Yh-äiti on kyllä aivan erilainen mielenmaailmaltaan kuin pitkään naimisissa ollut äiti

Vierailija kirjoitti:

Yh on ihan paras yhden yön hoidoksi. Panee ihan kuin viimeistä päivää, kun ei koskaan tiedä milloin saa seuraavan kerran.

Yksikään yh ei ole ollut ns. lahna, tosi kiihkeitä tapauksia. Sen sijaan lähes puolet lapsettomista pissiksistä on olleet lähes 'elottomia'.

Olen ollut 12 vuotta naimissa ja nyt 3 vuotta sinkku. Kyllä minä olen paljon enemmän ja parempaa seksiä saanut nyt sinkkuaikoina. Jos haluan vain pelkkää seksiä, niin voin oikeastaan vain valita jonkun komean uroksen tinderistä. Ja usein - eikun siis aina- ne haluaa kyllä uudemmankin kerran. Ei siis tartte pelätä ettei saisi- jos vaan seksistä on kysymys. Kohtelevat vieläpä hyvin; tarjolla on kaikkea ravintolaillallisista veneilyyn ja ottavat kainaloon ja silittelevät. En ole enää edes varma haluaisinko vakituista parisuhdetta, koska tuollainen kevyt seksitapailusuhde on todella tyydyttävä kaikinpuolin ja ilmeisesti molemmille osapuolille.

T. Sinkkuäiti 33v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis apua, käsitinkö oikein, sinkku käyttäytyy kuin sinkku?! Eikä!!!

No ei, vakavasti puheen ollen ymmärrän kommenttisi. Olen itse sinkkuäiti joka ei voi kuvitellakaan lähtevänsä treffeille, vaan omistautuu lapselleen kuin ns. perheellinen ihminen. En silti tuomitse sinkkuja, jotka toimivat toisin, kunhan lapsellekin riittää huomiota. :)

Miten se treffeillä käyvä on vähemmän omistautunut lapselleen? Tarkoitatko siis että olet lapsessa kiinni 247?

Siis omistaudun lapselle tällä hetkellä 100%. Koen, että jos omistautuisin treffailulle esim. 20%, niin sitten lapselle jäisi 80%. Mä en halua jakaa mun huomiotani, vaan annan lapselle 100% siitä, mitä ei ole pakko antaa työnteolle. Muuta ihan hyvät lukemathan vaikka 20/80 on myös.

Äitiys käynnisti minussa henkilökohtaisesti tällaisen reaktion. Ehkä se asia muuttuu, kun lapsi kasvaa. Hän on vielä päiväkoti-ikäinen.

Mitkähän prosenttimäärät perheenisillä ja äideillä pitäisi olla varattuna huomiota puolisolle ja mitkä määrät lapsille? Jos antaa puolisolle vain 20 prosenttia huomiota, se on aika vähän. 

Oma kokemus kahden pienen lapsen isänä on, että 20 % on kaukainen utopia. 2% lienee lähempänä todellisuutta. Elämä on päivästä toiseen selviämistä.

Onneksi tuossa vaiheessa voi sentään liittoutua puolison kanssa taistelupariksi ja saada yhteenkuuluvuutta siitä. 

Joo, näin tehdäänkin, yleensä. Mutta ei siinä puolisoa jouda juuri erikseen huomioimaan. 

Pienetkin eleet merkitsevät arjen keskellä paljon. Mieheni antaa vielä 30 vuoden jälkeenkin minulle suudelman ennen kuin lähtee töihin ja haluaa kulkea käsi kädessä kanssani. Jonkun mielestä se ei ole paljon, mutta minulle näillä pienillä eleillä on ollut iso merkitys etenkin kaikkein kiireisimpinä vuosina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis apua, käsitinkö oikein, sinkku käyttäytyy kuin sinkku?! Eikä!!!

No ei, vakavasti puheen ollen ymmärrän kommenttisi. Olen itse sinkkuäiti joka ei voi kuvitellakaan lähtevänsä treffeille, vaan omistautuu lapselleen kuin ns. perheellinen ihminen. En silti tuomitse sinkkuja, jotka toimivat toisin, kunhan lapsellekin riittää huomiota. :)

Miten se treffeillä käyvä on vähemmän omistautunut lapselleen? Tarkoitatko siis että olet lapsessa kiinni 247?

