Miten tapasitte lapsenne isän ja olisitteko silloin uskoneet kuinka vakava suhteestanne tulee?
Kommentit (23)
ensin oltiin vaan kavereita mutta hetikun elettiin seurusteleen teisin että ollaan loppuelämä yhessä. nyt 7v takana ja hyvin menee...
Ja kyllä, tiesin heti hänen olevan ihminen jonka kanssa jaan lopun elämääni...
mutta molemmilla tais jäädä mieleen kun yhdessä ollaan vielä 13v jälkeenkin :)
Olin aika tuiskeessa.
Enkä todellakaan olisi uskonut että yhtä iltaa pitempää tulee.
Ollaan oltu kohta 9 v <3
Pidettiin heti toisistamme. Monta vuotta oltiin vaan työkavereita, oisko ollut 3v. Tavallaan heti tajusin, että tuo olisi elämäni mies, mutta itsetuntoni oli niin huono, etten uskonut, että rahkeeni riittävät häneen...
Muutama vuosi siinä meni. Sitten kun asiat kolahtivat paikoilleen, tapahtui kaikki nopeasti. Nyt jo toinen lapsi tulossa :)
Ja ei, en uskonut että näin tulisi käymään. Ihana onni :)
ja kyllä molemmat olimme tosissamme. Ja nyt lapsia on liuta ja yhteisiä vuosia hmmmm pitkälle toistakymmentä.
Yhteisen tuttavan luona erittäin epäsiveellisillä baarihörhellysjatkoilla umpitunnelissa. Mutta jäätiinpä toisillemme mieleen ja tavattiin onneksi sattumalta toisenkin kerran. Silloin ymmärrettiin napata kunnolla kiinni. ;)
sanoi moi ja jatkoi matkaa. Koin haa elämyksen HÄN ON SE!!
en tehnyt asialle mitään, mutta parin päivän päästä sain terveiset häneltä.
Sydämeni pomppaili!
Vuoden päästä vasta alkoi suhteemme monen mutkan jälkeen
12 vuotta nyt oltu ehdessä
Mies oli vielä kihloissa ja mä en uskonut et siitä mitään tulee, mutta kun mies vaan pisti jatkuvasti viestiä ja viimein jätti naisensa ni ajateltiin kokeilla mitä tulee, no 8v ollaan oltu ja lapsiakin on tullut. Ja olemme ihan onnellisisa et kai tää kestää! :)
ja siihen olisi saanut jäädäkin. Nyt on kuitenkin neljä lasta. Ai niin ja avioero tulossa. Siistiä.
No, okei MINä olin pari ottanut.
En oikein tiedä, ehkä en, vaikkakin hän ja tunteeni häntä kohtaan tuntuivat alusta asti erilaisilta kuin aiemmin muita kohtaan tai muiden kanssa....
Heti kolahti, että tuo on SE, vaikkei ollut yhteistä kieltäkään. Jotenkin sen vain tiesi, että tuo on mun soul mate.
No, onnellisesti vielä yhdessä 17 vuoden ja kahden lapsen jälkeen. =)
Nähtiin kaupungilla. En olisi uskonut että näin kauan olemme yhdessä mutta kyllä hän jäi mieleeni ihan ensi näkemällä. Pidin hänen hymystään, positiivisuudestaan ja siitä, että hänen vierestään oli/on ihana herätä aamulla :). Tämän huomasin vasta hiukan myöhemmin kun ei heti edetty siihen asti. Nyt siitä on jo 20 vuotta aikaa ja yhä rakastamme toisiamme...tenaviakin on muutama.
oli niin varautunut ja jäykkä tunnelma treffikumppanini kanssa. Tuosta ujosta miehestä vaan tuli tyttäreni isä ja poiskaan en enää vaihtaisi:)
Molemmat täysin kännissä.
Ja ei, en kyllä olisi uskonut että pari (vaikeaa) vuotta myöhemmin kaikki on paremmin kuin hyvin ja on jo toinen lapsikin tulossa. :) Ihan mahtava mies.
Aika nopeasti oli selvää, että tosissaan on kumpikin.
Silloin en tietenkään mitään ajatellut, mutta ekoilla oikeilla treffeillä parin päivän päästä sit jo olin ihan varma, että siinä on tulevien lasteni isä :)
piti oleman yhden illan juttu, mutta seuraavana kesänä oltiin jo naimisissa ja sitten alkoi lapsiakin putkahdella.
ei kai tämä vakaa ole
vieläkään-yritän ajatella huumorilla