Itsesäälissä kieriskelevä mies
Mies on huomaavainen, älykäs, hauska ja muutenkin ihana. Hänellä on kriisi ja surutyö meneillään perheessään. Tuo olisi aivan ok, mutta mies alkaa sättiä itseään "olen kamala, olen mulkku, anteeksi kun olen tämmöinen mulkku", vaikka minun näkökulmasta hän ei tehnyt mitään väärää. Minä alan sitten vakuutella, "et ole mulkku, olet ihana ja saat tuntea mitä tunnet".
Mutta kun tuota olen sanonut kuukausien ajan kuin papukaija, alkaa turhauttaa. Tiedän, etten voi vakuuttaa häntä eikä se viime kädessä ole minun tehtäväni. On hänen oma tehtävänsä hyväksyä omat tunteensa. Mutta en voi olla sanomattakaan, kun toisen itsensä haukkuminen satuttaa minuakin.
Miten katkaista kommunikaation samana kiertävä kehä? Ja turhautuneena tuntuu, että miehen ilkein teko onkin tuo itsensä haukkuminen jolla vaatii huomiota osakseen. Annan kyllä positiivista huomiota ilman itsesääliä, joten sen ei pitäisi olla syy.
Kommentit (53)
Siis mikä kriisi? Mitä hän on tehnyt? Miksi hän on mulkku?
jss, kaveri tarvitsee terapiaa, eikä parisuhteen
Kysy mieheltä, miten hän on päätynyt tuohon mielipiteeseen. Saat vähän ehkä avattua asiaa syvemmältä. Kun saat lisää tietoa tästä ajatuksesta, yritä päästä vielä enemmän perille mistä tämä ajatus on lähtöisin ja mikä on se alkusyy tälle itsensä moittimiselle. Kuuntele ja kommunikoi.
Sen jälkeen käykää läpi asiaa.
Hyvä että kehut häntä.
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä kriisi? Mitä hän on tehnyt? Miksi hän on mulkku?
Kuolema lähipiirissä. Hän ajattelee olevansa huono jos suree. En näe objektiivisesti syytä mulkkuudelle.
Vierailija kirjoitti:
jss, kaveri tarvitsee terapiaa, eikä parisuhteen
Eikö voi olla parisuhteessa, jos käy terapiassa?
Onko sulla joku auttaja syndrooma? Vai mitä saat tuosta?
Osta papukaija ja opeta sille tuo lause .
Kerro siis totuus. Sano hänelle, ettet halua kuulla enää kertaakaan hänen haukkuvan itseään. Sellainen käytös saa sinutkin masentumaan. Ja voisit kysyä miltä hänestä tuntuisi jos sinä käyttäytyisit samalla tavalla. Tee siis selväksi, että nyt riittää itsesääli ja noustaan ylös sieltä maan tasosta.
Hakeeko tukea myös kaverinaisilta? Joillekin ei riitä mikään ja jostain pitää saada "supply".
Sonja kirjoitti:
Tyyppi kannattaa rahdata terapiaan.
Tai poliisilaitokselle, riippuu mitä on tullut tehtyä.
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla joku auttaja syndrooma? Vai mitä saat tuosta?
En pysty olemaan välinpitämätön tuollaisessa tilanteessa, tunnen empatiaa. Ja joskus ajattelen että okei, sammutetaan tämä tulipalo nyt ja sitten se on ohi. Miehen "kohtaus" meneekin jonkin ajan päästä ohi, mutta palaa muutaman päivän päästä eli mitkään sanat ei ole vakuuttaneet häntä.
Miehet ei aina osaa käsitellä surua. Mieheni äiti kuoli, niin mies lakkas puhumasta. Se olla möllötti mykkänä kuukauden ja sitten mulla meni hermot. Oli ihan pakko sanoa miehelle, että nyt riitti. Anna tunteiden tulla pihalle ja sulla on täysi oikeus surra. Tunnin se itki oli sitten taas oma itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Hakeeko tukea myös kaverinaisilta? Joillekin ei riitä mikään ja jostain pitää saada "supply".
No nyt kun kysyit, on laittanut itsesääliä myös somepäivityksiinsä ja naiset vakuuttelee .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakeeko tukea myös kaverinaisilta? Joillekin ei riitä mikään ja jostain pitää saada "supply".
No nyt kun kysyit, on laittanut itsesääliä myös somepäivityksiinsä ja naiset vakuuttelee .
Lähetetään kaikki mammat jaxuhali ja vähän t1ssiä poskelle.
On myös suhteita, joissa tuollaista käytöstä ei tarvitse sietää. Tee valintasi .
Varmaan löytää pian uuden lohduttajan, jos sinä laitat rajoja.
Tyyppi kannattaa rahdata terapiaan.