~**~ EX-HAAHUT - VIIKKO 34 ~**~

Laitan tänne samaa sepustusta kun tonne yahoolle :-)



No tulihan se sieltä- kirkas RT!!!!! Jee jee :-) Nyt minäkin sen uskon

:-)))) Kohdunkaulaa oli n.3cm jäljellä ja pehmeä, vauva ei laskeutunut eli aikasta ylhäällä ja sf olikin 34 cm. Ei tässä ihan just olla synnyttämään siis lähdössä, mutta eihän sitä vielä tarvitsekkaan...



Painoa oli taas tullut tuplasti viikossa (toisen kerran) mitä tähän asti = turvotusta- sama vaiva viime raskaudessa.. Vp kuitenkin ok ja pissassa ei mitään ihmeempiä, joten kaikki ok..



Nopea oli käynti ja lääkäri kokeili ihan vaan että missä pää jne vauvaa parilla otteella ja sanoi että vauva on n.3800g ehkä alle- miten sen voi niin arvioida nopeasti?? Mulla kuitenkin kuulemma hyvä lantio, joten varmasti mahtuu- aha. No- tulihan se ekakin sieltä ulos :-)



Kyllä täällä nyt jännitetään täälläkin Titin puolesta- jospa se sulta sit vähentäis jännitystä kun me kaikki jaetaan se ;-)



Hyvää alkuviikkoa ja mukavaa päivää kaikille- ja kunnon suppareita eikä mitään kypsyttelyjä sartsulle ja kk:lle!!!!



peebee 35+3

Viime viikolla tosiaan oli kiireitä kaasoillessa joten en kerinnyt tänne kirjotella, mutta moni oli tosiaan sen minun kysymyksen varmasti huomannut.



Eli keskiviikkona tuli verta ja hyytymiä (heh - hetken mää jo mietin että no tuossako se vilpertti sitten on, kunnes tajusin että sehän on todistetusti jo melkeen 10 cm joten ei se voinut se 1 cm palanen olla!) Torstaina piti jo lähteä hääjärjestelyihin. Huoli painoi tietysti vaikka toisaalta en sen kummemmin vuotanut ja pahoinvointi jatkui. Soitin neuvolaan ja sanoi että saan tulla heti kuuntelemaan sydänäänet kun kotiin pääsen. Häät meni kivasti ja ei siinä ollut onneksi juuri aikaa tuota asiaa miettiäkään.



Eilen sitten kotiuduin ja tänään kävin neuvolassa. Sydän jyskytti taas niin kauhian kovasti, pissassa ei verta tippaakaan ja painokin nyt vähän noussut kun oksentelukin vähentynyt. Eli hyvin sielä asiat oli. Ei mulla sitten perjantain niin hirveän suuri huoli ollutkaan kun kuitenkin tosiaan pahoinvointi jatkui ja verta ei näkynyt, mutta ainut asia mikä ahisti oli se että jos ois joutunut oottamaan melkeen 4 viikkoa seur. neuvolakäyntiin, onneksi sain mennä heti maanantaina, niin tietää taas varmuudella että vilpertillä on asiat hyvin.



TITI, tulehan kertomaan ultrakuulumiset! Toivottavasti kaikki ok. harmi että anoppis on niin negatiivinen. Ja vähänkö ärsytti tuo " tästä ei sitten saa kertoa kellekkään" ihan kun se tosiaan ois sen päätettävissä =oD



Tänään on viimeinen lomapäivä - huomenna töihin =o(



Onnea kaikille odotukseen



HANNELE + vilpertti rv 14+1

...ja toisin sanoen koukussa täällä olen muutenkin tähän palstaan. =/



Luojan kiitos Hannele, että sielä kaikki oli hyvin. En ollut huomannut sitä sun kyssäriä palstalla, mutta kun Neronja siitä mainitsi niin kävin selaamassa vkon taaksepäni noista viesteistä että löysin mitä olit kysellyt. Ehdin jo pelästyä. Onneksi olet yhtenä kappaleena ja pikkuine porskuttaa ja kasvaa kovaa kyytiä. Tosi hieno homma. Sustakin varmaan kuulee nyt vähän enemmän kun palaat takas töihin. Toivottavasti. Muutoin on vähän keljua kun lomat loppuu. Toivottavasti oli kuitenkin rentouttava kesäloma teillä.



