Lue keskustelun säännöt.
Minkä painoisena on "turvallista" aloittaa juokseminen?
31.05.2021 |
Siis nivelien ja polvien kannalta. Olen laihduttanut sadasta kilosta nyt 20 kiloa ja painan siis noin 80 kg. Tässä vaiheessa alkaa juokseminen kiinnostaa, mutta en halua aiheuttaa itselleni mitään vammoja.
Pitäisikö laihtua vielä kymmenen tai 20 kiloa, ennen kuin on turvallista kokeilla juoksua tai aloittaa tavoitteellinen juokseminen? Pituus on 162 cm ja sukupuoli nainen, jos sillä on merkitystä.
Kommentit (36)
Yleensä normipainoinenkin voi saada juoksun aloituksesta jotain polvikipua, joka on sellaista normaalia juoksun aloituksen rasitusvammaa.
Koska en ole itse asiatuntija, mielestäni jos tuo arveluttaa, voit ratkaista asian myös niin, että teet erilaisia aerobisia treenejä. Eli vaikka tyyliin näin
ma pyöräilyä
ti (lepo tai lihaskuntoharjoittelu)
ke lenkki, jossa vuoroin kävelet ja hölkkäät
to (lepo tai lihaskuntoharjoittelu)
pe puoli tuntia crosstrainerilla tai pyöräilyä
la (lepo)
su pyöräily tai lenkki vuoroin kävellen ja hölkäten
Tuossa siis idea ei ole se, että on noin paljon liikuntakertoja per viikko, vaan malli siitä, että erilaista aerobista liikuntaa voi jakaa viikoille ja tietenkin jako voidaan tehdä toisellakin tavalla.
Sitten kun paino putoaa, voit lisätä juoksun osuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pituudella ja sukupuolella ei niin kai ole merkitystä koska iskurasitus juoksusta tulee painosta ja se on sama pituudesta riippumatta. Muutoin aloittelijan tulee aina aloittaa varovasti. Painavanakin voi juosta kunhan on maltillinen. Aluksi on rankkaa ja se hillitsee automaattisesti, mutta kun alkaa helpottaa ja tottua muuten, ei pidä liiaksi koventaa harjoittelua nopeasti. 80-kiloisena voi juosta ihan hyvin sinänsä. Satakiloisena olen itse juossut kympin lenkkejä. Maratonin juoksin 85-kiloisena.
ei oo mitään painorajaa. tekniikka kuntoon, hyvät kengät ja rauhallinen alotus + venyttelyt mukaan niin ei pitäisi olla ongelmaa. Niin ja juokse pehmeällä alustalla mieluiten!
Mulle tuli sääriin marssimurtumia ja plantaarifaskiitti molempiin jalkapohjin, kun aloitin juoksun 106-kiloisena (olen 160-senttinen nainen).
167/80-90 (en käy vaa’alla usein), juoksen useamman kerran viikossa. Kuuntelen kehoani, eli vältän kipua.
N42
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juokseminen on pahimpia asioita, joita ihminen itselleen voi tehdä. Kävele pehmeässä maastossa.
Vierailija kirjoitti:
Juokseminen on pahimpia asioita, joita ihminen itselleen voi tehdä. Kävele pehmeässä maastossa.
Kyllä mielummin kannattaa valita pehmeä sohva tai riippumatto, ei varmasti rasitu.
Vakavammin puhuen, juokseminen on hyvä luuston vahvistaja ja ehkäisee esim. osteoporoosia vanhemmalla iällä. Lisäksi se tuottaa käytännön elämässä hyödyllistä kestävyyskuntoa. Jaksaa vanhempanakin liikkua omatoimisesti eikä ole sidottu apuvälineisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloita varovasti, kyllä kroppa sitten kertoo jos se ei ollut hyvä idea. Hyviin juoksutossuihin kannattaa panostaa.
Vierailija kirjoitti:
No mä juoksen, vaikka painoa on 84 kg (pituus 174).
