Lue keskustelun säännöt.
Mistä lukiolainen saa nyt sitten ne ilmaiset oppikirjat?
05.06.2021 |
Pitääkö ne kuitenkin tilata itse vai jaetaanko ne koulussa?
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ovat todennäköisesti e-kirjoja, joihin ostetaan lisennsit kolmeksi vuodeksi per opiskelija.
No eihän missään isossa lukiossa ole mitään muuta mahdollisuutta kuin e-kirjat.
Kuvitelmaa nyt. 1000 opiskelijaa. Parikymmentä oppiainetta. Viisi jaksoa. Kesäloma. Johan sitoisi yhden henkilön ottamaan vastaan ja jakamaan kirjoja.
Höpö höpö. Ihan kuten perusopetuksessa jaetaan kurssin alussa ja kerätään sitten lopuksi pois.
Höpö höpö. Lukion opettajat eivät aikaansa käytä kirjasihteerinä oloon.
No onpa hirveää kirjasihteerinä toimimista, jos kantaa kirjakasan varastosta luokkaan.
Luuletko, että se kantaminen riittää? Ensinnäkin pitää olla varasto. Täytyy pitää kirjaa kuka on saanut kirjan ja huolehtia, että se palautetaan. Karhuta kirjoja ”unohtaneilta”. Tarkastaa kirjojen kunto jne.
Ei todellakaan ole minun hommaani. Siksi mun oppiaineessa on ainoastaan digikirja. Opiskelija voi ostaa oman paperikirjan, jos koulun tarjoama sähköinen kirja ei kelpaa.
Digikirjoja ei tarvitse kenenkään kantaa mihinkään.
Juuripa noin. Siksi lukion alussa jaetaan koodit, joilla kirja toimii 4 vuotta ja se siitä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs Maolit?
Meille tulee diginä, kun Ylppärit on diginä. Muista kouluista en tietysti osaa sanoa.
Minä olen vähän ulkona näistä uusista systeemeistä. Jos Maolit ovat diginä, mitenkäs laajasti niitä käytetään yliopistoissa vielä kirjamuodossa?
Yliopistoissa ei saa matikan ekoilla kursseilla käyttää edes niitä sovelluksia, joita ylppäreissa tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Kalliiksi tulee kunnille, kun pitää hankkia kirjojen lisäksi myös läppärit. Valtio tukee tätä noin 200 eurolla per opiskelija. Ensi syksynä on lukiossa erikoinen tilanne, kun aiemmin aloittaneet maksavat edelleen kaiken itse ja lukion aloittaville koulu hankkii kirjat ja läppärit.
Siis mitä, saavatko lukiolaiset läppäritkin? Minä jo olin marssimassa läppäriostoksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ovat todennäköisesti e-kirjoja, joihin ostetaan lisennsit kolmeksi vuodeksi per opiskelija.
No eihän missään isossa lukiossa ole mitään muuta mahdollisuutta kuin e-kirjat.
Kuvitelmaa nyt. 1000 opiskelijaa. Parikymmentä oppiainetta. Viisi jaksoa. Kesäloma. Johan sitoisi yhden henkilön ottamaan vastaan ja jakamaan kirjoja.
Höpö höpö. Ihan kuten perusopetuksessa jaetaan kurssin alussa ja kerätään sitten lopuksi pois.
Höpö höpö. Lukion opettajat eivät aikaansa käytä kirjasihteerinä oloon.
No onpa hirveää kirjasihteerinä toimimista, jos kantaa kirjakasan varastosta luokkaan.
Luuletko, että se kantaminen riittää? Ensinnäkin pitää olla varasto. Täytyy pitää kirjaa kuka on saanut kirjan ja huolehtia, että se palautetaan. Karhuta kirjoja ”unohtaneilta”. Tarkastaa kirjojen kunto jne.
Ei todellakaan ole minun hommaani. Siksi mun oppiaineessa on ainoastaan digikirja. Opiskelija voi ostaa oman paperikirjan, jos koulun tarjoama sähköinen kirja ei kelpaa.
Opettaja ei järjestä varastoa. Kirjat jaetaan tunnilla, jossa muutenkin merkataan ylös läsnäolijat. Palautukset voivat sitten tapahtua jonnekin kansliaan. Samoin karhuamiset ja tarkistamiset voidaan hoitaa jossain muualla. Miten tämä muka peruskoulussa toimii, jos se muka lukiossa olisi mahdotonta?
Heh. Kansliassa on töitä tarpeeksi ilman kirjojen laskentaa. Opettajat ne varastot järjestävät. Jos olet opettaja, tiedät tämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ovat todennäköisesti e-kirjoja, joihin ostetaan lisennsit kolmeksi vuodeksi per opiskelija.