Mulla se piina vaan kohoo täällä. Tasan 1h ja 20minsaa kun pitäs heittää jalat sinne tiskiin...kääks. Jos maha vois olla kolminkerroin niin se olis...maha kurnii ja tiedän, et pitäs syödä, mutta en usko että kunnon ruokaa pystyn ennen tuota ultraa syömään. Taidan yrittään natustaa tuossa nyt vaan ensi hätään banaanin ja sitten kun pääsen ultrasta toivottavasti hyvien uutisten kera, niin pystyn syömään kunnon ruokaakin. Nyt on sellainen fiilis, että mahaa velloo niin että jos laitan sinne jotain vähänkin tuhdinpaa, niin se punkee ulos. = /



Ei näistä hemmetin töistäkään mitään tule....



titi ja kirmu

Hannele:ihanaa,että kaikki oli ok :)



Titin kuulumisia odotellessa...Toivottavasti sielläkin Kirmeli kirmailee hyvissä voimissa ;)



Sari (heh,tätä tää mun touhuaminen sitten taas on...iski vaan kaamee väsymys)

Nyt on tosiaan vajaan parin kuukauden työrupeama ohi ja alkaa taas kotiarki.



Täällä liikkeet tuntuvat jo hyvin, jopa miehen käteenkin! Ja maha alkaa pikkuhiljaa pyöristyä...



Ensi viikon perjantaina olisi rakenneultra, joten sitä odotellessa...



Titille tsemppiä ultraan ja toivottavasti tulet pian kertomaan hyviä uutisia!



Hannele; onneksi kaikki on hyvin vuodoista huolimatta! Oletko käynyt/menossa selvittämään mistä vuoto johtui?



maria80 ja Patu-Alli rv 18+3

ja jännityksellä odottelen, siellä sitä pikkuista parhaillaan katsellaan : )



Ihanaa että Hannelella kaikki hyvin!

Taas alkoi uusi viikko ja uudet kujeet... Mihin ihmeeseen toi aika oikein menee. Vastahan oli maanantai :-O.



Täällä oltu nettipimenossa eilisilta ja tänäaamuna ukkonen pakotti olemaan pois koneelta.



Hannele: olipas huojentavaa kuulla, että kaikki hyvin!!! Toivottavasti tuollainen pelottava vuotelu ei enää toistu.



Titin ultrakuulumisia täälläkin odotellaan malttamattomana. Toivottavasti pikku-kirmelillä on kaikki hyvin.



Peebee: onnittelut RT-merkinnästä!!!! Toivottavasti pikkuinen malttaa pysyä tuossa asennossa loppuun saakka. Hienoa, että kaikki on hyvin turvotuksesta huolimatta.



kk: toivottavasti pääset pian tositoimiin eikä sinun tarvitse kärvistellä monen tunnin suppailusessioista enää " turhaan" .



sartsu: koitahan jaksaa vielä jonkin aikaa ikävien liitos- ym. kipujen kanssa. Toivottavasti saat jatkossakin nukuttua yösi paremmin ettei tarvitse suppareiden kanssa kärvistellä.



neronja: ajatella, että sullakin enää noin vähän viikkoja jäljellä! Niin se aika menee. Mun mielestä aika on nyt mennyt vähän liiankin nopeasti. Jospa sulla tällä kertaa päättäisi masuasukki tulla vähän aikaisemmin maailmaan.



eka-vekara: tsemppiä väsymyksen kanssa! Kyllä se siitä helpottaa ja kunhan nämä kelit muuttuvat viileämmiksi, on kummasti parempi olla. Mua ainakin on alkanut jo ahdistaa tää hikoileminen.



ON, joka pullistelee niin, ettei tosikaan. Mulla piti olla huomenna neuvola, mutta yllätys yllätys, terkkari onkin kipeä eli aika siirrettiin torstaiksi toiselle terkkarille :/. Eipä ole tässä loppuraskaudessa ollut montaa neuvolakäyntiä, joita ei olisi siirrelty... Noh, minkäs teet. Eipä toivottavasti ole enää montaa käyntiä jäljellä ;-).



