Mikä lääke oikeasti auttaisi oksettavaan ahdistusoloon ja siihen, että pelkää ihmisiä?!!!!

Vierailija kirjoitti:

Jos et kykene lainkaan menemään ihmisten ilmoille, niin miten käyt kaupassa ja muuten? 

Jos tilanteesi on noin paha niin silloin nimenomaan pitäisi soittaa itselleen psykoterapia-aikoja, käydä ne vaikka puhelimen tai webbikameran kautta. 

Sukulaisen kanssa, mutta terapia ym. käynnit pitäisi hoitaa tietenkin yksin eikä aikojakaan voi siirrellä sen mukaan miten vaikea ahdistuspäivä on, kuten kaupassa käyntiä voi.

Ap

Se että tunnistat pelkosi, mistä se johtuu. Ja sitten kun katsot ihmisiä ja ajattelet heitä eri näkökulmasta niin huomaat että se on vain sinun mieli mikä pelottelee.

Siis ensimmäinen osoite on ehdottomasti lääkäri joka katsoo sulle tarvitsemasi lääkityksen. Sen avulla voit sitten alkaa katsomaan tuota tilannetta ja lääkäri  voi myös laittaa sulle lähetteen terapiaan tai voit saada muuta keskusteluapua.

[/quote]

Altistaminen ei toimi kaikkien kohdalla. Yritetty. Toisia se kuormittaa entistä enemmän, toisille auttaa pikkuhiljaa ja ajan kuluessa. Jos kehon reaktiot ovat todella voimakkaat (edelleenkin, vaikka järki sanoisi mitä muuta vain) niin silloin on altistamisesta ei välttämättä saa apua. Keho pitäisi saada niin ettei ala järjetön pahoinvointi ja sitten terapiassa päästä käsiksi alkuperäisiin syihin ja sen jälkeen altistus.

Ap[/quote]

Altistaminen toimii silloin parhaiten, kun antaa niiden reaktioiden tulla ja hyväksyy niiden tulon, sen sijaan että pelkää niitä ja sitten se kierre pelosta ja oireista onkin valmis.

Tästä syystä se psykoterapia on paras, koska siellä voi reagoida tilanteeseen ihan miten tahansa ja vapaasti. Voi vaikka vapista lattialla ja oksentaa, itkeä ja huutaa, mitä se nyt ikinä onkaan. Siitä pian huomaa, kun antaa niiden reaktioiden tulla että ne helpottuvat kerta kerralla.

Ei se psykoterapia tarkoita sitä, että kun astelet sinne ensimmäistä kertaa, että se terapeutti odottaa sinun kertovan koko elämäntarinasi ensimmäisellä kerralla.[/quote]

Toki, mutta jos pahoinvointi on niin kovaa ettei pääse vessaa pidemmälle, saati ulko-ovesta ulos niin, kun tilanne on mennyt jo näin pahaksi niin ensiksi pitäisi saada tuo keho edes vähän rauhoittumaan, jotta olisi toimintakykyinen muuallakin kuin kotona.

Ap

Bentsot paras lääke.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ne ihmiset sulle tekee?

Vanhoja kiusaamisarpia. Keho reagoi, vaikka järki sanoo, että kiusaamistilanteet ovat mennyttä aikaa. Sepä se, kun ihminen on kokonaisuus. Aika harva saa kehonsa rauhoittumaan esimerkiksi esitelmää pitäessä, vaikka kuinka järkeilisi ettei hätää. Tässä on vähän samaa, mutta vaan on vieläkin kamalampaa, kun läsnä aina, kun ihmisten ilmoille menoa. Keho reagoi todella voimakkaasti ;(

Ap

Rukoile Jeesusta, kerro Hänelle kaikki ja tee parannus synneistäsi.

Silloin Pyhä Henki täyttää sinut ja sinä vapaudut pelosta ja saat tilalle rohkeuden, rakkauden, ilon ja jokapäiväisen johdatuksen - vasta silloin olet onnellinen, eikä kukaan voi enää vahingoittaa sinua.

Huomaat varmaan samantyyppistä ongelmaa monella muullakin, aste vain vaihtelee. Tämä on Suomi.

Yksinolo ja luonto! Toimii. On kokemusta.