Siis omistaudun lapselle tällä hetkellä 100%. Koen, että jos omistautuisin treffailulle esim. 20%, niin sitten lapselle jäisi 80%. Mä en halua jakaa mun huomiotani, vaan annan lapselle 100% siitä, mitä ei ole pakko antaa työnteolle. Muuta ihan hyvät lukemathan vaikka 20/80 on myös.

Äitiys käynnisti minussa henkilökohtaisesti tällaisen reaktion. Ehkä se asia muuttuu, kun lapsi kasvaa. Hän on vielä päiväkoti-ikäinen.

Ei ihme että pienten lasten vanhemmat eroaa kun nainen käyttåä 100% huomiostaan lapseen, puolisoon siis 0%.

Aijaa, mä kyllä käytän lapsiin 100% eli kun niitä on kolme niin käytän 300% mun ajasta lapsiin.

Vierailija kirjoitti:

Naimisissa olevat elävät ihan platonisessa suhteessa 24/7 lasten vieressä? Vai mitä tarkoitit tuolla ,että missä lapset ovat treffien aikana?

Ja avioliitossa olevat pettää sen kun ehtivät. Aloin akateemisen alan ammattiyhdistystoimintaan vuosi ennen koronaa, mukana kokouksissa ja koulutuksissa on on paljon perheellistä väkeä, jestas mikä meno oli iltaolusilla. Minä olen sinkku, olen kumonnut varmaan 25 perheellistä miestä, eikä perheellisillä naisilla mene yhtään huonommin, kyllä niillekin petikumppaneita riittää, usein eri molemmille illoille kun on kahden yön kurssista kyse. Meno on todella hurjaa. En olisi uskonut mutta k7n omin silmin olen nähnyt.

Tarkoitatko että  jos on joskus  tullut  äidiksi  enää koskaan saa olla  miehen kanssa  treffeillä eikä  saa tehdä mitään muutakaan.  Mistäs  keskiajalta  nyt tuulee. Minulla on lapsia mutta kun ovat  jo isoja. Eikä mikään estänyt aikaisemin  olemasta  välillä ulkona. Olen kyllä  naimisissa ja ulkona  äiditkin käyvät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis apua, käsitinkö oikein, sinkku käyttäytyy kuin sinkku?! Eikä!!!

No ei, vakavasti puheen ollen ymmärrän kommenttisi. Olen itse sinkkuäiti joka ei voi kuvitellakaan lähtevänsä treffeille, vaan omistautuu lapselleen kuin ns. perheellinen ihminen. En silti tuomitse sinkkuja, jotka toimivat toisin, kunhan lapsellekin riittää huomiota. :)

Miten se treffeillä käyvä on vähemmän omistautunut lapselleen? Tarkoitatko siis että olet lapsessa kiinni 247?

Siis omistaudun lapselle tällä hetkellä 100%. Koen, että jos omistautuisin treffailulle esim. 20%, niin sitten lapselle jäisi 80%. Mä en halua jakaa mun huomiotani, vaan annan lapselle 100% siitä, mitä ei ole pakko antaa työnteolle. Muuta ihan hyvät lukemathan vaikka 20/80 on myös.

Äitiys käynnisti minussa henkilökohtaisesti tällaisen reaktion. Ehkä se asia muuttuu, kun lapsi kasvaa. Hän on vielä päiväkoti-ikäinen.

Ei ihme että pienten lasten vanhemmat eroaa kun nainen käyttåä 100% huomiostaan lapseen, puolisoon siis 0%.

Aijaa, mä kyllä käytän lapsiin 100% eli kun niitä on kolme niin käytän 300% mun ajasta lapsiin.

Sun pitää ehdottomasti hakea valtiovarainministeriksi, % jo hallussa :)

Mä luulin että ketjussa puhutaan muusta kuin seksistä.

Huomaan eron naimisissa oleviin ystäviini. Olen kiinnostunut elämästä heitä laajemmin, harrastan, lapsi harrastaa, minulla on paljon enemmän aikaa lapselle, olen paljon kotona, kun pitää tehdä kaikki kotityöt yksin, matkustan lapsen kanssa, ollaan paljon kahdestaan, talous on paljon tiukempaa kuin muilla, olen usein paljon väsyneempi, minulla ei ole elintasosairauksia, kun ei ole elintasoakaan, en pröystäile enkä ökyile, olen nöyrä ja kiltti ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis apua, käsitinkö oikein, sinkku käyttäytyy kuin sinkku?! Eikä!!!