Sama täällä, painoa 80kg ja pituus 164, mikähän bmi olisi, varmaan 29-30?
Näin on ollut jo vuosia. Juoksen 40km viikossa (4-5 kertaa) ja lisäksi yksi salikerta ja yksi jooga.
Liikunnan määrä on mulla suuri. Silti olen aina ollut ylipainoinen. Syön terveellistä kotiruokaa.
Juoksen myös puolimaratoneja vuosittain (nyt korona-aikaan niitä ei vaan ole ollut).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juokseminen taitaa olla aina järkevintä tehdä matalilla sykkeillä mikäli ei treenaa ammattiurheilutasolla ja mutenkin aina varovasti aloitellen.
Matalista sykkeistä saa amatööri kirkkaasti paremmat hyödyt. Ihan maratoonillekin.
Vierailija kirjoitti:
Aloita varovasti, kyllä kroppa sitten kertoo jos se ei ollut hyvä idea. Hyviin juoksutossuihin kannattaa panostaa.
Olen vähän eri mieltä. Olen myös ylipainoinen juoksija joten tiedän asiasta. Liian pehmustetut ja tuetut kengät on vaaralliset metsässä. Asfaltilla toki ovat toimivat. Metsässä pitää oll tuntuma alustaan ja tuntea juuret ja kuopat ja pinnanmuodot, muuten nilkka nyrjähtää.
Ekat 10v juoksuharrastusta oli sitä että joka vuosi meni nilkan nivelsiteet 1-2 kertaa vuodessa ja pieniä nyrjähdyksiä tuli usein.
Vaihdoin juoksujalkineet ja tekniikan, ohuet tasaiset pohjat ilman mitään tukea tai pehmustetta, ja aloin barefoot-juoksun (jalka osui päkiällä maahan, ei kantapäällä).
Nyrjähdykset loppui kuin seinään. Mennyt useita vuosia ilman yhtään nivelsiteen paukahdusta tai nyrjähdystä. Nyt juoksen fivefingers-”varvas”tossuilla, ei mitään pehmustetta ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata kysellä, jos valehtelee. Tunnen sinut, ja olet 130 kg. Ja ainoan kerran kun olet juossut on silloin, kun grillistä oltiin kaatamassa käytetyt rasvat pois ja sinä kiiruhdit paikalle päästäksesi juomaan ne rasvat.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä normipainoinenkin voi saada juoksun aloituksesta jotain polvikipua, joka on sellaista normaalia juoksun aloituksen rasitusvammaa.
Koska en ole itse asiatuntija, mielestäni jos tuo arveluttaa, voit ratkaista asian myös niin, että teet erilaisia aerobisia treenejä. Eli vaikka tyyliin näin
ma pyöräilyä
ti (lepo tai lihaskuntoharjoittelu)
ke lenkki, jossa vuoroin kävelet ja hölkkäät
to (lepo tai lihaskuntoharjoittelu)
pe puoli tuntia crosstrainerilla tai pyöräilyä
la (lepo)
su pyöräily tai lenkki vuoroin kävellen ja hölkäten
Tuossa siis idea ei ole se, että on noin paljon liikuntakertoja per viikko, vaan malli siitä, että erilaista aerobista liikuntaa voi jakaa viikoille ja tietenkin jako voidaan tehdä toisellakin tavalla.
Sitten kun paino putoaa, voit lisätä juoksun osuutta.
Tuohan on laiskan viikko-ohjelma! Noin monta lepoa. Yleensä lepopäiviä on 1 viikossa.
Mulla treeniö 6 päivänä viikossa, silti olen ylipainoinen. Urheilun puutteesta ei ainakaan mulla johdu liikapaino!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emma K. kirjoitti:
Ei kannata kysellä, jos valehtelee. Tunnen sinut, ja olet 130 kg. Ja ainoan kerran kun olet juossut on silloin, kun grillistä oltiin kaatamassa käytetyt rasvat pois ja sinä kiiruhdit paikalle päästäksesi juomaan ne rasvat.
Ai että miten hassun vitsikäs! Not.
