoittaa keskittymiskyvyttömyyttä nepsy-poikkeamasta johtuen. Ei ole reilua, mutta minkäs teet.
Täysin sama kokemus täälläkin. Kyllä ottaa päähän.
Ai, meillä sama kokemus juuri, mutta olin ihan tyytyväinen ja lapsi myös. Ja ymmärrän arvosanat täysin. Kokeista tuli ysejä, numeroksi seiska ja kun kysyin lapseltani, sanoikin ettei osallistunut kunnolla tunneilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kymppejä kokeista saanut nepsy sai todistukseen parhaimmillaan kaseja. Perusteluna ongelmat tuntityöskentelyssä, mutta käytännössä tämä tarkoittaa keskittymiskyvyttömyyttä nepsy-poikkeamasta johtuen. Ei ole reilua, mutta minkäs teet.
Täysin sama kokemus täälläkin. Kyllä ottaa päähän.
Ai, meillä sama kokemus juuri, mutta olin ihan tyytyväinen ja lapsi myös. Ja ymmärrän arvosanat täysin. Kokeista tuli ysejä, numeroksi seiska ja kun kysyin lapseltani, sanoikin ettei osallistunut kunnolla tunneilla.
Lohduta että vainoajaopettajat jäävät sinne yläkoulun puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monessa aineessa se poikkeavuus nyt vaan ihan väkisin haittaa.
Minulla oli joskus varsin autistinen oppilas. Hän sai kielioppikokeista kiitettäviä. Mutta kun oppiaineen nimi on suomen kieli ja kirjallisuus, ei siihen kiitettävään oikein pääse, jos oppilas haluaa lukea vain lamppuluetteloita, ei ymmärrä ihmissuhteiden kuvausta eli fiktion teemoja, eikä pysty kertomaan esimerkiksi mielipidettään mistään sen enempää suullisesti kuin kirjallisestikaan. Mielipiteen muodostaminen ja perusteleminen on esimerkiksi kasiluokan äikän ydinasioita.
Eri asia on, jos oppilaalla on tosiaan yksilöllinen oppimäärä. Mutta jos ei ole, arvioida pitää samalla tavalla kuin muitakin.
Onneksi se ei enää lukiossa haittaa. Ja kaltaisesi kateellinen ja erilaisuutta sietämätön käärme ei ole siellä menestyksen esteenä. Taitava opettaja osaa hyödyntää älykkään ja erilaisen oppijan kyvyt. Sinä et ole sellainen. Olet tasapäistävä kiusaaja.
Mistä moinen purkaus? Tuossahan mennään vain opsin mukaan. Ihan normaali kommentti. - sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monessa aineessa se poikkeavuus nyt vaan ihan väkisin haittaa.
Minulla oli joskus varsin autistinen oppilas. Hän sai kielioppikokeista kiitettäviä. Mutta kun oppiaineen nimi on suomen kieli ja kirjallisuus, ei siihen kiitettävään oikein pääse, jos oppilas haluaa lukea vain lamppuluetteloita, ei ymmärrä ihmissuhteiden kuvausta eli fiktion teemoja, eikä pysty kertomaan esimerkiksi mielipidettään mistään sen enempää suullisesti kuin kirjallisestikaan. Mielipiteen muodostaminen ja perusteleminen on esimerkiksi kasiluokan äikän ydinasioita.
Eri asia on, jos oppilaalla on tosiaan yksilöllinen oppimäärä. Mutta jos ei ole, arvioida pitää samalla tavalla kuin muitakin.
Onneksi se ei enää lukiossa haittaa. Ja kaltaisesi kateellinen ja erilaisuutta sietämätön käärme ei ole siellä menestyksen esteenä. Taitava opettaja osaa hyödyntää älykkään ja erilaisen oppijan kyvyt. Sinä et ole sellainen. Olet tasapäistävä kiusaaja.
Suurin osa opettajista on erilaisuutta vierastavia kiusaajia. Siksi heitä vastaan on noustava.
Vierailija kirjoitti:
Kymppejä kokeista saanut nepsy sai todistukseen parhaimmillaan kaseja. Perusteluna ongelmat tuntityöskentelyssä, mutta käytännössä tämä tarkoittaa keskittymiskyvyttömyyttä nepsy-poikkeamasta johtuen. Ei ole reilua, mutta minkäs teet.
Meillä nepsy-diagnoosin saanut lapsi ei pysty käymään koulussa kuin 1-2 päivänä viikossa. Lähikoulussa sai täydeltä viitosia-kuutosia, vaikka kokeista sai kaseja ja ysejä ja teki läksyt tunnollisesti. Opettajan mukaan syynä tälle oli puuttuva tuntiosaaminen.
Vaihdettiin koulua ja nyt numerot vastaavat koenumeroita.