Masu tosiaan pullottaa kuin mikäkin koripallo ja se on valunut tonne alas. Alkaa olla hankala löytää mukavaa istuma-asentoa. Pitää vaan istua tosi " naisellisesti" jalat levällään :S. Eilen illalla oli vauvelilla taas melkoinen möyrintäsessio. Välillä vatsa oli aivan pinkeenä tuosta navan ympäriltä ja hetken kuluttua koko vauva olikin tuolla vasemmassa kyljessä ja yritti tunkea kylkiluiden välistä ulos.



Liitoskivut alkavat olla aika inhoja :/. Eipä pysty tämä mamma enää paljon kävelemään. Nyt on alkanut myös jalat turvota. Huomasin sen tänä aamuna kun olin tiskaamassa. Tuntui, että jaloista tuli puupökkelöt. Muuten olo on olosuhteisiin nähden hyvä. Mitä nyt vähän väsyttää, mutta se kuuluu asiaan varsinkin tällaisina hiostavina ukkospäivinä.



Nyt tämän mamman on mentävä jatkamaan paikkojen järjestelyä. Josko saisin nuo ylimääräiset krääsät pois näkyvistä vielä ennen vauvan tuloa ;-). Kumma, kun ei meinaa saada mitään aikaiseksi...



masunasu rv37+3

sartsu: Kyllähän nuo aika uskomattomilta kuulostivat nuo miehesi tarinat synnärillä. Ehkä uudelleensynnyttäjänä voisi uskaltaakin mennä yksin. Ensimmäisen kanssa mä tarvitsin sinne jonkun tueksi, en ois yksin pystynyt menemään. Toivottavasti sait nukuttua yösi.



Kerttukasperi: Me mennään kaikki kolme ihan samoissa viikoissa, l.a:t samat, et aika jännää! Tsemppiä sulle ennen synnytystä!



eka-vekara: Mä kävin ensimmäisen raskauteni aikana pumpissa, tosin reilusti ennen puoltaväliä lopetin, kun se alkoi tuntua huonolta. Ja tein ihan vain tosi kevyillä painoilla ja tarkkaan itseäni kuunnellen. Sitten vaihdoin spinningiin, jossa kävin raskauden puoliväliin asti jollain 2-tason tunnilla ja hieman itse vielä tuntia helpottaen kun tuntui hankalalta vatsan kanssa. Esim. niitä satulasta ylös alas ylös alas -liikkeitä en kokenut yhtään hyviksi, istuin sit vaan satulas sen aikaa ja poljin sopivaa vauhtia. Tämä raskaus jatkui ihan hyvin loppuun asti. Mut niinhän se on, et odotusaikana erityisesti täytyis osata itseään ja kroppaansa kuunnella, ettei tee mitään mikä tuntuu epämukavalta. Aloitan työt ens viikolla ja ajattelin ajaa sinne pyörällä niin kauan kuin jäät tulee. Sitten pitäis tosiaan alkaa käymään uimassa säännöllisesti, vesijumppaa harrastin tässä onnistuneessa raskaudessa ihan loppuun asti ja se oli ihanaa. Sitä unohti oman painonsa ja raskaan masun vähäks aikaa siel vedessä. Oli niin helppo liikkua. Mä odotan kans sään viilenemistä, kun jotenkin tuo kuvottava olo vie voimat ja sitten vielä helle.



Hannele: Ihanaa, et sulla ja masukilla kaikki hyvin. Mä en muista, et olisin sun huolesta viime viikolla lukenut, mut mä oonkin niin huonosti tätä palstaa lukenut väsymyksen takia. Kyllähän toki aina kaikenlaiset vuodot pysäyttää ja alkaa huolestumaan, mutta ihana, et pääsit pikaisesti neuvolaan ja sait kuulla sydämen sykkivän edelleen ja voimakkaasti. Hyvää odotuksen jatkoa vaan sinullekin!



maria: Kiva kuulla sinustakin, että kaikki on edelleen hyvin! Hienoa!



Titi: Täällä jännäilen kans kovasti puolestasi, tulehan pian kertomaan, mikä on meininki! On sulla ollut jännä viikonloppu ja piinaava työpäivä tänään. Ei varmaan ole olleet ajatukset työnteossa ollenkaan.



