Mitä iän tuomia muutoksia olette havainneet itsessänne?
Aloitan. Harmaita suortuvia. En ole värjännyt koska ei haittaa.
Naururyppyjä silmäkulmissa, ja otsassa vaakasuoria ryppyjä.
Olkapäät tuntuu välillä raskailta jos joutuu nostaa käsivarret.
Polvissa välillä tuntemuksia. Ihan uus juttu. Kuluma tulossa? Mitenköhän vois välttää?
Oon siis 47.
Kommentit (772)
Vierailija kirjoitti:
Fyysisiä muutoksia: kasvot valahtaa alaspäin, silmäpussit, laihtuminen vaikeaa, väsyneet silmät.
Psyykkisiä muutoksia: häpeäntunteen väheneminen, kilpailuhenkisyyden väheneminen, en jaksa esittää mitään muuta kuin olen, suhteellisuudentajun vahvistuminen.
Olen siis 42
Kylllä varmaan ihmisellä on se että alkuuun pyrkiii haalimaan ja sitten myöhemmin suojelemaaan.
Olen alkanut katsoa nuoria naisia empaattisesti kasvavina tyttölapsina enkä himoiten.
M30
Ulkonäkö ja kyvyt on melkein kuin kolmikymppisenä, onnekseni ikäännyn hitaasti. Uutta on nelikymppisestä saakka nopeutunut, Todella herkkä kliimaksi, pari minuuttia ja se oli siinä, nuorena sai veivata alapäätä vaikka miten kauan ennenkuin mitään tapahtui. Valitettavasti partneri on muuttunut haluttomammaksi samaa tahtia. n. 47
Krapula tulee herkemmin ja kestää ikuisuuden. Nuorempana en melkein koskaan potenut krapulaa ja kun joskus harvoin oli niin vielä saman päivän aikana piristyi ja pystyi tekemään vaikka mitä. Nyt menee koko päivä krapuloimiseen.
Tullut enemmän ruansulatusvaivoja. Nuorempana oli oikea rautavatsa enkä koskaan saanut edes närästystä. Itseasiassa sain elämäni ensimmäisen närästyksen 35 vuotiaana. Ruokavalioni on pysynyt samana (kasvis, kala ja riisi/pasta painotteinen) eli sen muutoksista ei johdu.
Itsevarmuus noussut tasolle 100. Nuorempana stressasi kaikesta joukkoon sopimisesta ja muusta hölmöstä. Koitin esimerkiksi "väkisin" seurustella ja muuta, koska "niin ne kaikki muutkin", mutta tosiasia on että minua ei ole koskaan kiinnostanut seksi eikä perheen perustaminen (aseksuaali). Nykyään olen ihan rehellinen itselleni ja täysin sujut sen kanssa enkä muille ala mitään esittää tai kierrellä. Totean vain että "kun ei kiinnosta and that's fine".
- Rypyt silmien sivuilla, näkyvät nykyään selkeämmin ilman hymyilyäkin
- Alkoholin sieto heikentynyt ja krapulan kesto pidentynyt
- Silmäluomissa pientä laskeutumista havaittavissa
- Kroppa tuntuu jäykemmältä ja kaikenmaailman pikkukolotuksia jatkuvasti, Buranaa kuluu
- Lukulasiaika uhkaa lähestyä, vähän tullut plussaa näköön, kauas näen hyvin koska laseroitu
- Painon pitämiseksi normaalirajoissa on tehtävä enemmän työtä ja katsottava tarkemmin mitä syö
- Seksihalut lisääntyneet, luultavasti parantuneen itsetunnon ja -tuntemuksen myötä
Siinäpä ne. Harmaita ei onneksi ole vielä ellei lukuunoteta 1-3 vitivalkoista hiusta, joita jostain välillä ilmestyy. Yötkin nukun erinomaisesti. Odotan kyllä jo kauhulla jonkinlaista romahdusta jossain vaiheessa tulevaksi..
N40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikäisten (47) ei kannata paljon puhua iän tuomista muutoksista. Ne alkavat vasta siinä kuuskymppisenä, tai ainakin niitä alkaa huomata vasta silloin. Näin seiskavitosena on ilo havaita aamulla herätessään, ettei jalkoja nyt kolota, olen vielä elossa!
Etkö tohon ikään mennessä ole oppinut mitään yksilöllisistä eroista? Kuvittelet että oma näkemyksesi on totuus?
Tässähän kysyttiin juuri iän tuomia muutoksia, ei vanhuuden. Iän tuoma muutos voi olla vaikka rintojen tai parran kasvun alkaminen, joskaan näitä ei tässä varmasti haettu. Käsitin kysymyksen niin, että siihen voi vastata näin "teini-ikäisenä" nelikymppisenäkin. Meilläkin on muutoksia, jotka saattavat mietityttää. Vanhenemme, muutumme, kai saamme jakaa kokemuksemme?
Ok. Minä käsitin ikääntymisen eli vanhenemisen tuomia muutoksua, n. 40 ->
Vierailija kirjoitti:
Täällä seksi todellakin nappaa N47. Olen aina ollut aktiivinen.
Kaunis kiertoilmaisu sille, että olet aina ollut håråtsuigeli.
Olen kyynistynyt miesten suhteen. Näen nopeasti mitä hakevat. Otan ilon irti ja vaihdan sitten seuraavaan...
