Koko Vauva-palsta ihmettelee, mikä KITTARI on!
Sanotaan, että työttömän pitäisi perustaa pieni kittari. Ongelma on: mikä tämä kittari on?
Kommentit (12)
Pienen pieni kauppa? Kioskin ulkomitat, citymarketin valikoima.
Vierailija kirjoitti:
Pienen pieni kauppa? Kioskin ulkomitat, citymarketin valikoima.
Rasvatonta maitoa ja Beta-kasetteja.
Tervetuloa.
61v ikää javasta täällä lukenut sanan.
En tiedä mitä tarkoittaa
Kittari kuulostaa ihmiseltä joka kittaa kovasti. Juoppo.
Menet siis mieluummin metsään kuin perustat kittarin? Sehän on ihan selvä, mikä kittari on.
Kuuluu samaan sarjaan kuin "hevi", "lasu", "vela", joita viljellään täällä.
Sama kuin kitumarket?
Siis citymarket. Jotkut tosiaan kutsuu sitä täällä päin kitumarketiksi (ja käy siellä).
Voi se tosin olla paikka missä kitataan kaljaa 🤔?
Kitarisat näin ensikuulemalla.
Ei oikeesti mitään käryä😅
Vierailija kirjoitti:
Pienen pieni kauppa? Kioskin ulkomitat, citymarketin valikoima.
Ei ole, vaan ihan yksinkertaisesti kioski, koosta riippumatta.
Siihen aikaan, kun kioskeja oli vielä joka nurkalla (60-70-luvuilla), niin kioskeille oli luonnollisesti myös paljon nimityksiä vähän alueista riippuen ja kittari on niistä yksi. Muita itselleni tuttuja nimityksiä on ainakin kiska, kipska, kitska, kipari ja kikkari.
Vielä 70-luvulla, kun irtokarkkeja ei myyty kaupoissa, oli kiska se josta lapset karkkinsa pääasiassa osti. Itse muistelen edelleen lämmöllä omaa lähikiskaani, josta kerkisin ostaa nallekarkkejakin, kun niitä sai vielä pennin kappalehintaan. Myös salmiakkijauho, leikkitupakka, kahden palan eriväriset tyynypurkat (kaks penniä kipale), viiden pennin perustikkarit ja talvijäätelö (muistatteko?) on yhä edelleen lämpiminä muistoissani.
Kittarilla tuli lapsena ravattua tiuhaan tahtiin. Se oli aikaa, jolloin markalla sai taskut täyteen melliä.
Mietin joskus onko kittarihullu sama tyyppi kuin suulihullu. Suuli on tosin itselleni ihan tuttu murresana, mutta näköjään suurimmalle osalle ihan vieras.