Minua alkoi yhtäkkiä naurattaa ajatus siitä, että joku äiti antaisi päiväkodin tädille tai opettajalle lapsensa askartelun kevätlahjaksi
Haluaisin nähdä heidän ilmeensä, jos saisivat lapsen askartelun.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voisi kuvitellakaan ETTEN veisi äitini hoitokotiin jouluna muutamaa konvehtirasiaa kiitokseksi.
Mieti, kuinka tolkuttomat määrät hoitajilla on suklaata, jos kaikki vievät "muutaman konvehtirasian". Yksi riittää oikein hyvin.
Vien yhteisesti hoitajille kahvihuoneeseen,onhan niitä syöjiäkin. Ovat töissä 24/7 ympäri vuoden.
Tämä. Moni omainen ei vie. Kyllä ne kahvihuoneessa kuluu.
Kiitos! 🌸🌸
Niin me opet askarrellaan lasten kanssa koko vuoden ja saamme oman osamme niistä tuotoksista, ainakin alemmilla luokilla on näin. Kortti ja vilpitön kiitos riittää minulle! Pidän kyllä suklaasta eli arvostan jouluisin saatuja konvehtirasioita ja taatusti nautin niistä!
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ollaan kyllä huonokäytöksisiä. Usassa asuessani oli ihan itsestäänselvää, että lasten bussikuskille kerätään lahja, opettajille annetaan lahja, roskakuskeille ja postinjakajalle annetaan lahja jne. Ja kaikesta tietysti ylipäätään kiitetään. Miksi suomalaiselle toisen huomioiminen ja kiittäminen on näin vaikeaa? Rahasta ei ole kyse, kortti ja joku pieni muistaminen riittää. Tai se kortti.
Englannissa tämä "vapaaehtoinen" joululahjalla muistaminen oli mennyt niin röyhkeäksi, että joulun alla ovikelloa kävi pimputtamassa maitomies, posteljooni, roskakuski, ikkunanpesijä, pesulan kuski, puutarhuri ym sakki, ja jokainen odotti saavansa vähintään £10 setelin "joululahjaksi". Jos et antanut, sait varautua paskaan palveluun koko seuraavan vuoden ja sen pelossa kaikki antoivat rahaa. Aivan pöljää, koska palvelusta on jo maksettu sovittu hinta, eikä siihen kuulu ylimääräinen lahjominen.
Meillä töissä jokainen tuo joulun inhokit kahvihuoneen pöytään. Ne häviää viikossa 😄
Asiakkaiden tuomat suklaat vien kotiin ❤️ En anna itseni ostaa, mutta jouluna saa!
Kiittäminen on kohteliasta ja kuuluu hyviin tapoihin. Käytöstavat ovat hukassa monella, kun niitä ei kotona opeteta.
Mitään muuta en kaipaa kuin kiitoksen jos olen sen oppilaan mielestä ansainnut lukuvuoden päätteeksi. Yläkoulussa niitäkin satelee varsin nihkeästi kun se on niin noloa...
Askartelukin on ihan jees. Varmasti siihenkin on ajatusta käytetty.
T. Ope
Kiitos opettajat, että jaksatte.
❤️🌸❤️🌸🌿
Itse en kestäisi päivääkään.
Niin.. isät yleensä ei taida paljon edes ajatella opejen kiitosmuistamisia. Äidit usein miettii. Harmi jos noin usein menee ajatus mönkään. Kortti ja suklaalevy ajateltiin tänä vuonna. Meillä töissä (ihan eri ala) on kaikki aina ilahtuneet jos jotain herkkua jostain saadaan esim. jouluisin.
Vierailija kirjoitti:
Opet saa muutenkin lasten askarteluita ja piirustuksia pitkin vuotta ryhmänsä lapsilta, joten olisihan se kyllä aika hulvatonta vielä lahjaksikin saada. T. Vakaope
Oletkohan ihan oikeassa paikassa töissä? Kaikkein paras lahja on lapsen itsensä tekemä. Piirustusta tuskin kukaan, mutta itse tehty kortti ja vaikka itse ommeltu juttu/itse leivottu asia.
Kukaan ei tarvitse 16 purkkia rasvaa tai kaupasta ostettua suklaalevyä. Ne on vain pakosta ostettuja, lapsen itse tekemä on sentään ajatuksella just sulle.
Kiittämätön olet
Vierailija kirjoitti:
Oletpa aika erikoinen. Siellähän se opettajakin väsää koulussa lasten kanssa äitien- ja isänpäiväkortteja. Askarteluja lahjaksi. Miksi se toiseen suuntaan olisi normaalia ja toiseen suuntaan naurettavaa.