No eihän missään isossa lukiossa ole mitään muuta mahdollisuutta kuin e-kirjat.
Kuvitelmaa nyt. 1000 opiskelijaa. Parikymmentä oppiainetta. Viisi jaksoa. Kesäloma. Johan sitoisi yhden henkilön ottamaan vastaan ja jakamaan kirjoja.
Höpö höpö. Ihan kuten perusopetuksessa jaetaan kurssin alussa ja kerätään sitten lopuksi pois.
Höpö höpö. Lukion opettajat eivät aikaansa käytä kirjasihteerinä oloon.
No onpa hirveää kirjasihteerinä toimimista, jos kantaa kirjakasan varastosta luokkaan.
Luuletko, että se kantaminen riittää? Ensinnäkin pitää olla varasto. Täytyy pitää kirjaa kuka on saanut kirjan ja huolehtia, että se palautetaan. Karhuta kirjoja ”unohtaneilta”. Tarkastaa kirjojen kunto jne.
Ei todellakaan ole minun hommaani. Siksi mun oppiaineessa on ainoastaan digikirja. Opiskelija voi ostaa oman paperikirjan, jos koulun tarjoama sähköinen kirja ei kelpaa.
Digikirjoja ei tarvitse kenenkään kantaa mihinkään.
Juuripa noin. Siksi lukion alussa jaetaan koodit, joilla kirja toimii 4 vuotta ja se siitä sitten.
Onko lukioilla varaa? Kierrätettävät kirjat tulevat halvemmiksi.
Vierailija kirjoitti:
Saako koululta tietokoneenkin?
Saa. Ja aamupalan. Jokaiselle 850 e edestä joka kk, valtion piikkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ovat todennäköisesti e-kirjoja, joihin ostetaan lisennsit kolmeksi vuodeksi per opiskelija.
No eihän missään isossa lukiossa ole mitään muuta mahdollisuutta kuin e-kirjat.
Kuvitelmaa nyt. 1000 opiskelijaa. Parikymmentä oppiainetta. Viisi jaksoa. Kesäloma. Johan sitoisi yhden henkilön ottamaan vastaan ja jakamaan kirjoja.
Höpö höpö. Ihan kuten perusopetuksessa jaetaan kurssin alussa ja kerätään sitten lopuksi pois.
Höpö höpö. Lukion opettajat eivät aikaansa käytä kirjasihteerinä oloon.
No onpa hirveää kirjasihteerinä toimimista, jos kantaa kirjakasan varastosta luokkaan.
Luuletko, että se kantaminen riittää? Ensinnäkin pitää olla varasto. Täytyy pitää kirjaa kuka on saanut kirjan ja huolehtia, että se palautetaan. Karhuta kirjoja ”unohtaneilta”. Tarkastaa kirjojen kunto jne.
Ei todellakaan ole minun hommaani. Siksi mun oppiaineessa on ainoastaan digikirja. Opiskelija voi ostaa oman paperikirjan, jos koulun tarjoama sähköinen kirja ei kelpaa.
Opettaja ei järjestä varastoa. Kirjat jaetaan tunnilla, jossa muutenkin merkataan ylös läsnäolijat. Palautukset voivat sitten tapahtua jonnekin kansliaan. Samoin karhuamiset ja tarkistamiset voidaan hoitaa jossain muualla. Miten tämä muka peruskoulussa toimii, jos se muka lukiossa olisi mahdotonta?
Lukiossa on paljon enemmän kirjoja. Kirjoitukset on kokonaan diginä, niin siihenkin tarvitaan harjaantumista, kuten abittikokeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs Maolit?
Meille tulee diginä, kun Ylppärit on diginä. Muista kouluista en tietysti osaa sanoa.
Minä olen vähän ulkona näistä uusista systeemeistä. Jos Maolit ovat diginä, mitenkäs laajasti niitä käytetään yliopistoissa vielä kirjamuodossa?
Yliopistoissa ei saa matikan ekoilla kursseilla käyttää edes niitä sovelluksia, joita ylppäreissa tarvitaan.
Niin, ei meilläkään mitään digimaoleja käytetty, vaan se lukioaikainen tentteihin otettiin mukaan. Eikä ollut mitään digitenttejäkään matematiikassa. Tosin tiedän vain n viiden vuoden takaisen tilanteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ovat todennäköisesti e-kirjoja, joihin ostetaan lisennsit kolmeksi vuodeksi per opiskelija.
No eihän missään isossa lukiossa ole mitään muuta mahdollisuutta kuin e-kirjat.
Kuvitelmaa nyt. 1000 opiskelijaa. Parikymmentä oppiainetta. Viisi jaksoa. Kesäloma. Johan sitoisi yhden henkilön ottamaan vastaan ja jakamaan kirjoja.