Jos tuo vaiva on ollut sinulla jo vuosien ajan nuoruudesta lähtien, suosittelen paroksetiinin aloitusta annoksesta 10 mg/pv ja nostaen annosta 2 viikon välein tasolle 40 mg/pv. Vastetta kannattaa odottaa ainakin 2 kk. Jos oire on alkanut vasta hiljakkoin, kannattaa kokeilla miniannosta psykoosilääkettä eli vaikkapa risperidoni 0.5-1 mg iltaan tai perfenatsiini 2-6 mg/pv.

Vierailija kirjoitti:

Se että tunnistat pelkosi, mistä se johtuu. Ja sitten kun katsot ihmisiä ja ajattelet heitä eri näkökulmasta niin huomaat että se on vain sinun mieli mikä pelottelee.

Kiusaamiskokemukset. Mieli ja keho valitettavasti muistaa eikä näköjään unohda, vaikka järki sanoo ettei niin tule todennäköisesti ikinä enää käymään. Varmaankin ketkään muut kuin sellaiset, joiden keho reagoi, vaikka järki sanoisi mitä muuta, pystyvät täysin samaistumaan. Se on oikeasti ihan kamalaa, kun kokee olevansa kehonsa reaktioiden vanki, vaikka järki sanoisi ettei hätää. Kurjinta ettei itse ole aiheuttanut vaan joutunut kiusaamisten kohteeksi. Niin kuin valitettavasti tälläkin palstalla niin moni muukin;(

Ap

Pitäisi vaan voittaa pelkonsa ja pienin askelin edetä. Kieltämättä nykymaailma ei ole kovin kiva... monet ihmiset on aika veemäisiä nillittäjiä.

Niitä rauhoittavia lääkkeitä kannattaa oikeasti välttää, jos vain mitenkään pystyy. Aivot kun ei ikinä palaa ennalleen kovien lääkkeiden jälkeen. Kannattaa siis kaikkensa yrittää ja ottaa täältäkin noita ei-lääke-ehdotuksia sen sijaan, että heti olet napsimassa pillereitä. 

Jos sukulaisesi käyttää sinua kaupassa, niin varmasti voi käyttää sinua myös terapiassa. Ota vaikka ämpäri mukaan, jos tulee huono olo. Tärkeintä on, että yrität mennä kaikkesi avulla sinne hoitoon. 

Ota karnosiinia ja EPaa eli kalanmaksaöljyä, auttavat aivojen puutteelliseen välittäjä aineisiin. Samalla alat itsekin käydä läpi ahdistavia asioita, niistä pitää päästää irti. Paniikkikohtaukset jäi itsellä pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ryhmäpsykoterapia. Jotkut saavat beetasalpaajia, bentsoja ja psyykelääkkeitä lisäksi, mutta tärkein asia sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa on ALTISTAA itseään ahdistusta aiheuttaville sosiaalisille tilanteille, askel kerrallaan.

Jotkut toki lääkitsee itseään viinalla ja muilla päihteillä.

Altistaminen ei toimi kaikkien kohdalla. Yritetty. Toisia se kuormittaa entistä enemmän, toisille auttaa pikkuhiljaa ja ajan kuluessa. Jos kehon reaktiot ovat todella voimakkaat (edelleenkin, vaikka järki sanoisi mitä muuta vain) niin silloin on altistamisesta ei välttämättä saa apua. Keho pitäisi saada niin ettei ala järjetön pahoinvointi ja sitten terapiassa päästä käsiksi alkuperäisiin syihin ja sen jälkeen altistus.

Ap

Altistaminrn ja yetapiat hajotti pään.

En liputa lääkkeiden puolesta, päinvastoin. Mutta itse kärsin ahdistuksesta ja paniikeista ja ties mistä vuosia kunnes sain lääkityksen.

Escitalopramia sain ja kun lääkkeet alkoivat vaikuttamaan pikkuhiljaa, niin kykenin ihmisten ilmoille ja kauppaan normaalisti. Sitten kun oireet on pysyneet poissa muutamia kuukausia niin lääkeet voi lopettaa asteittain vähentämällä.

Rauhottavat on sitten ihan eri juttu..

