Lue keskustelun säännöt.
Harhaileeko kuolleen sielu
06.06.2021 |
Olen kuullut sanottavan, että kun ihminen kuolee niin hänen sielunsa irtoaa ruumiista ja jää vielä maan päälle jättämään jäähyväisiä omaisilleen ja läheisilleen joksikin aikaa, eli siis "haahuilee" jossain muodossa ennen kuin hänet on saatettu hautaan ja nimenomaan kristillisesti haudattu, jossa sanotaan kunnes Jeesus on sinut viimeisenä päivänä herättävä, sitten vasta sielu on saanut rauhan. Pitääkö tämä teidän mielestänne paikkansa?.
Kommentit (64)
Uskon että ihminen syntyy uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Se sielu temmataan heti ylös, jos on hyvä tyyppi.
Sielunvaelluksesta tietävät. Kuoleeko sama sielu joka kierroksella samalla tavalla?
Ei varmaan kuole samalla tavalla. Siinä neloselle vastaus.
Ei sielua haudata, vain ruumiilliset jäänteet. Pelkkä kuori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kuullut tuollaisesta enkä usko, että sielu jää haahuilemaan.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sielu on ihmisen keksintöä, ei mikään todellinen juttu. Ja jos siihen nyt vaikka uskoiskin, niin ei harhaile, ei mikään harhaile enää kuoleman jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jeesuksen kertomuksessa rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta sanotaan että ”Lasarus kuoli, ja enkelit veivät hänet Abrahamin helmaan.” Kuvittelisin että heti.
Rikas mies taas ”kuoli ja haudattin.” Seuraavassa kuvassa hän sitten ”nostaa silmänsä tuonelassa vaivoissa ollessaan.”
Eipä siinä harhailla, muttei kadotetun rikkaan miehen osalta selvennetäkään kuinka hän päätyi sinne minne meni.
Eikös Raamatussa nimenomaan sanota, miksi tämä kadotettu rikas mies meni minne meni. Eli siksi kun ei suostunut antamaan köyhälle Lasarukselle murustakaan omastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sielu on sepitetty juttu, sellaista ei ole olemassa.
Joo, kuolin sydänkohtaukseen täällä kauppakeskus Redissä Helsingissä n. 3 kk sitten, eikä vieläkään sieluni ole löytänyt tietään taivaaseen!! Hitto aina ollaan samassa paikassa mistä tuli lähdettyäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Toinen vanhempani tuli askeltamaan taloonsa reilu kaksi vrk lähtönsä jälkeen.
Kävi myös muutamasti vielä talossa kollehtimassa.
On se liikuttavaa kun joku vielä nykyisellä tiedolla uskoo sielujen olemassa oloon. Me tiedämme jo tänä päivänä miten tietoisuutemme koostuu aivosolujemme sähköimpulsseista. Siellä on sekä persoonamme ja muistimme. Mikä se sielu olisi, jos sillä ei olisi DNA:ta, muistia eikä persoonaa. Kuoleman jälkeinen elämä on ihmisen keksintö, satu jonka olemme joskus kivikaudella keksineet kun emme ole tienneet vielä mitään ihmisten ja eläinten fysiikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sielu on sepitetty juttu, sellaista ei ole olemassa.
Alussa on polkusi kun et käsitä edes sitä että sulla on sielu.
Voisitko selittää mikä se sielu on, kun sinulla ilmeisesti on kaikki tieto?
Mun teoria on sellainen, että meillä on täällä eri tyyppisiä sieluja ja ihmisiä. En tiedä, onko kaikilla sama kaari, riippuuko se siitä, miten on elänyt ja miten kesken asiat jää. Uskon jälleensyntymiseen.
Mitenkäs nuo vanhat sielut? Sieluja on eri ikäisiä ja tännehän synnytään uudelleen.
Pienellä laosella voi olla elämänviisautta enemmän, kuin vaikka vanhalla ihmisellä, siksi, että on syntynyt uudelleen ja on henkisesti kokeneempi,
Vanha ihminen saattaa olla nuori sielu.
Vanhan sielun tunnistaa siitä, että ihmisellä on elämänviisautta, hän voi toimia ns. guruna / opettajana /opastajana muille.
Nuori sielu on helposti sellainen, että ihminen kiukuttelee pikkuasioistakin elämässään. Hän on tavallaa lapsen tasolla, vaikla olisi tosiaan iäkäskin.
Ja tottakai sielu jää maanpinnalle läheisten luokse ja ilmoittelee itsestään esim. kolinat ja äänet, tuntemukset, ilmavirtaukset tms.... sielu hyvästelee ja sitten katoaa ylös...kauas pois....mutta ei kuole, vaan syntyy uudelleem, sopivaan aikaan ja sopivaan paikkaan, kun tilausta on.
Tämä minun vastaukseni.
Uskon, että sieluni, minä, olen toimivien aivojeni ominaisuus.
Kun aivoni sammuvat, sammun minäkin, sammuu sieluni.
Vierailija kirjoitti:
On se liikuttavaa kun joku vielä nykyisellä tiedolla uskoo sielujen olemassa oloon. Me tiedämme jo tänä päivänä miten tietoisuutemme koostuu aivosolujemme sähköimpulsseista. Siellä on sekä persoonamme ja muistimme. Mikä se sielu olisi, jos sillä ei olisi DNA:ta, muistia eikä persoonaa. Kuoleman jälkeinen elämä on ihmisen keksintö, satu jonka olemme joskus kivikaudella keksineet kun emme ole tienneet vielä mitään ihmisten ja eläinten fysiikasta.
Hölmöt ja ylimieliset luulevat, että maailmankaikkeuden salaisuudet on jo selvitetty. Ei ole. Pimeä aine, tietoisuus ja moni, moni muu kiehtova asia on edelleen selvittämättä.
Vierailija kirjoitti:
Mun teoria on sellainen, että meillä on täällä eri tyyppisiä sieluja ja ihmisiä. En tiedä, onko kaikilla sama kaari, riippuuko se siitä, miten on elänyt ja miten kesken asiat jää. Uskon jälleensyntymiseen.
Uskotko ns. backdrop-ihmisiin?
ei