Olenko ainoa joka ei tykkää matkustelusta?
en vaan tykkää siitä, en oikein saa siitä mitään irti. Olen kyllä matkustellut, käynyt vaikka missä Pariisissa ja Roomassa, mutta en vaan ymmärrä miksi se on niin hehkutettua ja miksi joidenkin on PAKKO päästä matkustamaan? Minusta tuntuu nykyään että Tukholma ja Tallinna kerran parissa vuodessa on ihan tarpeeksi. Olenko ainoa jolla on tällaisia tunteita?
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
lähes kaikki maailman paikat on nähty tv.n kautta, miksi ihmeessä sinne pitäisi mennä paikan päälle tungokseen hikoilemaan. Sitäpaitsi tv.stä näkee yksityiskohdatkin niistä mitä haluaa katsoa.Paikanpäällä ei pysty kaikea läheskään näkemään.
Ja niitä ihmisiähän minä en todellakaan mene katselemaan.
No ei sitä ilmapiiriä ja paikan päällä olevaa todellisuutta pysty tv-ruudun kautta aistimaan kovin hyvin.
Tai ehkä jotkut pystyvät. Mutta eivät kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Teoriassa on kivaa nähdä kaikenlaisia paikkoja, mutta käytännössä matkusteleminen on turhauttavaa. Huomasin jo interraililla 80-luvun alussa, että pidän tien päällä olemisesta, ja heti, kun saavun määränpäähän, haluan jatkaa matkaa.
Töissäkin olen joutunut reissaamaan niin paljon, että hotellielämä ei kiehdo. Edes viiden tähden hotellit eivät lopulta ole muuta kuin sänky ja aamiainen.
Nykyisin ei taida olla montakaan paikkaa, jotka eivät olisi täynnä turisteja. Inhoan väkijoukkoja ja tiedän senkin, että nähtävyydet eivät yleensä ole sen vaivan arvoisia, mitä niiden lähelle pääseminen vaatii. Kun vielä inhoan kuumuutta enkä välitä auringonpaisteesta, minulla ei ole mitään syytä lähteä Suomesta enää koskaan.
Aika lailla samoja juttuja minullakin. Olen matkustanut nuorena ja nuorena aikuisena paljon, olin lapsenlikkanakin Saksassa aikoinaan parin kuukauden ajan ja kyllähän se silloin tuntui ihan kivalta.
Olemme myös reissanneet lasten kanssa autolla ja asuntoautolla Pohjoismaissa ja Virossa viikkoja ja varsinkin asuntoautolla se oli ihan mukavaa. Siinä oli mukana omat jutut, sai tehdä ruuat itse ja asuntoautossa oli suihku, joten ei tarvinnut aina olla ihmisten ilmoilla, vaan olimme ainakin joka toisen yön jossakin luonnon keskellä.
Katson telkkarista erilaisista maista kertovia ohjelmia ja välillä tuntuu, että mitä enemmän katson niitä, sitä vähemmän matkustaminen enää kiinnostaa. Tykkään kyllä vaikka jostain Norjasta ja varmasti sinne taas menemme, mutta mitään erikoishinkua ei sinnekään ole. Olen tullut kotihiireksi, mökkihiirenäkin viihdyn. N45
No ehkä se liikkuminen rassaa ja rajoitettu aika. mut jos olis joku lomakämppä oma niin sit eri homma. Kyllä se vaiva kuitenkin palkitsee.
Jos ei ole rahaa niin on vähän hankala matkustaa kotinurkkiaan pitemmälle
Minä tykkään esimerkiksi kerran vuodessa tai parin vuoden välein käydä reissussa. Joka toinen vuosi ulkomailla ja joka toinen kotimaassa. Tykkään poistua kotiympyröistä mutta ei sitä tarvitse jatkuvasti tehdä. Ei tuo kuulosta siltä ettei tykkää matkustella jos kuitenkin Tallinnassa käy vuosittain.
Vierailija kirjoitti:
No ehkä se liikkuminen rassaa ja rajoitettu aika. mut jos olis joku lomakämppä oma niin sit eri homma. Kyllä se vaiva kuitenkin palkitsee.
Jos olisi joku vakituinen lomakämppä jossakin, niin kyllästyisin paikkaan varmasti aika nopeasti. Vaihtuvat lomakämpät eivät taas kiinnosta yhtään, koska vaikka niitä kuinka vertailisi ja tarkkaan syynäisi, niin ikäviä yllätyksiä voi tulla ja jos säätkin olisivat huonot, niin kyllä menisi rahat hukkaan ja ärsyttäisi vain.
