Vanhemmat jotka ei ui. Pällistelee vaan rannalla

Minusta ne uimarivanhemmat on kivoja. Lapset ilman kaitsijaa rantavedessä, vanhemmat uimassa jossain 50 m päässä ja heillä luja usko, että kyllä joku toinen heidänkin lastensa perään katsoo. Minä tuijotan rannalta vain omaa lastani, vierestä saa mielestäni kuka tahansa sukeltaa tahallaan tai tahattomasti, ei ole meidän perheeltä pois.

Särähtää ikävästi korvaan, kun joku puhuu lapsista pentuina.

Vierailija kirjoitti:

Ap siis jättää pikkukakaransa muiden vahdittaviksi ja menee itse uimaan?

Jos molemmat vanhemmat ovat mukana, niin toinen voi uida ja toinen toimi baywatchina:

Tykkäisin uida, mutta en kehtaa olla uikkareilla yleisillä rannoilla... Kropassa ei sinänsä vikaa varmaa muiden mielestä mutta jotenkin ei tuu ihmisten nähden uitua niin rohkeasti xD Mökillä oon sitten vedessä vaikka tuntitolkulla.

Jo on sullakin ap kauhea ongelma. Koeta käsittää, että ihmisillä on eri mieltymykset. Ja kaikki ei pidä hauskana samoja juttuja kuin sinä!

Esimerkiksi meillä muut uivat, minä en kauheasti perusta luonnonvesissä uimisesta. Sen sijaan oikein mielelläni otan rannalle dekkarin ja termokseen kahvia, nautin auringosta ja luen.

Saatan pulahtaa ihan lopuksi, mutta märissä uikkareissa ei ole yhtään kiva istua, joten mulle sopii parhaiten tämä. Lapseni ovat jo isoja, eivätkä tarvitse vahtimista enää. Kyydin rannalle sen sijaan kyllä.

Kahden lapsen mummi kirjoitti:

Särähtää ikävästi korvaan, kun joku puhuu lapsista pentuina.

Puhutaanhan kissanpennuista, koiranpennuista ja sudenpennuista. Meidän lapset ja naapurin kakarat!

Uin kyllä yhdessä lasten kanssa omassa mökkirannassa, siellä on rauhallista. Sen sijaan yleisellä rannalla keskityn 100% vahtimaan lapsia enkä päästä hetkeksikään silmistäni, miten voisin siinä itse käydä uimassa?

Minä uin aina lapsen kanssa, koska uiminen on myös minusta hauskaa. Tänä viikonloppuna ollaan laskettu vesiliukumäkeä, opeteltu hyppäämään päälleen, tehty yhdessä pellehyppyjä ja muuta hauskaa. Lapseni on todella uhkarohkea ja itselläni on turvallisempi fiilis kun olen vedessä lapsen lähellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset haluaa, että vanhemmat osallistuu ja pistää itsensä likoon. Palstaa etäällä kännykästä selaileva kaitsija ei paljon muistoja aiheuta.

Ei ne lapset mitään muista. Miettivät vaan, että milloin saa lisää karkkia tai limsaa

Niin pieni lapsi joka ei vielä mitään muista ei toivottavasti karkkia syö tai limsaa juo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vihaan uimista. Vesi on aina kylmää. Ja uiminen pelottaa, koska en osaa kunnolla uida. En mene yleensä koskaan veteen.

Sinulla tai vanhemmillasi ei liene sitten koskaan ollut kesämökkiä järvenrannalla, jossa olisi tottunut uimaan luonnonvesissä eikä vain uimahallissa.

Mitäs ihmeellistä tuossa on? Etkö ole aiemmin tajunnut, ettei kaikilla ole mökkiä järven rannalla?

Eikä kaikki tykkää uida vaikka oliskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä juurikin näin. Menen vahtimaan sinne lapsiani. Lapset haluaa kuitenkin leikkiä matalassa, niin ei kiinnosta uida käsipohjaa. Eihän niitä yksinkään siihen voi jättää.

Ps. Minulla on hauskanpitoon muitakin keinoja.

Ai, kalja, siideri ja kännykän räplääminen? Voisihan ne vanhemmat näyttää vähän uimisen mallia ja samalla katsoa pentujensa perään.

Ei tuommoisen pienen vierestä passaa lähteä metriä kauemmas. En kyllä saa kaljan kittaamisesta iloa :/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vihaan uimista. Vesi on aina kylmää. Ja uiminen pelottaa, koska en osaa kunnolla uida. En mene yleensä koskaan veteen.

Sinulla tai vanhemmillasi ei liene sitten koskaan ollut kesämökkiä järvenrannalla, jossa olisi tottunut uimaan luonnonvesissä eikä vain uimahallissa.

On kyllä. Aina on oltu kesät veden äärellä, eikä asuinpaikkakunnallani ollut uimahallia. Meri kyllä vieressä. Silti en oppinut koskaan uimaan. Pulikoitiin, ei uitu.