Opettajalla ei varmaan ole samanlaista tunnesidettä niihin lapsiin ja heidän askarteluihinsa, kuin lasten vanhemmilla on. Kyllä minäkin tykkäsin aikanaan hirmuisesti saada omien lasteni "taideteoksia" lahjaksi, ne olivat minusta hurjan söpöjä ja hellyyttäviä, koska minun omat rakkaat lapseni olivat ne tehneet. Mutta ei vieraiden lasten töherryksillä samaa tunnearvoa ollut. Roskikseen varmaan olisin viskellyt, jos olisin saanut parinkymmenen mukulan piirroksia ja askarteluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletpa aika erikoinen. Siellähän se opettajakin väsää koulussa lasten kanssa äitien- ja isänpäiväkortteja. Askarteluja lahjaksi. Miksi se toiseen suuntaan olisi normaalia ja toiseen suuntaan naurettavaa.
Opettajalla ei varmaan ole samanlaista tunnesidettä niihin lapsiin ja heidän askarteluihinsa, kuin lasten vanhemmilla on. Kyllä minäkin tykkäsin aikanaan hirmuisesti saada omien lasteni "taideteoksia" lahjaksi, ne olivat minusta hurjan söpöjä ja hellyyttäviä, koska minun omat rakkaat lapseni olivat ne tehneet. Mutta ei vieraiden lasten töherryksillä samaa tunnearvoa ollut. Roskikseen varmaan olisin viskellyt, jos olisin saanut parinkymmenen mukulan piirroksia ja askarteluja.
No sit olisit viskellyt, onkohan sulta unohtunut kiitoksen merkitys? Lapsiko ei kiitä, jos hän ei osta sulle riittävän hyvää lahjaa? Se on lapsen kiitos sinulle, ei mikään lisäpalkkio työstäsi. Miksi sun pitäisi oikein erikseen arvostaa jonkun toisen kiitosta enemmän kuin toisen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletpa aika erikoinen. Siellähän se opettajakin väsää koulussa lasten kanssa äitien- ja isänpäiväkortteja. Askarteluja lahjaksi. Miksi se toiseen suuntaan olisi normaalia ja toiseen suuntaan naurettavaa.
Opettajalla ei varmaan ole samanlaista tunnesidettä niihin lapsiin ja heidän askarteluihinsa, kuin lasten vanhemmilla on. Kyllä minäkin tykkäsin aikanaan hirmuisesti saada omien lasteni "taideteoksia" lahjaksi, ne olivat minusta hurjan söpöjä ja hellyyttäviä, koska minun omat rakkaat lapseni olivat ne tehneet. Mutta ei vieraiden lasten töherryksillä samaa tunnearvoa ollut. Roskikseen varmaan olisin viskellyt, jos olisin saanut parinkymmenen mukulan piirroksia ja askarteluja.
Kyllä siinä vuoden aikana tulee ihan oikea tunneside lapsiin. Ei tätä työtä hullukaan jaksaisi, jos ei tulisi! Joihinkin tulee vahvempi ja joihinkin heikompi, mutta kun vuoden on päivittäin ottanut syliin, nauranut yhdessä, suuttunut, komentanut, lohduttanut jne. niin kyllä siinä ihan oikea suhde muodostuu. Luulisi, että myös vanhemmat toivovat ja arvostavat tätä puolta. Ihanimmat kiitokset ovat olleet lapsen tekemät piirrokset esim. päiväkodin tilanteista ja vanhemmilta kauniit saatesanat. Suklaasta minäkin tykkään, ja se on siinä mielessä hyvä, että aina löytyy kotoa tai kahvihuoneesta joku joka tykkää, jos ei itse tykkää.
Askartelut ovat vaikeita tilan vuoksi, mutta piirustukset tai kortit mahtuvat aina jonnekin laatikon pohjalle. Niistä sitten vuosien varrella osa karsiutuu, mutta osa on säilynyt kymmenen vuotta, sillä muisto lapsesta on niin vahva ja tärkeä edelleen.
Jotkut taitavat täällä kirjoitellessaan unohtaa, että usein olemme sen saman lapsen kanssa päivittäin koko työajan lähes. Kyllä ne lapset ovat tärkeitä, mutta lahjoa ei tarvitse. Kiitos on tärkein lahja.
Vierailija kirjoitti:
Mies vei päiväkotiin minulta kysymättä Kyrön ginipullot, kyllä hävetti, mutta sain hakiessa valtavat kiitokset 😅
Vein viime jouluna kassin suklaata, ja sain kommentin, että huh, tätähän meillä riittää, joten ehkä mies onkin näissä parempi.