ON: Täällä mennään edelleen. Hiukoo useasti, tää on jotain ihan uskomatonta. Siis, heti aamiaisen jälkeen lähdettiin esikoisen kans puistoon, niin, kun sinne tultiin perille (matka kestää 10min), mulla oli jo kurniva nälkä. Siis pitääkö mun todellakin alkaa kantaa eväitä mukana joka paikassa? Keskellä yötä heräsin taas kaks kertaa vessaan ja toisen reissun jälkeen en saanut unta, kun kuvotti niin, et pakko oli sit taas syödä aamupala klo5, että pystyis painumaan vielä takaisin pehkuihin. Siis uskomatonta.

Oon myös tosi saamaton, mikään ei oikein kiinnosta, enkä mitään isommin jaksais tehdäkään. Tänään onneks pää ei oo ollut niin raskas, se vetää todella mielen maahan ja virran pois, kun ei oikein pysty mihinkään keskittymään pään jyskyttäessä.

Masu pömpöttää jo vähän, ainakin mä itse sen jo huomaan. Mut luulen, et viikonloppuna sukujuhlissa ei kukaan vielä huomannut mitään. Oonhan mä lihonutkin raskauden ja keskenmenon jäljiltä vähän. Onneks kukaan ei oo kysynyt vielä mitään masusta... Vauvahaaveista kylläkin ja oon loistavasti valehdellut, että ei me nyt olla aktiivisesti vauvaa yrittämässä. Ai ei vai... Mut en voi kenellekään mitään kertoa vielä.

Työt alkaa ens viikolla, aika kivaa parin vuoden tauon jälkeen. Ja pienimuotoiset opiskelut siinä samalla, oikein odotan sitä. Jos tää raskaus jatkuu, ehtisi vauva jo syntyä ennen opiskelujen lopputenttiä, joka on vasta huhti-toukokuussa, mutta minkäs sille voi. Sopisi ihanasti saada kevätvauva... Yritän kuitenkin vaan vielä olla haaveilematta mistään liikaa, lähinnä kestää tätä kuvotusta ja päänjyskytystä. Katsellaan!



Kaikille hyvää alkanutta viikkoa ja sori, jos tuli liikaa omaa napaa. Nyt vaan oli taas vaihteeks kiva kirjoittaa.

Lizie rv10+3

Lizie:Onhan tuo ollut nyt jokaisella viidellä kerralla mukana.Viimeksi jo oltiin ajateltu,että lastenhoidon kannalta on helpompaa,jos meen yksin,eikä se tuntunut pahalta.Sit kuitenkin kun kahden päivän kypsyttelyn jälkeen lääkäri " määräs" saliin,niin mullahan meni pupu pöksyyn =) Soitin itku kurkussa kotiin,että " tuu äkkiä tänne" .No,ukko oli jakanut lapset hoitoon kenet minnekin ja tuli.Siinä kyllä sitten jo alkujännityksen hälvettyä olisin helposti pärjännyt yksinkin.Sattui vielä olemaan synnärillä hiljaista ja kätilö ehti istua siinä juttelemassa.Nyt on sitten sellanen tilanne,että on erittäin epätodennäköistä,että saatais hoitoapua kotiin,joten varmaan mun on pakkokin uskaltaa yksikseni.Ja mä luotan siihen,että synnytys on yhtä nopea kuin edelliset,kyllä mä sen muutaman tunnin pärjään:) Täytyy vaan toivoa,ettei nyt tarvis tota käynnistystä pitkällä kaavalla,että ehtii iskeä rimakauhu ;)



Huoh,mä vetelin päikyt ja aina vaan väsyttää!Vauva vaan hikkaa,muuta likkettä siitä ei näköjään tänään irtoa :( Oon sille yrittänyt sille jutella,että nyt olis hyvä päivä tulla tälle puolelle :) Olis enemmän tilaa hikata.Mulla on jo niin ikävä vauvaa!!!!