Jos mielestäsi todistusnumerot eivät ole oikein, kannattaa ottaa yhteyttä rehtoriin. Jos yhteistyö rehtorin kanssa ei onnistu, voit valittaa aviin.
Olin ujo, hiljainen ja koulukiusattu lapsi, jolla oli selkeitä as-piirteitä mutta niistähän ei ysärillä puhuttu. Samat koenumerot kavereilla oli numeroa korkeampi arvosana todistuksessa, koska tuntiaktiivisuuteni oli heikompaa. En siis uskaltanut olla äänessä. Läksyt oli kuitenkin aina tehty ja tehtävät tein yhtä hyvin kuin muutkin, samoin kuin pistokokeet ym.
Jostain syystä tuo tunnilla äänessä oleminen on jotenkin olennaista peruskoulussa. Minun kohdallani se vaan usein tarkoitti heti jotain irvailua ja ääneni matkimista. Tästä sitten sain vielä rangaistuksen numeronalennuksenakin.
Ja siis opettajat oli tietoisia kiusaamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kymppejä kokeista saanut nepsy sai todistukseen parhaimmillaan kaseja. Perusteluna ongelmat tuntityöskentelyssä, mutta käytännössä tämä tarkoittaa keskittymiskyvyttömyyttä nepsy-poikkeamasta johtuen. Ei ole reilua, mutta minkäs teet.
Meillä nepsy-diagnoosin saanut lapsi ei pysty käymään koulussa kuin 1-2 päivänä viikossa. Lähikoulussa sai täydeltä viitosia-kuutosia, vaikka kokeista sai kaseja ja ysejä ja teki läksyt tunnollisesti. Opettajan mukaan syynä tälle oli puuttuva tuntiosaaminen.
Vaihdettiin koulua ja nyt numerot vastaavat koenumeroita.
Jos mielestäsi todistusnumerot eivät ole oikein, kannattaa ottaa yhteyttä rehtoriin. Jos yhteistyö rehtorin kanssa ei onnistu, voit valittaa aviin.
Hienoa, että vaihto on auttanut. Omassa tapauksessamme ei ole mahdollista vaihtaa, koska on kunnan ainoa koulu.
Eiväthän nuo tytön numerot varmaan varsinaisesti vääriä ole. Niissä ei vain huomioida sitä, että nepsy-poikkeamasta johtuen lapsen kyvyt selviytyä hälinässä ilman tukea ovat huonot. Tuen puutteesta olen tehnyt valituksen tänä keväänä.
Kirjoitin tuon äskeisen varmaan epäselvästi, jäi tuosta yhdestä lauseesta rakenne oudoksi. Eli siis sama numero kokeessa oli kaverilla numeroa korkeampi todistuksessa, minulla alennettu tuntiaktiivisuuden ollessa "heikko" eli koska pelkäsin avata suuni.
Vierailija kirjoitti:
Mikäli oppilaalla ei ole yksilöllistettyä oppimäärää, hänet kuuluu arvioida opetussuunnitelman kriteerien mukaisesti. Oppilaan heikko menestys johtuu periaatteessa aina jostain ymmärrettävästä syystä kuten mt-ongelma, nepsy-ongelma, tuen puute kotoa, murrosikä, alhainen älykkyys ynnä muu, mihin oppilas ei voi vaikuttaa. Siitä huolimatta opettajan pitäisi antaa arvosanat ohjeiden mukaan, ei säälistä.
Tämä. Jos jollekulle tulee huono numero pelkän pärstäkertoimen ja diagnoosin perusteella, siitä kannattaa reklamoida opettajalle ja reksille.
Mutta kyllä tuntiosallistuminen ja läksyjen teko saa ja sen pitääkin vaikuttaa numeroon. En tiedä, onko vielä periaate, että tuntiosallistuminen ja aktiivisuus voi vaikuttaa numeron ylös tai alaspäin kokeiden keskiarvoon verrattuna.
Kannattaa jutella sen nepsylapsen kanssa, että näin se on ja hän voi ensi lukukaudella vaikuttaa ihan itse asiaan esimerkiksi ottamalla lääkkeensä.
T. Autismikirjolaisen sekä add-lapsen äiti
Mikäli oppilaalla ei ole yksilöllistettyä oppimäärää, hänet kuuluu arvioida opetussuunnitelman kriteerien mukaisesti. Oppilaan heikko menestys johtuu periaatteessa aina jostain ymmärrettävästä syystä kuten mt-ongelma, nepsy-ongelma, tuen puute kotoa, murrosikä, alhainen älykkyys ynnä muu, mihin oppilas ei voi vaikuttaa. Siitä huolimatta opettajan pitäisi antaa arvosanat ohjeiden mukaan, ei säälistä.