Vierailija kirjoitti:

Psykoterapia on ainoa. Millä tavalla kuvittelet lääkkeen auttavan siihen, että sun omat ajatukset aiheuttaa tuon tilanteesi?

Kyllä lääkityksestäkin on useimmille apua, oikeaa ja toimivaa lääkettä joutu kumminkin usein vähän etsimään.

Ap, juttele psykiatrin kanssa. Heidän hommaansa on määrä ahdistushäiriöön lääkitys ja siihen on useita vaihtoehtoja. Mun parikymppinen tyttäreni on hyötynyt Sertraliinista, mutta se, mikä sopii yhdelle, ei välttämättä toimi toisella. Siks sinun pitää nyt vaan luottaa erikoislääkärin asiantuntemukseen ja rohkaistua kokeilemaan. Vie yleensä muutaman viikon, ennen kuin lääke toimii kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ryhmäpsykoterapia. Jotkut saavat beetasalpaajia, bentsoja ja psyykelääkkeitä lisäksi, mutta tärkein asia sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa on ALTISTAA itseään ahdistusta aiheuttaville sosiaalisille tilanteille, askel kerrallaan.

Jotkut toki lääkitsee itseään viinalla ja muilla päihteillä.

Altistaminen ei toimi kaikkien kohdalla. Yritetty. Toisia se kuormittaa entistä enemmän, toisille auttaa pikkuhiljaa ja ajan kuluessa. Jos kehon reaktiot ovat todella voimakkaat (edelleenkin, vaikka järki sanoisi mitä muuta vain) niin silloin on altistamisesta ei välttämättä saa apua. Keho pitäisi saada niin ettei ala järjetön pahoinvointi ja sitten terapiassa päästä käsiksi alkuperäisiin syihin ja sen jälkeen altistus.

Ap

Altistaminrn ja yetapiat hajotti pään.

Eiköhän ne alkoholi ja muut hajottanut sinun pääsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että tunnistat pelkosi, mistä se johtuu. Ja sitten kun katsot ihmisiä ja ajattelet heitä eri näkökulmasta niin huomaat että se on vain sinun mieli mikä pelottelee.

Kiusaamiskokemukset. Mieli ja keho valitettavasti muistaa eikä näköjään unohda, vaikka järki sanoo ettei niin tule todennäköisesti ikinä enää käymään. Varmaankin ketkään muut kuin sellaiset, joiden keho reagoi, vaikka järki sanoisi mitä muuta, pystyvät täysin samaistumaan. Se on oikeasti ihan kamalaa, kun kokee olevansa kehonsa reaktioiden vanki, vaikka järki sanoisi ettei hätää. Kurjinta ettei itse ole aiheuttanut vaan joutunut kiusaamisten kohteeksi. Niin kuin valitettavasti tälläkin palstalla niin moni muukin;(

Ap

Ap. Sun pitää nyt miettiä, haluatko oikeasti edetä vai jäädä kiusaajien vangiksi ja uhriksi lopuksi elämääsi.

Mieti, mitkä ovat elämän suhteen omat toiveesi ja tavoitteesi. Haluatko edetä niitä kohti, vai antaa lopullisen vallan niille, jotka kypsymättömyyttään teinivuosina kiusasivat.

Itse myös kohtasin kiusaamista, esim opettaja salli sen, että pitäessäni esitelmää muut huutelivat hörökorvista ja opettaja kertoi koko luokan edessä, että tällaista palautetta tuli. Olivat siis kirjoittaneet kaikki lapuille palautteet esitelmästäni. Opettaja nauroi mukana, että tämmöistä tuli.

Kaikkea kiusaamista tuli ja on se tietyt arvet jättänyt. Mutta kuitenkin olen ajatellut, että se oli nuoruuden kypsymättömyyttä ja oman huonon olon projisoimista minuun. Itse päätin jättää nämä taakse,

Sertralin ainakin tyttärellä auttoi juurikin ahdistukseen oikein hyvin....heti alkuun sitä sai. Käy terapiassa nyt ja syö lääkettä.

Lääkettä kai vuosi tai kaksi, näin käsitin.

Lääke on, että pääsee jaloilleen ja sitten opettelee keinoja ja lääke pikku hiljaa pois.

Kognitiivista.

Mulla auttoi riittävästi ihan perus masis/ahdistuslääke.