Itse opin tämän kantapään kautta, mutta "hyvät kengät" ei sitten ole sama asia kuin kalliit juoksukengät kaikilla herkuilla. Välttämättä. Eikä hyviä kenkiä tunnista siitä että tuleeko hiertymiä. Et välttämättä tiedä juoksevasi huonoilla kengillä ennen kuin saat rasitusvamman, jota parantelet pahimmillaan vuosikausia.
En todellakaan tiedä, miten voisi löytää heti omaan jalkaan sopivat kengät joilla on turvallista juosta ja kehittäisi hyvän tekniikan, mutta suosittelen ottamaan oikeasti alussa varovasti ja kiinnittämään huomiota siihen, jos ilmaantuu jotain kipua vääriin paikkoihin. Ja mistä sen tietää ilman kokemusta mikä on väärä paikka? En tiedä. Mutta niveliin ei pitäisi koskea. Paino lisää rasitusta, mutta se ei haittaa jos kuormitus kohdistuu lihaksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä juoksen, vaikka painoa on 84 kg (pituus 174).
Sama täällä, painoa 80kg ja pituus 164, mikähän bmi olisi, varmaan 29-30?
Näin on ollut jo vuosia. Juoksen 40km viikossa (4-5 kertaa) ja lisäksi yksi salikerta ja yksi jooga.
Liikunnan määrä on mulla suuri. Silti olen aina ollut ylipainoinen. Syön terveellistä kotiruokaa.
Juoksen myös puolimaratoneja vuosittain (nyt korona-aikaan niitä ei vaan ole ollut).
Mitä syöt?
Noilla kiloilla ja tuolla liikuntamäärällä pitää syödä ainakin 3000 kaloria päivässä jottei paino putoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä juoksen, vaikka painoa on 84 kg (pituus 174).
Sama täällä, painoa 80kg ja pituus 164, mikähän bmi olisi, varmaan 29-30?
Näin on ollut jo vuosia. Juoksen 40km viikossa (4-5 kertaa) ja lisäksi yksi salikerta ja yksi jooga.
Liikunnan määrä on mulla suuri. Silti olen aina ollut ylipainoinen. Syön terveellistä kotiruokaa.
Juoksen myös puolimaratoneja vuosittain (nyt korona-aikaan niitä ei vaan ole ollut).
Mitä syöt?
Noilla kiloilla ja tuolla liikuntamäärällä pitää syödä ainakin 3000 kaloria päivässä jottei paino putoa.
Syön sellaiset 2000kcal päivässä.
Olen lähemmäs viisikymppinen ja tällaista tää tässä iässä on. Vaikka syöt miten terveellisesti ja olet koko ajan miinuskaloreilla niin grammaakaan ei putoa.
juokseminen aiheuttaa aina vammoja. mieheni on juossut parikymppisestä lähtien ja hänellä jo nyt nelikymppisenä polvet rikki, mutta hän ei siitä välitä, kun juokseminen on henki ja elämä. on pienikokoinen, sellainen klassinen juoksijatyyppi: solakka, mutta lihaksikas vartalo.
jos haluat välttää vammat, kannattaa miettiä vesijuoksua.
Vierailija kirjoitti:
juokseminen aiheuttaa aina vammoja. mieheni on juossut parikymppisestä lähtien ja hänellä jo nyt nelikymppisenä polvet rikki, mutta hän ei siitä välitä, kun juokseminen on henki ja elämä. on pienikokoinen, sellainen klassinen juoksijatyyppi: solakka, mutta lihaksikas vartalo.
jos haluat välttää vammat, kannattaa miettiä vesijuoksua.
Ihminen on tehty juoksemaan. Vammoja aiheuttaa vääränlaiset jalkineet, väärä tekniikka, liian vähäinen lepo, huono alusta, lihashuollon laiminlyönti...
Miehesi on vaan repinyt liikaa, koska on koukussa juoksemiseen.
No mä juoksen, vaikka painoa on 84 kg (pituus 174).