Abortti ahdistaa
Kuukautiset ovat kaksi viikkoa myöhässä ja raskaustesti näytti positiivista. Olen 43, aion tehdä abortin ja siltikin tilanne masentaa.
Onko nyt näin että ensin terveyskeskukseen jossa ottavat raskaustestin verestä, sieltä lähete kättärille tai naistenklinikalle, sitten pillerit kotiin, kipua, vuotoa ja tilanne on ohi.
Kauanko tähän kaikkeen menee aikaa? Viikko? Psyykkisesti stressaavaa. Selkeästi alkuraskauden väsymys ja muita asiaankuuluvia tuntemuksia päällä.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuori nainen, joka taisteli onnistuneesti abortin laillistamiseksi Argentiinassa "Radical Youth" -järjestön johtajana, kuoli oman abortin aikana
Melkoinen uutinen:
Argentinian pro-abortion leader dies during abortion procedure
After Argentina legalized abortion, the abortion activist's death is the first recorded since the pro-abortion law was passed at the end of 2020.
https://rmx.news/article/article/argentinian-pro-abortion-leader-dies-d…
Herra armahda häntä ... hän ei tiennyt mitä teki.
!
Tais olla poliittinen hoitovirhe...
Vierailija kirjoitti:
” ” ” ” Abortti ahdistaa ” ” ” ”.
Aika outoa että murhan tekeminen ahdistaa - oletko jotenkin herkkä ihminen?
Mutta tässäpä ystävällinen neuvo sinulle; älä tee murhaa vaan synnytä ihana ja terve vauva.
No jopa on helppo neuvoa toista. Itse olin 39v tilanteessa, jossa olin aivan yllättäen raskaana todella haastavassa elämäntilanteessa. Kaksi jo isoa lasta (10 ja 13 vuotiaat), mies vakavasti masentunut, asunto juuri myyty tappiolla, molemmat aikuiset yksityisyrittäjänä. Ekassa ultrassa olinkin jo paljon pidemmällä raskaana kuin osasin odottaakkaan, sielä ei ollut enää mikään solumöykky vaan selkeä tyyppi sormineen ja nenineen. En pystynyt tekemään aborttia, vaikka tiesin, että se olisi ollut fiksuinta. En vain pystynyt.
Vaikka arvostan ja rakastan tätä nuorimmaista lastani, niin ei hitsi kuinka paljon haasteita hän on tuonut mukanaan. Meidän avioliitto brakasi lopullisesti (mies muutti todella kauas pois ja minusta tuli kolmen lapsen totaali yh), en päässyt enää koskaan kunnolla omiin töihini takaisin, taloudellista epävarmuutta ihan näihin päiviin asti (8 vuotta on siis jo kulunut), nuorimmaisella melko vakavia keskittymisvaikeuksia sekä lukihäiriö, molemmat vanhemmat ovat joutuneet pärjäämään ihan liikaa omillaan kun nuorempi on tarvinnut niin paljon huomiota jne jne... Elämä on ollut aika hemmetin raskasta ja olen joutunut tekemään isoja uhrauuuksiiia, myös voimavarojeni suuhteen, joka sitten taas on heijastunut isompien lasten saamaan huomioon ja hoitoon.
Älkää pliis tuomitko toisten valintoja, kun ette ole myöskään auttamassa niiden valintojen seuraamusteen kanssa. Ja "saa terve lapsi...", oikeasti...?!
Uupunut N47
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoituu helposti ja nopeasti. Unohda ahdistus.
Näin yritänkin ajatella. Mitä pikimmin, sen helpommin. Nämä hyvät kelitkin menee pilalle tämän väsymyksen ja epämääräisen olon vuoksi.
No tiedänpähän että raskaaksi voi tulla vielä joten varovaisempi pitää olla.
Jos et tiennyt, niin raskaaksi voi tulla niin kauan kuin kuukautisetkin tulevat. Luulisi kyllä tuon ikäisen tietävän, tai jokaisen naisen muutenkin.
Olen lukenut, että joissakin maissa on ihan yleinen luulo naisten keskuudessa, että yli 40 vuotiaana ei voisi tulla raskaaksi.
Itse en koskaan sellaista luullut, koska äitini sai kaksi nuorinta lastaan yli 40 vuotiaana, ja sai vielä ainakin yhden keskenmenon kuopuksen jälkeen. Itse hakeuduin sterilisaatioon 44 vuotiaana, kun lapsilukumme tuli täyteen.
Vierailija kirjoitti:
Nuori nainen, joka taisteli onnistuneesti abortin laillistamiseksi Argentiinassa "Radical Youth" -järjestön johtajana, kuoli oman abortin aikana
Melkoinen uutinen:
Argentinian pro-abortion leader dies during abortion procedure
After Argentina legalized abortion, the abortion activist's death is the first recorded since the pro-abortion law was passed at the end of 2020.
https://rmx.news/article/article/argentinian-pro-abortion-leader-dies-d…
Herra armahda häntä ... hän ei tiennyt mitä teki.