Eskariin vein jouluna käsintehtyä suklaata ja hyvän kahvin. Opettaja sanoi ettei keksi missä lahjakassia nyt pitäisi, ja meinasi tyrkätä sen takaisin 😄
Jatkossa mies saa hoitaa, minä tyydyn kiitokseen jos aihetta on.
Meidän tuttavapiirissä on yksi tällainen alkoholia jakava isä. On todella mautonta antaa alkoholia, kun ei tiedä ihmisten taustoja. Joku saattaa olla toipuva alkoholisti, joku absolutisti, joka saa känniääliömieheltään turpiinsa jne. Varmasti se ihan perustätiä ilahdutti, mutta ei se tee siitä hyvää ideaa. Sinuna edelleen veisin sitä suklaata mieluummin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ollaan kyllä huonokäytöksisiä. Usassa asuessani oli ihan itsestäänselvää, että lasten bussikuskille kerätään lahja, opettajille annetaan lahja, roskakuskeille ja postinjakajalle annetaan lahja jne. Ja kaikesta tietysti ylipäätään kiitetään. Miksi suomalaiselle toisen huomioiminen ja kiittäminen on näin vaikeaa? Rahasta ei ole kyse, kortti ja joku pieni muistaminen riittää. Tai se kortti.
Englannissa tämä "vapaaehtoinen" joululahjalla muistaminen oli mennyt niin röyhkeäksi, että joulun alla ovikelloa kävi pimputtamassa maitomies, posteljooni, roskakuski, ikkunanpesijä, pesulan kuski, puutarhuri ym sakki, ja jokainen odotti saavansa vähintään £10 setelin "joululahjaksi". Jos et antanut, sait varautua paskaan palveluun koko seuraavan vuoden ja sen pelossa kaikki antoivat rahaa. Aivan pöljää, koska palvelusta on jo maksettu sovittu hinta, eikä siihen kuulu ylimääräinen lahjominen.
Joulubonis kuuluu asiaan tippikulttuuein ohessa heille, jotka sua palvelee läpi vuoden, tottakai!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies vei päiväkotiin minulta kysymättä Kyrön ginipullot, kyllä hävetti, mutta sain hakiessa valtavat kiitokset 😅
Vein viime jouluna kassin suklaata, ja sain kommentin, että huh, tätähän meillä riittää, joten ehkä mies onkin näissä parempi.
Eskariin vein jouluna käsintehtyä suklaata ja hyvän kahvin. Opettaja sanoi ettei keksi missä lahjakassia nyt pitäisi, ja meinasi tyrkätä sen takaisin 😄
Jatkossa mies saa hoitaa, minä tyydyn kiitokseen jos aihetta on.
Meidän tuttavapiirissä on yksi tällainen alkoholia jakava isä. On todella mautonta antaa alkoholia, kun ei tiedä ihmisten taustoja. Joku saattaa olla toipuva alkoholisti, joku absolutisti, joka saa känniääliömieheltään turpiinsa jne. Varmasti se ihan perustätiä ilahdutti, mutta ei se tee siitä hyvää ideaa. Sinuna edelleen veisin sitä suklaata mieluummin.
Tämä on esimerkki holhousyhteiskunnasta. Me ei voida vastuuta toisten elämistä kantaa. Oli dilemma kynttilöiden jatkumo tai alkoholistimies. Eiköhän hoitaja heitä pullon työkaverilleen jos ongelmia on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niille mitään lahjoja pidä antaakkaan. Tekevät sitä hommaa rahasta. Itse tehty kortti on vielä ok, muut menee yli.
Tämäpä juuri...miksi ei voi viedä kiitosta? Sama kun minut kutsutaan kaverille iltaa istumaan,kahville tms niin kyllä minä vien jotain pientä "tuliaista". Vai menisikö tyhjin käsin siksi kun kysehän se kaveri minua pyysi?
Olen itse varhaiskasvattaja ja olen omalla kohdalla huomannut,että ne vanhemmat joiden kanssa koen välien olevan mutkattomat,joskus jopa hulvattomat,laittavat pienen muistamisen jouluna/keväällä. Ihan vaikka sen suklaalevyn.
En tiedä sinun kavereistasi, mutta minun kaverini eivät tietääkseni saa palkkaa siitä, että menen heidän luokseen käymään.
Eivät saa palkkaa mutta minusta fiksua olla menemättä tyhjin käsin.