Sari

Ultra takana. Ensimmäinen paniikki iski sisätutkimuksen kohdalla kun se lekuri työnsi sen ihme härvelin tonne alakertaan ja samalla hulahti lusikallinen kirkasta verta sen lääkärin käsille. Mä olin ihan varma, että tää homma oli taas tässä. Mies otti kädestä kiinni siinä vaiheessa ja yritti olla kauheen rohkea ja kannustava vieressä, vaikka mä näin, että se tärisi vähintään yhtä paljon kun minäkin. = /

Noh. Sisätutkimusta ei pystytty kunnolla tekemään kun se veri peitty näköalat sielä kohdussa. Kokeili sitten vaan sormin ja paineli mahaa, että kohtu vastaa kyllä n. sitä kymmentä raskausviikkoa mitä pitäskin.

Sit oli ultran vuoro. Mutta helpotti heti kun nähtiin, että sielä se meidän pikkuinen rokkasi. Se heitti kuperkeikkaa, heilutti käsiään ja jalkojaan ja sydän jumpsutteli. SE OLI JO IHAN VAUVAN NÄKÖINEN. Istumamitta oli 4,4cm ja tänään mun tietojen mukaan piti olla 10+3, mutta ultra antoikin 10+6. Ainahan se parempi on noin pain. Mutta uskon, että tuo 10+3 on lähempänä silti totuutta, voi ehkä päivän tai kax olla max. enemmän, ei paljon enempää kun tikuttamalla sen oviksenkin bongasin. Aikasempi mitta jäi voimaan tai oikeastaan se mikä olis se rv:t kuukautisten mukaan, kun tuo heitto ei ollut kun 3pv enemmän. Ja silloin 7+3 ultrassa, sillon se mittaus täsmäs päivälleen mun kuukautisiin. Mutta aina parempi kuulla näin pain, että pikkuinen on ottanut kasvuspurttia ja on enemmän yläkantissa kasvun kanssa kun että olis jäljessä. Nyt vaan toivon, että tuota vuotoa ei enää tule. Lääkärin mukaan se vuoto hulahti tosiaan siitä kohdun suulta (et se laite raapas sen verran sitä kohdun pintaa kun se aikas kovakouraisesti sen sinne sisään laittoi), mutta vauvalla oli kaikki ok, eikä sielä näyttänyt mitään hälyyttävää. Ainakaan vuotoa ei enää tullut kun kävin nyt töissä veskissä.

Sain pidäteltyä itkua siihen asti kunnes päästiin takas omaan autoon. Mies oli ikionnellinen ja hymyili ja mä pillahdin itkuun. Se oli sellaista paniikin omaista ja helpottunutta onnen itkua. Tilanne sitten taas laukesi mulla vasta sielä autossa. Ottaa noi käynnit sitten koville.



Mites muuten muilla, kuinka helposti on sisätutkimuksen yhteydessä vuotoja teillä tullut? Pitääkö niitten lääkäreitten olla niin h*******n kovakouraisia? Kurjaa! = /



Tämmöstä tänne. Saa taas hetkeksi huokaista. =)



Titi ja rokkaava kirmu-hirmuinen 10+3 (eletään nyt näiden menkkojen ja ekan ultran mukaan)

täällä sitä jännätään ja menit eka laittamaan tuonne maalismassuihin kuulumiste. (ai minäkö kyttään täällä ja roikun vainoharhaisena ; )



Ihania kuulumisia, voi että kun itselläkin taas tulisi se ultra nopeaan!



Pöhköä, työkaverit voi ihmetellä kun täällä virnistelen. (jos kysyvät, niin riittääkö kertoa et mun virtuaaliystävä sai hyviä uutisia?)



eka-vekara taas

Olipas pelottava tuo ultrauksen/kertomuksesi alku. Onneksi kaikki oli vaavilla hyvin! Oikein itsekin tulee hyvälle mielelle. Ja onneksi se vuoto loppui sitten saman tien. Kyllä nyt kaikki näyttää tosi hyvältä! Lämmin onnitteluhalaus sinulle *halaa* :-).



Täytyy kiireesti ruveta sapuskaa laittamaan, kun mies soitti, että on tulossa töistä. Siitä kun ei aina tiedä, moneltako se aina milloinkin tulee.



neronja rv 38+1

Ihanaa,että kaikki pienellä hyvin.Mäkin oon täällä niin jännännyt :)





Sari

olipas upeaa että kaikki oli kunnossa,jee jee jee*tuulettelee*

ja hannelellakin oli kaik ok,hyvä!! tästä se taas jatkuu nääs.