Tietysti tämä kommentti poistettiin, kun ketjuun illemmalla palasi.
Turha ahdistua jonkun solumöykyn takia.
Kyllä olo oli todella helpottunut, kun nuorena pääsi abortin jälkeen sairaalasta pois (silloin ei vielä ollut mitään pilleriabortteja tai jälkiehkäisyä) ja homma oli ohi. Kauhea pahoinvointikin loppui siihen paikkaan. En todellakaan ole katunut, lapsella on oikeus syntyä toivottuna ja sitä vauvaa ei halunnut isä eikä äiti. Päätös oli oikea, kaikin tavoin.
Abortti on parhaimmillaan hyvä kokemus ja iloinen asia. Ketään ei saa kuitenkaan painostaa aborttiin; eikä myöskään synnyttämään lasta vasten tahtoaan.
Vierailija kirjoitti:
Samat tuntemukset. Tein mieheni painostamana abortin pari viikkoa sitten ja hengenlähtö oli lähellä, menin sokkitilaan ja kokemus oli erittäin traumaattinen. Päälle tuli ero koska mies ei kestänyt nähdä sitä verimäärää ja tuskaani eikä voinut enää koskea minuun, koska en ollut tuon kokemuksen jälkeen hänen silmissään haluttava enkä kykene nyt harrastamaan seksiä. Mies etsi naisen, jolla on jo ennestään lapsia. Nyt yritän kasata omaa päätäni enkä kykene tekemään muuta kuin itkemään ja saan kymmeniä paniikkikohtauksia päivän aikana ja suren syntymätöntä lastani joka sekunnilla. En halua enää elää, odotan vain että pääsen pienen enkelivauvani luokse.
N18
0.5/5 -- yrittäisit edes
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
” ” ” ” Abortti ahdistaa ” ” ” ”.
Aika outoa että murhan tekeminen ahdistaa - oletko jotenkin herkkä ihminen?
Mutta tässäpä ystävällinen neuvo sinulle; älä tee murhaa vaan synnytä ihana ja terve vauva.
No jopa on helppo neuvoa toista. Itse olin 39v tilanteessa, jossa olin aivan yllättäen raskaana todella haastavassa elämäntilanteessa. Kaksi jo isoa lasta (10 ja 13 vuotiaat), mies vakavasti masentunut, asunto juuri myyty tappiolla, molemmat aikuiset yksityisyrittäjänä. Ekassa ultrassa olinkin jo paljon pidemmällä raskaana kuin osasin odottaakkaan, sielä ei ollut enää mikään solumöykky vaan selkeä tyyppi sormineen ja nenineen. En pystynyt tekemään aborttia, vaikka tiesin, että se olisi ollut fiksuinta. En vain pystynyt.
Vaikka arvostan ja rakastan tätä nuorimmaista lastani, niin ei hitsi kuinka paljon haasteita hän on tuonut mukanaan. Meidän avioliitto brakasi lopullisesti (mies muutti todella kauas pois ja minusta tuli kolmen lapsen totaali yh), en päässyt enää koskaan kunnolla omiin töihini takaisin, taloudellista epävarmuutta ihan näihin päiviin asti (8 vuotta on siis jo kulunut), nuorimmaisella melko vakavia keskittymisvaikeuksia sekä lukihäiriö, molemmat vanhemmat ovat joutuneet pärjäämään ihan liikaa omillaan kun nuorempi on tarvinnut niin paljon huomiota jne jne... Elämä on ollut aika hemmetin raskasta ja olen joutunut tekemään isoja uhrauuuksiiia, myös voimavarojeni suuhteen, joka sitten taas on heijastunut isompien lasten saamaan huomioon ja hoitoon.
Älkää pliis tuomitko toisten valintoja, kun ette ole myöskään auttamassa niiden valintojen seuraamusteen kanssa. Ja "saa terve lapsi...", oikeasti...?!
Uupunut N47
Tietenkin SINUN siis SINUN elämäsi olisi ollut paaljon paaljon helpompaa jos olisit suorittanut murhàŋ eli olisi tämän abortoinut.
Voi sinua rassukkaa!
Enkä kysy, että osaatko edes hävetä.
Entä ne minun isommat lapset...? Minun käy eniten heitä sääliksi. He olisivat halunneet kasvaa ehjässä perheessä, mutta vaativa vauva oli se viimeinen pisara, joka katkaisi mieheni voimavarat... Ja kaikki ne rahahuolet, miten se on vaikuttanut heihin... Yhteiskunta on myös joutunut panostamaan tämän kaiken takia aika todella paljon. Niiiin helppoa tuomita ja heristellä sormiaan.
Uupunut N47
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuori nainen, joka taisteli onnistuneesti abortin laillistamiseksi Argentiinassa "Radical Youth" -järjestön johtajana, kuoli oman abortin aikana
Melkoinen uutinen:
Argentinian pro-abortion leader dies during abortion procedure
After Argentina legalized abortion, the abortion activist's death is the first recorded since the pro-abortion law was passed at the end of 2020.
https://rmx.news/article/article/argentinian-pro-abortion-leader-dies-d…
Herra armahda häntä ... hän ei tiennyt mitä teki.
