Mikä lääke oikeasti auttaisi oksettavaan ahdistusoloon ja siihen, että pelkää ihmisiä?!!!!

Kauanko tästä kiusaamisesta on? Puoli vuotta, vuosi, jopa viisi vuotta? Miten hoidit tuon mieleesi kohdistuneen trauman? 

Jos siitä on enemmän, niin mikset ole asiaa aiemmin hoitanut? 

Mua kiusattiin koulussa, ja toisaalta myös minä kiusasin koulussa. Ne asiat purettiin silloin, eikä mua ole sen koommin vaivanneet. Asiat pitää käsitellä, vaikka yksin huutamalla ja itkemällä. Jos niitä hautoo niin ne vain paisuu. Get over it. Maailmassa on pahempiakin asioita olemassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on surullista, että ihmiset on aivopesty ajattelemaan niin, että vain lääke auttaa. Surullista. 

Toivon silti ap:lle tsemppiä, toivottavasti löydät avun.

Itse olen sitä mieltä, että kaikki nämä päänsisäiset sairaudet on hoidettavissa ruokavaliolla, liikunnalla, ja treenaamalla omaa mieltä, selvittämällä mistä tällaiset ongelmat  alunperin johtuvat. Esim, jos olet huonossa työympäristössä, miksi pitäisi syödä lääkkeitä jotta voisi pysyä siellä. Eikö olisi fiksumpaa lähteä? Tai puhuit kiusaamisesta, jos olet ollut uhri, miksi et hae jutteluapua? Se, että hakee lääkityksen ensin, ja menee vasta sitten terapiaan, on vähän niin ja näin, koska blokkaat lääkkeillä kaikki oikeat tunteet. Tällainen näkemys on vielä Suomessa aika vierasta, mutta ulkomailla hoidetaan paljon tehokkaammin mm. puhtaalla ruokavaliolla. Se on uskomatonta, mihin se vaikuttaa. Ota selvää miten tulehdustila vatsassa vaikuttaa hyvin vointiin, ahdistukseen, masennukseen,- kaikkeen!

Lääkkeet eivät välttämättä blokkaa kaikkia oikeita tunteita, ja osa tunteista voi olla niin voimakkaita että niitä on lähes mahdoton rakentavasti käsitellä ihan raakana. Lisäksi ajatuksen tasolla saavutetut terapeuttiset hyödyt eivät välttämättä ole riippuvaisia täydestä, suodattamattomasta tunnekokemuksesta ja vaikka jonkun trauman täydestä aktivoinnista terapiassa.

Mutta tuosta voi päätellä jotain, kun ihminen luulee että oikeasti helvetin vaikeat traumat tai jopa mielenterveyden häiriöt ovat hoidettavissa ruokavaliolla, unella, liikunnalla ja mindfulnessilla. Kohta tulee jooga, energiakristallit ja reikihoito. Hare Krishna.

Ruoka, uni ja liikunta kyllä ylläpitävät psyykkistä hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät ongelmia, mutta kun ongelmat ovat pahoja, siihen ei lenkkeily ja uusi ruokavalio paljoa auta. Olisi todella huvittavaa että joku ehdottaa ihmiselle joka kärsii traumaattisen taustan takia vaikeasta agorafobiasta että "mene lenkille ja syö paremmin" - ellei se olisi helvetin surullista.

Jos on selkeitä traumoja ja ne on jopa tiedossa niin ihan turha sitten lässyttää matala-asteisesta tulehduksesta ja ruokavaliosta. Hohhoijaa mitä huuhaata.

Anna esimerkki ihmisestä, joka on pitkään ulkoillut, syö terveellisesti, urheilee ja pitää itsestään huolta - ja silti joutuu hakemaan lääkkeet? Niin, ei niitä ole. Lääkkeiden hakeminen on helppoa, pikaratkaisu. Mutta jos olet jo pitkään hoitanut terveyttäsi hyvin- et tarvitse niitä. Siinä sulle mietittävää.

Ensinnäkään et selvästikään lukenut viestiä - sanoin että ne ennaltaehkäisee kyllä varsin tehokkaasti. Mutta jos joku on pahasti traumatisoitunut, niin se ei sillä valitettavasti parane että ruokavalio kuntoon ja alat liikkumaan.