Mä vihaan tätä ajatusta. Ystäviä ja kavereita ollaan ihan ilman viemisiä. Osa lapsistakin jo ”lahjoo” itselleen kavereita ja heille kyllä meidän lapset sanoo, että ei tarvitse tuoda mitään, ihan voidaan olla vain kavereita. Appivanhemmille viedään jotain pientä, kun ekaa kertaa tavataan ja tietysti, jos on jotkin juhlat kyseessä, muutoin ystävän luokse mennään ystävänä, ei kiitollisena kutsusta ja huomiosta. Toki viinipullo on hyvä viedä päivälliselle, jos se on tapana yhdessä syödessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletpa aika erikoinen. Siellähän se opettajakin väsää koulussa lasten kanssa äitien- ja isänpäiväkortteja. Askarteluja lahjaksi. Miksi se toiseen suuntaan olisi normaalia ja toiseen suuntaan naurettavaa.
Opettajalla ei varmaan ole samanlaista tunnesidettä niihin lapsiin ja heidän askarteluihinsa, kuin lasten vanhemmilla on. Kyllä minäkin tykkäsin aikanaan hirmuisesti saada omien lasteni "taideteoksia" lahjaksi, ne olivat minusta hurjan söpöjä ja hellyyttäviä, koska minun omat rakkaat lapseni olivat ne tehneet. Mutta ei vieraiden lasten töherryksillä samaa tunnearvoa ollut. Roskikseen varmaan olisin viskellyt, jos olisin saanut parinkymmenen mukulan piirroksia ja askarteluja.
No sit olisit viskellyt, onkohan sulta unohtunut kiitoksen merkitys? Lapsiko ei kiitä, jos hän ei osta sulle riittävän hyvää lahjaa? Se on lapsen kiitos sinulle, ei mikään lisäpalkkio työstäsi. Miksi sun pitäisi oikein erikseen arvostaa jonkun toisen kiitosta enemmän kuin toisen?
Vastasin viestiin, jossa puhuttiin siitä, että kun vanhemmatkin saavat lapsiltaan itsetehtyjä askarteluja, niin siten saman arvoisia ovat lasten opettajille tekemät askartelut. Ei siinä viestissä kiitollisuudesta puhuttu mitään. Henkilökohtaisesti en pidä pahana antaa esimerkiksi lapsen itsensä tekemää korttia opettajalle, mutta ei se saman arvoinen saajalleen kyllä ole yleensä, kuin ne lasten tekemät jutut, mitä vanhemmat saavat. Kiittää voi myös ihan sanomalla kiitos, ei ole mikään pakko täyttää opettajan roskista sen enempää ostetulla kuin itsetehdylläkään krääsällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies vei päiväkotiin minulta kysymättä Kyrön ginipullot, kyllä hävetti, mutta sain hakiessa valtavat kiitokset 😅
Vein viime jouluna kassin suklaata, ja sain kommentin, että huh, tätähän meillä riittää, joten ehkä mies onkin näissä parempi.
Eskariin vein jouluna käsintehtyä suklaata ja hyvän kahvin. Opettaja sanoi ettei keksi missä lahjakassia nyt pitäisi, ja meinasi tyrkätä sen takaisin 😄
Jatkossa mies saa hoitaa, minä tyydyn kiitokseen jos aihetta on.
Meidän tuttavapiirissä on yksi tällainen alkoholia jakava isä. On todella mautonta antaa alkoholia, kun ei tiedä ihmisten taustoja. Joku saattaa olla toipuva alkoholisti, joku absolutisti, joka saa känniääliömieheltään turpiinsa jne. Varmasti se ihan perustätiä ilahdutti, mutta ei se tee siitä hyvää ideaa. Sinuna edelleen veisin sitä suklaata mieluummin.
Tämä on esimerkki holhousyhteiskunnasta. Me ei voida vastuuta toisten elämistä kantaa. Oli dilemma kynttilöiden jatkumo tai alkoholistimies. Eiköhän hoitaja heitä pullon työkaverilleen jos ongelmia on.
No ei voida ei, mutta ei ole myöskään meidän asia asettaa ihmistä tilanteeseen, joka on mahdollisesti hänelle hankala. Kynttiläjatkumo on pikkasen eri asia.
Siis eikai ihan oikeasti joku ole niin nolo, että laittaa lapsensa tekemään jonkun kortin opettajalle?
Hei ihan oikeasti nyt....
On syöjiä, mutta on myös suklaata. Kaveri kotihoidosta kertoi, että heillä syödään lahjasuklaita vielä pitkään joulun jälkeen.