Höpö höpö. Ihan kuten perusopetuksessa jaetaan kurssin alussa ja kerätään sitten lopuksi pois.
Höpö höpö. Lukion opettajat eivät aikaansa käytä kirjasihteerinä oloon.
Miksei? Yläkoulun opet hakevat elokuussa kirjat varastoista, jakavat ja toukokuussa keräävät ja varastoivat. Ei kouluissa ole henkilökuntaa sitä tekemään. Sama työ tulee lukion opettajille.
Yläkoulun opet tehköön tuota.
Lukion opet ei ala jakamaan kirjoja, kyttäämään kuka palauttaa milloin ja missä kunnossa ja jos ei palauta, niin…
Alkavat
Siitä varmaan tiedotetaan lukioiden sivulluilla.
Ja kerrotaan myös oppilaille koulussa.
Turha siitä etukäteen on huolta kantaa.
Ja oliko se niin, että nyt 2021 se laki jo tulee voimaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ovat todennäköisesti e-kirjoja, joihin ostetaan lisennsit kolmeksi vuodeksi per opiskelija.
No eihän missään isossa lukiossa ole mitään muuta mahdollisuutta kuin e-kirjat.
Kuvitelmaa nyt. 1000 opiskelijaa. Parikymmentä oppiainetta. Viisi jaksoa. Kesäloma. Johan sitoisi yhden henkilön ottamaan vastaan ja jakamaan kirjoja.
Höpö höpö. Ihan kuten perusopetuksessa jaetaan kurssin alussa ja kerätään sitten lopuksi pois.
Höpö höpö. Lukion opettajat eivät aikaansa käytä kirjasihteerinä oloon.
No onpa hirveää kirjasihteerinä toimimista, jos kantaa kirjakasan varastosta luokkaan.
Luuletko, että se kantaminen riittää? Ensinnäkin pitää olla varasto. Täytyy pitää kirjaa kuka on saanut kirjan ja huolehtia, että se palautetaan. Karhuta kirjoja ”unohtaneilta”. Tarkastaa kirjojen kunto jne.
Ei todellakaan ole minun hommaani. Siksi mun oppiaineessa on ainoastaan digikirja. Opiskelija voi ostaa oman paperikirjan, jos koulun tarjoama sähköinen kirja ei kelpaa.
Opettaja ei järjestä varastoa. Kirjat jaetaan tunnilla, jossa muutenkin merkataan ylös läsnäolijat. Palautukset voivat sitten tapahtua jonnekin kansliaan. Samoin karhuamiset ja tarkistamiset voidaan hoitaa jossain muualla. Miten tämä muka peruskoulussa toimii, jos se muka lukiossa olisi mahdotonta?
Heh. Kansliassa on töitä tarpeeksi ilman kirjojen laskentaa. Opettajat ne varastot järjestävät. Jos olet opettaja, tiedät tämän.
En ole opettaja, enkä tiedä miten asia menee. Tuo oli vain ehdotukseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalliiksi tulee kunnille, kun pitää hankkia kirjojen lisäksi myös läppärit. Valtio tukee tätä noin 200 eurolla per opiskelija. Ensi syksynä on lukiossa erikoinen tilanne, kun aiemmin aloittaneet maksavat edelleen kaiken itse ja lukion aloittaville koulu hankkii kirjat ja läppärit.
Siis mitä, saavatko lukiolaiset läppäritkin? Minä jo olin marssimassa läppäriostoksille.
Kyllä saavat. Minkätasoiset, sitä voi miettiä kunnan taloustilanteen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella vaikea uskoa tuohon että rikkaat hankkisivat paperikirjat koulun tarjoamien sähköisten oppimateriaalien rinnalle. Kyllä nykymaailma ja edelläkävijät ovat niin digiä itsekin ettei e-kirjojen lukeminen ole minkäänlainen ongelma. Nämä "rikkaathan" lukevat itsekin koko ajan digiaineistoja tieteellisistä kirjastoista suoraan vaikka MIT:sta tms.
Vierailija kirjoitti:
Siitä varmaan tiedotetaan lukioiden sivulluilla.
Ja kerrotaan myös oppilaille koulussa.
Turha siitä etukäteen on huolta kantaa.
Ja oliko se niin, että nyt 2021 se laki jo tulee voimaan?
Ensi syksynä alkaa maksuton toinen aste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ovat todennäköisesti e-kirjoja, joihin ostetaan lisennsit kolmeksi vuodeksi per opiskelija.
No eihän missään isossa lukiossa ole mitään muuta mahdollisuutta kuin e-kirjat.
Kuvitelmaa nyt. 1000 opiskelijaa. Parikymmentä oppiainetta. Viisi jaksoa. Kesäloma. Johan sitoisi yhden henkilön ottamaan vastaan ja jakamaan kirjoja.