No ei, vakavasti puheen ollen ymmärrän kommenttisi. Olen itse sinkkuäiti joka ei voi kuvitellakaan lähtevänsä treffeille, vaan omistautuu lapselleen kuin ns. perheellinen ihminen. En silti tuomitse sinkkuja, jotka toimivat toisin, kunhan lapsellekin riittää huomiota. :)

Miten se treffeillä käyvä on vähemmän omistautunut lapselleen? Tarkoitatko siis että olet lapsessa kiinni 247?

Siis omistaudun lapselle tällä hetkellä 100%. Koen, että jos omistautuisin treffailulle esim. 20%, niin sitten lapselle jäisi 80%. Mä en halua jakaa mun huomiotani, vaan annan lapselle 100% siitä, mitä ei ole pakko antaa työnteolle. Muuta ihan hyvät lukemathan vaikka 20/80 on myös.

Äitiys käynnisti minussa henkilökohtaisesti tällaisen reaktion. Ehkä se asia muuttuu, kun lapsi kasvaa. Hän on vielä päiväkoti-ikäinen.

Ei ihme että pienten lasten vanhemmat eroaa kun nainen käyttåä 100% huomiostaan lapseen, puolisoon siis 0%.

Aijaa, mä kyllä käytän lapsiin 100% eli kun niitä on kolme niin käytän 300% mun ajasta lapsiin.

Sun pitää ehdottomasti hakea valtiovarainministeriksi, % jo hallussa :)

Kai se on se mystinen äidin rooli. Olla jakomielinen.

Vierailija kirjoitti:

Mä luulin että ketjussa puhutaan muusta kuin seksistä.

Huomaan eron naimisissa oleviin ystäviini. Olen kiinnostunut elämästä heitä laajemmin, harrastan, lapsi harrastaa, minulla on paljon enemmän aikaa lapselle, olen paljon kotona, kun pitää tehdä kaikki kotityöt yksin, matkustan lapsen kanssa, ollaan paljon kahdestaan, talous on paljon tiukempaa kuin muilla, olen usein paljon väsyneempi, minulla ei ole elintasosairauksia, kun ei ole elintasoakaan, en pröystäile enkä ökyile, olen nöyrä ja kiltti ihminen.

Teksti ei ollut nöyrää eikä ihan kilttiäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naimisissa olevat elävät ihan platonisessa suhteessa 24/7 lasten vieressä? Vai mitä tarkoitit tuolla ,että missä lapset ovat treffien aikana?

Jos miehet vaihtelevat, eihän sellaisessa ympäristössä voi lasta pitää. Että aina uusi mies yökylässä äidin luona.

Jos haluaa harrastaa irtosuhteita, voihan niitä tietysti harrastaa, jos lapsi on turvallisesti vaikka mummolassa ja autuaan tietämätön.

Mutta olen samaa mieltä, etteivät äidin tai isän kumppanit saisi vaihdella tiheästi lapsen elämässä. Tosi turvatonta.

Oletko kokenut sitä?

Jos et voin vakuuttaa ei se mua häirinnyt että äidillä oli usein uusipoikaystävä. Eikä ne ollut mitään turvallisia aikuisia vaan ihan vaan kivoja ihmisiä. T. Yhn kasvattama lapsi

Äiteys, naiseus ja seksuaalisuus ei voi olla samassa ihmisessä?

Se on muuten joskus hyvinkin nopea siirtymä vaimosta yh-äidiksi, kun mies löytää uuden ja lähtee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä luulin että ketjussa puhutaan muusta kuin seksistä.

Huomaan eron naimisissa oleviin ystäviini. Olen kiinnostunut elämästä heitä laajemmin, harrastan, lapsi harrastaa, minulla on paljon enemmän aikaa lapselle, olen paljon kotona, kun pitää tehdä kaikki kotityöt yksin, matkustan lapsen kanssa, ollaan paljon kahdestaan, talous on paljon tiukempaa kuin muilla, olen usein paljon väsyneempi, minulla ei ole elintasosairauksia, kun ei ole elintasoakaan, en pröystäile enkä ökyile, olen nöyrä ja kiltti ihminen.

Teksti ei ollut nöyrää eikä ihan kilttiäkään.

Aloittajan tekstikö sitten oli?