Vierailija kirjoitti:
Olen reissannut paljon työssä ja vapaa-ajalla. Nyt 50+ ikäisenä tuntuu että mitta on tullut täyteen, ei enää kiinnosta.
Minulla sama. Olen nuoruusvuosina kolunnut pitkin Eurooppaa ja tehnyt työn puolesta matkoja kauemmaksikin. En oikein jaksa enää matkustella. Mieheni on myös matkustanut paljon mutta hän tykkää edelleen, ei ole kyllästynyt. Käykin sitten lasten kanssa jonkin verran matkoilla, tai siis kävivät ennen koronaa ja nyt taas suunnittelevat. Lapset ovat 14 ja 17 v.
Vierailija kirjoitti:
Minä tykkään esimerkiksi kerran vuodessa tai parin vuoden välein käydä reissussa. Joka toinen vuosi ulkomailla ja joka toinen kotimaassa. Tykkään poistua kotiympyröistä mutta ei sitä tarvitse jatkuvasti tehdä. Ei tuo kuulosta siltä ettei tykkää matkustella jos kuitenkin Tallinnassa käy vuosittain.
Tallinna on vieressä. Meiltä pääsee 20 minuutissa satamaan, siitä paatilla yli ja on Tallinnassa, jossa pärjää suomen kielellä. Ei se tunnu vieraalta maalta ollenkaan, vaan on suurinpiirtein sama kun ajelisi Turkuun. En siis edes ajattele Tallinnaa ulkomaana.
Koskaan en ole ulkomailla käynyt eikä ole tehnyt mielikään. En usko, että pitäisin siitä. Tykkään retkistä, joilta pääsee yöksi takaisin omaan petiin. N33
No et todellakaan ole ainoa. Ei minuakaan kiinnosta matkustella.
Olen elämäni aikana matkustanut paljon työssä ja vapaalla ympäri maailman. Nyt nelikymppisenä ei enää kiinnosta. Aasiaan kiinnostaisi tosin vielä taas joskus lähteä, mutta tuntuu älyttömältä tuhlata muutamaan lomaviikkoon hirveä määrä rahaa. Matkailu on myös epämukavaa: odottelua, ruuhkaa, kuumaa, kosteaa, vaatteet tropiikissa aina märkänä, suolainen vesi ärsyttää ihoa, hiekkaa kaikkialla jne. Helpompi ja miellyttävämpi kotona ;)
Vierailija kirjoitti:
En minäkään Pariisista tai Roomasta pitänyt. En viihdy miljoonakaupungeissa enkä rantalomilla.
Sen sijaan kesäisin vaeltaminen Alpeilla ja pienissä vuoristokylissä kierteleminen on parasta, mitä tiedän.
Mä olen käynyt Pariisissa 5x enkä vieläkään pidä siitä:) Rooma on parempi kunhan lähtee pois ydinkeskustasta
Mutta samaa mieltä, mihin tahansa muualle kuin must-see suurkaupunkeihin. Ne on kiva nähdä ja kokea kerran mutta parhaat palat on muualla.
Vierailija kirjoitti:
lähes kaikki maailman paikat on nähty tv.n kautta, miksi ihmeessä sinne pitäisi mennä paikan päälle tungokseen hikoilemaan. Sitäpaitsi tv.stä näkee yksityiskohdatkin niistä mitä haluaa katsoa.Paikanpäällä ei pysty kaikea läheskään näkemään.
Ja niitä ihmisiähän minä en todellakaan mene katselemaan.
Joopa joo. Tuo on sama kuin:
- en halua maistaa mitään uutta. Olen nähnyt ihan riittävästi kuvia ruuista televisiossa ja lehdissä, miksi niitä pitäisi kokeilla itse?
- Miksi ihmeessä haluaisin kuunnella musiikkia livenä? Aina voi avata Spotifyn tai lukea nuotteja.
- Taide, miksi ihmeessä - näen taideteoksia kännykällä netistä koska haluan.
No SIKSI että se EI OLE SAMA olla jossain ja nähdä siitä televisiossa.
Et näe ja kuule ja haista ja maista ja tunne. Sulta jää äänimaailma kokematta, auringon lämpö iholla, hyvä ruoka, mielenkiintoiset paikat, metkat tavat ja asuinpaikastaan kertovat ihmiset. Tuulen tuiverrus hiuksissa, kukkien tuoksi, meren äänet.
Totta kai kaikkeen liikkumiseen liittyy vaivaakin. Istut ja odotat lentoa, istut koneessa ahtaasti, perillä odotat laukkua ja menet ruuhkaisella metrolla keskustaan, kiskot laukkua hotelliin. On ehkä kuuma, nälkä ja melua.