Me käytii masun kaa polilla tosiaan tänään kanssa.Kaikki hyvin.Pikkarainen on pieni,se oli tismalleen samoilla mitoilla ja painoarviolla kuin edellinen(poika) oli 2vk nuorempana! eli pa 3,1 kiloo :) kaikki oli tosiaan hyvin ja äidin vointikin hyvä,paitsi että hyytävän väsyny koska viime yönä oli taas muutama kipee suppari joihi heräsin.

1.9 on sit jo suunnittelua jatkosta eli seuraava poli:joko käynnistellään.Jos elämä tuntuu yhtä hyvälle,ei kiirettä :)



Femmis ja Pikkarainen 36+6

Täällä olitte kovasti kuulumisia odotelleet huolesta soikeana. Olen täällä jotenkin vieläkin niin herkässä tilassa että tuli taas tippa linssiin. :´) No ehkä tää kuuluu asiaan.



Eka-Vekara: Sorry, että pistin tän viestin tuonne Maalismassuihin eka. Katsoin että se oli ylempänä noissa viimeksi kirjoitetuissa ja ajattelin, että jos laitan kuulumiset sinne ensin ja sitten vasta ex-haahuihin, niin se ex-haahujen jää ylimmäiseksi. =) No mutta yritin tosi nopeesti tuikata viestin kumpaankin pinoon. =)



Ja kiitos onnitteluista...sielä oli aikas moni vissiin jänskännyt miten mun ja kirmulan käy. Olette ihania. =)



ON: Kävin tuossa äsken veskissä ja tuntuu että kyllä se nyt pikkuisen vielä ainakin sitä verta tiputtaa. Sitä lorahti kyllä sen verran, että se voipi olla, että tän päivän saattaa vielä tiputella. Sillain kyllä kurjaa, että tuo lääkäri oli niin kovakourainen siinä kun yritti sitä sisätutkimusta, että kun olen noilta vuodoilta välttynyt, niin nyt sitten saan niitä siitä syystä että lääkäri tonttuilee. Mutta niinhän mä jo etukäteen sanoinkin siitä kunnan lääkäristä, että pelkään sitä ite lääkäriä enemmän kun tuota toimenpidettä koska tää naislääkäri on TODELLA ilkeä. Nytkin oli kyllä kaikkea muuta kun rohkaiseva ja kannustava. Alkoi jo puhua sitten niistä riskeistä mitä voi tulla myöhemmin eteen esim. äidistä johtuvia raskauden menetyksiä tms. Pääsis nyt tästä ekasta kolmanneksesta ees kunnialla. Tartte alkaa pelotella heti samantien kun on jotain hyvää nähnyt massussa. En ymmärrä miksi sen lääkärin pitää niin ilkeä olla, mutta kaippa hän siitä jotain nautintoa saa. Onneksi se np-ultra on sielä yksityisellä ja tiedän että se lääkäri on mukava. Muutoin joudun nyt tänään olleen lääkärin vastaanotolla käymään nää normaalit raskausajan käynnit. Ärsyttävää. Jos se on joka kerta noin kovakourainen. Taidan tän illan ottaa vaan lungisti enkä viitsi lähteä edes ulos kävelylenkille. Haluan vaan että toi vuoto tyrehtyy ja se nirhauma menis nyt umpeen nopeesti. Etten ala vuodella sitten useempia päiviä. Sanoi sitten vaan, että jos vuodot jatkuu ja/tai runsastuu niin sitten pitää ultrata uudelleen. No mutta hissukseen nyt vaan päivä kerrallaan taas eteenpäin. Toistaiseksi vauvalla kaikki hyvin. Tuleva äiti on vaan vähän sekaisin. =o)



titi ja rokkivauva 10+3

Kyllä vähän oudolta kuulostaa noin raju sisätutkimus! Kyllä sen luulisi olevan mahdollisimman hellävaraista toimintaa, varsinkin kun raskaana olevasta kyse! Ikävää, että sen vuoksi sitten joutuu vuotoa sietämään :(



Pääasia kuitenkin, että kaikki oli hyvin ja vastasi noin hienosti viikkoja!! Minulla oli muuten viikko sitten rv 11+3 pää-perämitta 46,5mm ja tänään sanottiin, että jos päivät heittää alle viikolla todellisista mitoista, rv ei ruveta muuttamaan, eli esim. tänään kone antoi minulle rv 12+2, vaikka todellisuudessa mittaa oli kai kaksi päivää vähemmän (56mm).



mami, 12+2

hienoista ultranäkymistä!! :):) Nyt nauttimaan pikku-kirmelin odotuksesta!