Notkeus, voima ja ketteryys lisääntyy ihan itsekseen :)
M51
Ihana mielenrauha.❤️
Ei tarvitse enää hötkytä joka asian perään.
Voi nautiskella ihan vaan Olemisesta.
Elämästä.
Aikaisista kesäaamuista.
Linnunlaulusta.
Luonnon tuoksuista ja äänistä.
Vierailija kirjoitti:
Krapula kestää ikuisuuden
Ei jaksa enää ryypätä muutenkaan
Tämä on yksi dramaattisimmista. Olen vasta kolmissa kymmenissä, eli muuten on aika nuorekas olo, mutta tässä on tapahtunut n viimeisen kymmenen vuoden aikana suurin muutos.
Kuvittelin nuorena, että tiedän mitä krapula on. Kuvittelin myös, kun kuulin että darra voi kestää kaksikin päivää, että se vaatii viikon ryyppyputken ja se tulee joskus 50-vuotiaana.
Eikö mitä, en ollut kolmeakymmentä ehtinyt täyttää kun tuli, ja ihan yhden päivän dokaamisesta. Sellainen oikeasti kuoleman kielissä tärisevä olo ekan päivän, en päässyt kuin kolme metriä sängystä kun oksensin ja sama fiilis hela dagen. Sitten seuraava päivä oli sellainen "tavallinen" kohmelo mikä oli ennen minun käsitys kankkusesta, että pitää lepäillä kotona, ruoka maistuu huonosti eikä meinaa pysyä sisällä, kolottaa ja heikottaa. Ja välissä tietysti aivan karmea liskodisko.
En juo enää ollenkaan, ja tuo on suurin syy. Sellainen kevyt krapula tulee jo ihan muutamasta annoksesta, jos on yhtään humalassa niin se olo on se mikä oli 20v kunnon kanuuna ja jos vetää kunnon tumut niin se on kaksi vuorokautta täyttä kidutusta. Ei ole sen arvoista, ei humalassa niin kivaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Krapula kestää ikuisuuden
Ei jaksa enää ryypätä muutenkaan
Tästä tuli mieleen, että kun on haikailtu sitä "Temptation Island 40+" niin sen formaatin pitäisi muuttua sen dokaamistiheyden suhteen tai sitten ei yksinkertaisesti saataisi niin paljoa draamaa, kun ei keski-ikäiset jaksa ottaa brenkkua joka toinen päivä ja mennä sit välipäivinä minnekään treffeille! Välipäiviä ilman yhtään mitään kuvauksia pitäisi olla kaksi aina yksiä bileitä kohti, sitten treffipäivä, ja sit taas bileet. Ja noi ketkä jaksais tota ja pystyisi tohon olis niitä (viinaan)meneviä keski-ikäisiä.
Jos joka toinen päivä pitäis tintata niin ei siihen tossa iässä kykene kuin alkoholistit.
Katsoisin kyllä Alcoholic Islandia, mutta tossa tuotannossa mentäis kyllä vielä nykyistäkin kyseenalaisella alueella eettisyyden suhteen.
Vanha äitini sanoi, että ihmisen pahin ikä on siinä kolmenkympin tietämillä.
Silloin sitä on niin pitää-ihminen. Pitää tehdä sitä, pitää omistaa tätä, pitää olla jotain jne. Äitini jatkoi, että jälkikäteen hän on miettinyt, että vähempikin olisi riittänyt ja tuo vaihe vaan kuuluu ihmisen kehitykseen. Tämän kuulutuani, itseäni analysoituani ja kolmekymppisiä seuratessani olen tullut siihen tulokseen, että äitini kommentti oli osuva.
Minun ei pidä mitään enää. Se on muuttunut.
N45
Ps. Äitini sanoi usein myös: ”Ollapa tämä järki ja parikymppisen ulkonäkö” . Tässä iässä allekirjoitan tämänkin😀
Kuolemanpelko on vähentynyt nuoruuteen verrattuna, vaikka asian uskoisi olevan päinvastoin. Yhtä paljon vituttaa kuin ennenkin, mutta eri syistä. M 38.
Ohentuneet hiukset, liukenevat ripset ja kulmakarvat, hamsterin posket, silmäpussit, kalkkunan kaulan ja roikkuvan mahan 😒 N58
Näin nelikymppisenä on alkanut tursuamaan pappakarvoja vähän joka rööristä. Niitä sellaisia valkoisia pitkiä törröttää korvasta yms. ja sitten yksittäisiä kulmakarvoja jotka plärähtää pidemmäksi kuin muut. Alkaakohan ne muutkin kulmakarvat sitten kasvaa yhtä vauhdikkaasti ja sitten syntyy ne kalapuikot silmien päälle? Ja nenäkarvat perässä.
Tässähän kysyttiin juuri iän tuomia muutoksia, ei vanhuuden. Iän tuoma muutos voi olla vaikka rintojen tai parran kasvun alkaminen, joskaan näitä ei tässä varmasti haettu. Käsitin kysymyksen niin, että siihen voi vastata näin "teini-ikäisenä" nelikymppisenäkin. Meilläkin on muutoksia, jotka saattavat mietityttää. Vanhenemme, muutumme, kai saamme jakaa kokemuksemme?