Mutta kas kun kaikki se vaiva KUULUU matkailukokemukseen ja vuorottelee samalla sellaisten "vitsit ku kiva kun lähdin ja onpa hienoa olla täällä" -fiiliksen kanssa.
Tietenkään kaikkien EI tarvitse tykätä matkailusta. Jos ei halua vaihtelua, ei ole utelias, ei tunne mielenkiintoa eri kulttuureja, uskontoja, tapoja ja taidetta kohtaan, niin ei se matkailu ole kivaa.
Meille elämänjanoisille ja matkailusta nauttiville se on kivaa. Olen matkustanut varovasti arvioiden noin pari sataa ulkomaanmatkaa eri mantereille ja rakastan matkustamista perheeni kanssa.
Mutta kuten sanoin: ei tarvitse. Mikään ei ole elämässä pakko paitsi verojen maksu ja kuolema.
Mutta älä nyt silti typeriä puhu ja väitä, että tv korvaa oikean elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
lähes kaikki maailman paikat on nähty tv.n kautta, miksi ihmeessä sinne pitäisi mennä paikan päälle tungokseen hikoilemaan. Sitäpaitsi tv.stä näkee yksityiskohdatkin niistä mitä haluaa katsoa.Paikanpäällä ei pysty kaikea läheskään näkemään.
Ja niitä ihmisiähän minä en todellakaan mene katselemaan.
No ei sitä ilmapiiriä ja paikan päällä olevaa todellisuutta pysty tv-ruudun kautta aistimaan kovin hyvin.
Tai ehkä jotkut pystyvät. Mutta eivät kaikki.
Ja jotkut eivät tykkää nimenomaan siitä paikan päällä vallitsevasta ilmapiiristä.
Vierailija kirjoitti:
lähes kaikki maailman paikat on nähty tv.n kautta, miksi ihmeessä sinne pitäisi mennä paikan päälle tungokseen hikoilemaan. Sitäpaitsi tv.stä näkee yksityiskohdatkin niistä mitä haluaa katsoa.Paikanpäällä ei pysty kaikea läheskään näkemään.
Ja niitä ihmisiähän minä en todellakaan mene katselemaan.
ei helvata, millaisen idarit peukuttaa jotain noin tyhmää ja ennakkoluuloista, suorastaan umpimielistä kommenttia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
lähes kaikki maailman paikat on nähty tv.n kautta, miksi ihmeessä sinne pitäisi mennä paikan päälle tungokseen hikoilemaan. Sitäpaitsi tv.stä näkee yksityiskohdatkin niistä mitä haluaa katsoa.Paikanpäällä ei pysty kaikea läheskään näkemään.
Ja niitä ihmisiähän minä en todellakaan mene katselemaan.
No ei sitä ilmapiiriä ja paikan päällä olevaa todellisuutta pysty tv-ruudun kautta aistimaan kovin hyvin.
Tai ehkä jotkut pystyvät. Mutta eivät kaikki.
Ja jotkut eivät tykkää nimenomaan siitä paikan päällä vallitsevasta ilmapiiristä.
Mistä sä sen tiedät, kun et ole kerran käynyt?
Ja se ei SILTI vaikka siitä ei tykkäisikään ole SAMA asia kuin televisiosta jonkin katsominen.
Pidän paljon matkustamisesta ja meille on ollut rankkaa tämä kotimaahan juuttuminen vaikka kotona fasiliteetit onkin 10+.
Juuri varaillaan kotimaan reissulle majoituksia mutta koko ajan on takaraivossa epäilys että se on vain rahanhukkaa - eihän täällä ole viehättäviä pikkukyliä ja kaupunkeja, ei hyviä kohtuuhintaisia ravintoloita, kahviloissa samat fazerin pullat, mitä nähtävää keksii viikon reissulle?? 2 yön majoitus 760€ ja toinen 690€, samalla hinnalla lentää jo viikoksi Eurooppaan ja asuu ja syö mukavasti!
Jos jaksankin joskus jonnekin lähteä, takaisin en enää jaksa.
Meitä ei kiinnosta matkustelu. Tykkään nukkua kotona tai mökillä omissa lakanoissa. Kotona, mökillä tai veneellä viihdyn. Rakastan olla tai touhuilla kotosalla ja se on minun ja meidän juttu. En tee ikinä mitään toisten takia. Omaksi iloksi ja silloin ei tarvitse välittää mitä muut tekee tai mitä muut ajattelevat meidän tekemisistä.