Mut olihan kovakourainen lääkäri!? Kauheata:( Välillä tuntuu, että toisille lääkäreille potilas on vain palanen lihaa, mitä saa ronkkia ihan miten vaan..



Mamille myös onnea! Ihanaa, että masussa edelleen kaikki hyvin! :)



ulriina rv33+4, joka ei jaksaisi tehdä yhtään mitään, kun vätystää..

Olipas kurjan kovakourainen rautarouva :/. Onneksi kaikki kuitenkin masussa hyvin!!! Ajatella, että parin viikon päästä pääset taas kurkkimaan pikku-kirmelin kuperkeikkoja :-). Onnea *halaa*!!!



masunasu rv37+3

ONNEA ihanista ultrakuulumisista



Viimeksi kun mulla oli lääkäri niin sanoi mulle että ei sitten kannata säikähtää jos vuodat, sillä kohdunsuu oli heti alkanut vähän vuotamaan kun se oli siihen koskenut. Että jotkut on vuotoherkkiä. Toivottavasti pärjäät siellä edelleen!



HANNELE

Titi, kylläpäs appivanhempasi suhtautuivat raskausuutiseen vähän erikoisesti :-/. Ei ne asiat yhtään korjaannu negatiivisella asenteella, joten aivan sama yrittää suhtautua positiivisesti ja onhan se paljon kivempaa kaikille. Hassua tuo, ettei anoppisi haluaisi vielä 67-vuotiaanakaan mummoksi. Meillähän omalla äidilläni oli vähän sama juttu eli hän ainakin ennen kammosi vanhenemista (ei mitenkään sairaalloisesti, mutta vähän kuitenkin). Hän oli 57-vuotias, kun tuli mummoksi (siis kun meidän esikoinen syntyi). Aivan ihastuksissaan oli vauvaan, mutta halusi, että häntä kutsutaan vähän hienommin eli mummi. Ei kuullosta niin vanhalta ;-). Muutenhan täällä päin sanottaisiin, että mummu ;-). Toivottavasti saat nyt nauttia raskaudestasi eikä anopilta tule jatkossa ikäviä, pessimistisiä kommentteja.



Peebee, onnittelut RT:stä :-). Toivottavasti nyt tuossa asennossa pysyykin. Ja kylläpäs lääkäri povaa teille isoa vauvaa. Paljonkos teidän esikoinen painoikaan syntyessään?



Hannele, hienoa, että kaikki raskauden suhteen kunnossa!! Ja mukavaa töitten aloitusta! Haluaisitko muuten uudeksi listaemoksi ;-)??



Vai on Maria taas kotiäiti. Varmaan vaatii taas vähän aikaa totuttelemista. Hienoa, että liikkeet tuntuu jo niin hyvin! Sullakinhan on kokemusta listaemoilusta ja kotiäitikin nyt olet, joten kiinnostaisko ;-)?



Masunasu, jaksamista liitoskipujen ja turvotuksen kanssa. Mulla on nyt se turvotus aika hyvin pysynyt aisoissa. Tosin tällä hetkellä sormia vähän turvottaa, mutta ilta-aurinko kyllä paistaakin juuri minuun ja tuntuu kauhean kuumalta (en ehdi muka verhoa vetämään, kun suosikkisarjani alkaa just, siis se Monte Criston Kreivi Yle Teemalta, jos joku ihmettelee ;-). Vai on teillä ollut siellä ukkosta. Niinhän sitä kyllä luvattiinkin sinne etelään. Täällä on ollut oikein lämmin ja aurinkoinen päivä.



Juu, mut nyt television ääreen!



neronja rv 38+1