Tietysti tämä kommentti poistettiin, kun ketjuun illemmalla palasi.
Olikohan ihan puhdas sattuma.. vai avitettiinko kuolemaa jotenkin.
Yleisesti ottaen abortti ei ole kovin vaarallinen. Synnytys lienee vaarallisempi, ja harvoin siihenkään (Suomessa) ketään kuolee.
Vierailija kirjoitti:
Turha ahdistua jonkun solumöykyn takia.
Solumöykky ja solumöykky. Jokainen on sellainen joskus ollut. About parin viikon päästä sillä ”solumöykyllä” alkaa sydän lyödä.
Jo on taas jutut täällä. Tsemppiä ap äkkiä se on hoidettu ja olokin helpottuu. Turhaan olet ahdistunut ja sulla ei ole mitään syytä hävetä.
” ” ” Abortti ahdistaa ” ” ”
Aika outoa että murhan tekeminen ahdistaa - oletko jotenkin herkkä ihminen?
Mutta tässäpä ystävällinen neuvo sinulle; älä tee murhaa vaan synnytä ihana ja terve vauva.
Ap syö nyt raakaa papaijaa ja katsoo lätkää. Toivottakaa tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Mä muutin mieleni ja peruin ajan aborttiin. Sain kivan pienen pojan. Oon hiton kiitollinen.
Minäkin peruin abortin ja sain pienen pojan. Olen katunut joka päivä. Oon hiton pahoillani että lapsi joutuu nyt kärsimään kun en uskaltanut aborttia tehdä. Lapsen kannalta tämä paljon pahempaa kun että olisin tehnyt abortin ja sitä sitten itse katunut. Nyt kärsii viaton.
Vierailija kirjoitti:
” ” ” Abortti ahdistaa ” ” ”
Aika outoa että murhan tekeminen ahdistaa - oletko jotenkin herkkä ihminen?
Mutta tässäpä ystävällinen neuvo sinulle; älä tee murhaa vaan synnytä ihana ja terve vauva.
Abortti on yhtä paljon murha kun netin käyttäminen on syntiä, joten mee hel vataan täältä syntinen pelle.
Vierailija kirjoitti:
Samat tuntemukset. Tein mieheni painostamana abortin pari viikkoa sitten ja hengenlähtö oli lähellä, menin sokkitilaan ja kokemus oli erittäin traumaattinen. Päälle tuli ero koska mies ei kestänyt nähdä sitä verimäärää ja tuskaani eikä voinut enää koskea minuun, koska en ollut tuon kokemuksen jälkeen hänen silmissään haluttava enkä kykene nyt harrastamaan seksiä. Mies etsi naisen, jolla on jo ennestään lapsia. Nyt yritän kasata omaa päätäni enkä kykene tekemään muuta kuin itkemään ja saan kymmeniä paniikkikohtauksia päivän aikana ja suren syntymätöntä lastani joka sekunnilla. En halua enää elää, odotan vain että pääsen pienen enkelivauvani luokse.
N18
Teinitytöllä Mies? Minkä ikäinen tämä Mies oli, vai oliko sittenkin teinipoika?
Vierailija kirjoitti:
” ” ” Abortti ahdistaa ” ” ”
Aika outoa että murhan tekeminen ahdistaa - oletko jotenkin herkkä ihminen?
Mutta tässäpä ystävällinen neuvo sinulle; älä tee murhaa vaan synnytä ihana ja terve vauva.
Entä jos vauva ei olekaan ihana ja terve?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Please, älä tee, anna adoptoitavaksi.
9kk on niin pitkä aika että siinä ajassa kiintyy niin ettei mikään adoptio todellakaan tule kysymykseen.
Tämä on oikeasti vaikeaa.
Ei kaikki kiinny lapseen vielä raskausaikana.
Niin että koska kaikki ei kiinny, pitää ottaa se riski ja olla tekemättä aborttia ja antaa adoptioon? Ei se raskaus ja synnytyskään ole täysin riskitöntä ja käy tuosta vain.
Minulla aikaa meni varmaan 2vk ensimmäisestä soitosta siihen itse aborttiin.
Ensin oli aika hoitajalle, jonka kanssa keskusteltiin abortista ja varmisteli haluanko oikeasti tehdä sen.
Sitten parin päivän päästä otettiin verikokeet ja pissatesti.
Tuosta seuraavalla viikolla oli kaksi lääkärikäyntiä (koska aborttiin tarvii kahden lääkärin lausunnot), joissa tehtiin sisätutkimukset. Jälkimmäisellä käynnillä sai yhden lääkkeen, joka käynnisti abortin.
Seuraavana päivänä piti ottaa kotona pari pilleriä, ja supistukset alkoi.
Pitkän tuntuinen aika, kun tosiaan niitä raskausoireitakin on.
Tsemppiä ap!
24/Ymmärtäisitkö sen tosiasian että että ainoastaan hedelmöittyneistä munasoluista voi tulla lapsia.