Sama kai se on peruskoulussakin. Eikö lukiokirjoissa ole kuitenkin vieläkin useampi kurssi samassa kirjassa, ettei nyt ihan joka jaksolle eri kirjaa tule joka aineesta?
Lukiossa on yksi kirja per kurssi. Siitähän se hirveä rahanmeno ja kirjavuori nimenomaan kertyykin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs Maolit?
Meille tulee diginä, kun Ylppärit on diginä. Muista kouluista en tietysti osaa sanoa.
Minä olen vähän ulkona näistä uusista systeemeistä. Jos Maolit ovat diginä, mitenkäs laajasti niitä käytetään yliopistoissa vielä kirjamuodossa?
Yliopistoissa ei saa matikan ekoilla kursseilla käyttää edes niitä sovelluksia, joita ylppäreissa tarvitaan.
Niin, ei meilläkään mitään digimaoleja käytetty, vaan se lukioaikainen tentteihin otettiin mukaan. Eikä ollut mitään digitenttejäkään matematiikassa. Tosin tiedän vain n viiden vuoden takaisen tilanteen.
Tilanne on nykyään lukiossa aivan toisenlainen kuin viisi vuotta sitten.
Tässä varmoja tietoja ainakin omasta työpaikasta (Lukio)
1. Kirjat ovat digikirjoja, niihin opiskelijat saavat koodin joka on yleensä 3v lisenssi, eli siis siitä sitten luetaan YO koetta varten myös.
2. Koululta saa myös läppärin
3. Perinteinen kirja on itse hankittavissa ja aika moni varmasti sen myös hankkii, mutta koulu ei niitä toimita, juurikin siksi, että se menisi kirjoitusten kanssa ihan mahdottomaksi ja meitä opettajia ei kiinnosta joka kurssi vahtia niitä kirjoja ja niiden palautuksia ja säilömistä, kumittamista jne...
4. Rahat eivät tule riittämään, loput kaatuu kunnilla ja omassa lukiossa se näkyy jo siten, että valinnaiset kielet on supistettu entisestään ja laitettu tarkoituksella sellaisille koodeille, että kukaan ei niitä halua valita.
5. Tulevina vuosina leikkauksia tulee lisää ja se kaatuu pienempien aineiden maksettavaksi koska matemaattiset aineet ovat liian dominoivassa asemassa, ja näin saavutetaan lukion yleissivistyksen lopullinen tuho.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ovat todennäköisesti e-kirjoja, joihin ostetaan lisennsit kolmeksi vuodeksi per opiskelija.
No eihän missään isossa lukiossa ole mitään muuta mahdollisuutta kuin e-kirjat.
Kuvitelmaa nyt. 1000 opiskelijaa. Parikymmentä oppiainetta. Viisi jaksoa. Kesäloma. Johan sitoisi yhden henkilön ottamaan vastaan ja jakamaan kirjoja.
Höpö höpö. Ihan kuten perusopetuksessa jaetaan kurssin alussa ja kerätään sitten lopuksi pois.
Höpö höpö. Lukion opettajat eivät aikaansa käytä kirjasihteerinä oloon.
No onpa hirveää kirjasihteerinä toimimista, jos kantaa kirjakasan varastosta luokkaan.
Luuletko, että se kantaminen riittää? Ensinnäkin pitää olla varasto. Täytyy pitää kirjaa kuka on saanut kirjan ja huolehtia, että se palautetaan. Karhuta kirjoja ”unohtaneilta”. Tarkastaa kirjojen kunto jne.
Ei todellakaan ole minun hommaani. Siksi mun oppiaineessa on ainoastaan digikirja. Opiskelija voi ostaa oman paperikirjan, jos koulun tarjoama sähköinen kirja ei kelpaa.
Digikirjoja ei tarvitse kenenkään kantaa mihinkään.
Juuripa noin. Siksi lukion alussa jaetaan koodit, joilla kirja toimii 4 vuotta ja se siitä sitten.
Onko lukioilla varaa? Kierrätettävät kirjat tulevat halvemmiksi.
Ei varmaan kaikilla lukioilla olekaan. Täysin päätön uudistus, sori nyt vaan. Tähänkin asti on saanut Kelalta oppimateriaalitukea, ettei opiskelu ole siitä jäänyt kiinni.
Opettaja ei järjestä varastoa. Kirjat jaetaan tunnilla, jossa muutenkin merkataan ylös läsnäolijat. Palautukset voivat sitten tapahtua jonnekin kansliaan. Samoin karhuamiset ja tarkistamiset voidaan hoitaa jossain muualla. Miten tämä muka peruskoulussa toimii, jos se muka lukiossa olisi mahdotonta?