Oletko onnistunut katkaisemaan negatiivisuuden kierteen? Miten?
Tuntuu ettei perheemme elämässä ole tapahtunut vuosiin mitään positiivista. Työelämässä jatkuvasti ongelmia, lapsella mt-ongelmia, ei mitään onnistumisia pitkään aikaan. Tuntuu siltä, että mikään, mihin ryhtyy ei onnistu. Puhumattakaan. että joskus kävisi jotenkin ylimääräinen tuuri jossain asiassa.
Olen muuttunut ihmisenä niin raskaaksi ja ikäväksi, että ystävänikin karttavat jo seuraani.
Sivusta katson, kun toisilla tuntuu aina käyvän tuuri. Meillä vaan ei.
Kommentit (18)
Ukko38 kirjoitti:
Lopetin kokonaan facebookin käytön.
Siellä ei muuta tehdäkään kuin valitetaan ja vittuillaan.
Elämänlaatu parani huimasti.
Siellä on minun tällä hetkellä ainoa "sosiaalinen elämä". Pitäisi varmaan luopua siitäkin. ap
Vierailija kirjoitti:
Ukko38 kirjoitti:
Lopetin kokonaan facebookin käytön.
Siellä ei muuta tehdäkään kuin valitetaan ja vittuillaan.
Elämänlaatu parani huimasti.Siellä on minun tällä hetkellä ainoa "sosiaalinen elämä". Pitäisi varmaan luopua siitäkin. ap
Mitäs jos siirtyisit fb:stä tänne Vauvalle? Itse tein niin. Mutta kannattaa valita niitä positiivisempia ketjuja.
Jätin exän. Harmi lasten kannalta, mutta se negatiivisuus meinasi tappaa sielun.
Luin ilosanomaa Jeesuksesta, eli evankeliumit. Totuutta vastaan ei voi edes itse itselleen valehdella
Ensinnäkin lopeta itsesi vertaaminen muihin. Toiseksi tee sellaisia tavoitteita, jotka on helposti tavoitettavissa. Kolmanneksi käy terapiassa, edes sen kerran. Saatat käyttää ystäviäsi ilmaisina terapeutteina ja siksi karttavat seuraasi.
Usko tai älä, kokeile tai älä, mutta kiitollisuus. Joka päivä.
Pahimpina aikoina löysin kiitollisuutta vaikka siitä että kraanasta tulee juomakelpoista vettä. Että on sänky, johon käydä nukkumaan.
Sulla on perhe-voisit olla täysin yksin.
Ehkä kuulostaa lässytykseltä, mutta kiitollisuus on yksi tehokas keino alkaa muuttaa elämää, kääntää kurssia.
Mitä enemmän näet hyvää, sen enemmän saat voimavaroja, sen enemmän näet mahdollisuuksia.
Kuten sanoin, usko tai älä. Se toimii silti.
Kylllä se on varmaan se etttä negatiiviset asiat on enemmän ns järjellisiä haasteita kuin masennukseen taipuvaisuuutta.
Vierailija kirjoitti:
Kylllä se on varmaan se etttä negatiiviset asiat on enemmän ns järjellisiä haasteita kuin masennukseen taipuvaisuuutta.
Etttä tavallaan voihan sitä ns jäävätä itsensä vaikka loppuiäkseen saakka kaikesta mutta se etttä jos siellä rusinassa jotain punoittaa niin käyttää sitä edes jollain lailla.
Some pois kuten jo ylhäällä viisasti sanottiin. Lisäksi ehdottaisin ”uutisten” lukemiselle täydellistä stoppia.
Ei tarvitse vastata tässä. Oletko lasta kohtaan kuitenkin ystävällinen, ymmärtävä ja ei vaativa, ettei hänen ongelma pahene. Onko joku muu työpaikka jossa olisi vähemmän ongelmia ja sähellystä, jossa olisi miellyttävämpi ilmapiiri. Onko se alue hyvä asua vai liian kiireinen, tai harmaa - vai onko viihtyisyyttä, luonnon elementtejä ja kivaa maisemaa. Oletko kokeillut meditaatiomusiikkia, nykyään on usea vaihtoehto mistä etsiä, mitään epämiellyttävää kilkutusta ei tarvitse kuunnella. Se voi vaikuttaa mielialaan kohottavasti, aivoaallot menevät eri "taajuudelle". Tai suitsukepihka ja tuuletus, raikastaa huoneilmaa. Oletko kirjoittanut paperille listoja mistä pidät ja mistä et, miten saisi sitä positiivista elämään enemmän, voiko häiritseviä negat. asioita jättää pois tai käsitellä niitä pois ajatuksissa. Oletko ajatellut käyväsi joskus ulkomailla länsimaissa matkalla tai vaikka messuilla, löytyisikö niistä uutta inspiraatiota. Entä inspiroivat puhevideot tai tietokirjat. Mitä itse todella haluat elämässä? Mistä löydät seuraa jota ei tarvitse kadehtia, mutta joka on positiivista sinulle, sinun tyyppisiä ihmisiä jollain tavalla. Yritin keksiä kysymyksiä jossa olisi uusi johtolanka jonnekin, huonot kysymykset voi unohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Usko tai älä, kokeile tai älä, mutta kiitollisuus. Joka päivä.
Pahimpina aikoina löysin kiitollisuutta vaikka siitä että kraanasta tulee juomakelpoista vettä. Että on sänky, johon käydä nukkumaan.
Sulla on perhe-voisit olla täysin yksin.
Ehkä kuulostaa lässytykseltä, mutta kiitollisuus on yksi tehokas keino alkaa muuttaa elämää, kääntää kurssia.
Mitä enemmän näet hyvää, sen enemmän saat voimavaroja, sen enemmän näet mahdollisuuksia.
Kuten sanoin, usko tai älä. Se toimii silti.
Joskus jopa ainoa kiitollisuuden aihe on ollut se, että kaikki rakkaat läheiset ovat hengissä.
Tuttu juttu. Kyrsii aamusta iltaan, maanantaista-sunnuntaihin. Jos itse saan onnistumisia, alkaa joku bersereikä heti heittää kapuloita rattaisiin. Olen kuin hiilihanko, tulikuuma hellan koukku, punaisena kekäleenä hohdan, lähelle ei ole tulemista.
Aloita mietimmällä mitkä asiat tuovat negatiivisuutta elämääsi ja ala karsimaan niitä. Pois negatiiviset ja ilkeät 'ystävät', ikävä työ, ruma taulu seinällä, sotkuinen koti jne. Sitten alat muuttamaan noita asioita yksi kerrallaan.
Meditointi on mulla auttanut kaikista eniten. Affirmaatiot ja mindfulnessharjoitukset auttaa myös.
Buddhalaisuuden avulla.
Ymmärtämällä, että elämä on kärsimystä, eikä sen ehkäisemiseen kannata tuhlata liiaksi voimavaroja.
Vierailija kirjoitti:
Jätin exän. Harmi lasten kannalta, mutta se negatiivisuus meinasi tappaa sielun.
Eksä tajuu?
Lopetin kokonaan facebookin käytön.
Siellä ei muuta tehdäkään kuin valitetaan ja vittuillaan.
Elämänlaatu parani huimasti.