Toiseksi, totta helvetissä tuollaisia ihmisiä on, ja paljon.

Huumet ei auta mitään mene lääkäriin hän on sitä varten.

Kävely tai pyöräily Helsingistä Inariin.

Liikunta mutta jos et asu keskellä ei mitään niin sen on oltava kotitreeniä - muualla liikkuessa voi törmätä ihmisiin.

Kaikki ymmärtää että lääkkeet eivät ole lopullinen ratkaisu mutta nämä "ruoka, liikunta, uni" tyypit ovat samoja, jotka sanoo masentuneelle, että "piristy", ahdistuneelle että "ryhdistäydy" ja traumatisoituneelle agorafoobikolle että "älä välitä muista".

Eiköhän tuollaisen osaa kaikki jättää omaan arvoonsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on surullista, että ihmiset on aivopesty ajattelemaan niin, että vain lääke auttaa. Surullista. 

Toivon silti ap:lle tsemppiä, toivottavasti löydät avun.

Itse olen sitä mieltä, että kaikki nämä päänsisäiset sairaudet on hoidettavissa ruokavaliolla, liikunnalla, ja treenaamalla omaa mieltä, selvittämällä mistä tällaiset ongelmat  alunperin johtuvat. Esim, jos olet huonossa työympäristössä, miksi pitäisi syödä lääkkeitä jotta voisi pysyä siellä. Eikö olisi fiksumpaa lähteä? Tai puhuit kiusaamisesta, jos olet ollut uhri, miksi et hae jutteluapua? Se, että hakee lääkityksen ensin, ja menee vasta sitten terapiaan, on vähän niin ja näin, koska blokkaat lääkkeillä kaikki oikeat tunteet. Tällainen näkemys on vielä Suomessa aika vierasta, mutta ulkomailla hoidetaan paljon tehokkaammin mm. puhtaalla ruokavaliolla. Se on uskomatonta, mihin se vaikuttaa. Ota selvää miten tulehdustila vatsassa vaikuttaa hyvin vointiin, ahdistukseen, masennukseen,- kaikkeen!

Lääkkeet eivät välttämättä blokkaa kaikkia oikeita tunteita, ja osa tunteista voi olla niin voimakkaita että niitä on lähes mahdoton rakentavasti käsitellä ihan raakana. Lisäksi ajatuksen tasolla saavutetut terapeuttiset hyödyt eivät välttämättä ole riippuvaisia täydestä, suodattamattomasta tunnekokemuksesta ja vaikka jonkun trauman täydestä aktivoinnista terapiassa.

Mutta tuosta voi päätellä jotain, kun ihminen luulee että oikeasti helvetin vaikeat traumat tai jopa mielenterveyden häiriöt ovat hoidettavissa ruokavaliolla, unella, liikunnalla ja mindfulnessilla. Kohta tulee jooga, energiakristallit ja reikihoito. Hare Krishna.

Ruoka, uni ja liikunta kyllä ylläpitävät psyykkistä hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät ongelmia, mutta kun ongelmat ovat pahoja, siihen ei lenkkeily ja uusi ruokavalio paljoa auta. Olisi todella huvittavaa että joku ehdottaa ihmiselle joka kärsii traumaattisen taustan takia vaikeasta agorafobiasta että "mene lenkille ja syö paremmin" - ellei se olisi helvetin surullista.

Jos on selkeitä traumoja ja ne on jopa tiedossa niin ihan turha sitten lässyttää matala-asteisesta tulehduksesta ja ruokavaliosta. Hohhoijaa mitä huuhaata.

Anna esimerkki ihmisestä, joka on pitkään ulkoillut, syö terveellisesti, urheilee ja pitää itsestään huolta - ja silti joutuu hakemaan lääkkeet? Niin, ei niitä ole. Lääkkeiden hakeminen on helppoa, pikaratkaisu. Mutta jos olet jo pitkään hoitanut terveyttäsi hyvin- et tarvitse niitä. Siinä sulle mietittävää.

Olen eri, mutta minä olen esimerkki! Elämä oli tavallista arkea, säännöllistä liikuntaa ja itsestään huolta pitämistä. Sitten tapahtui traumaattinen asia mikä pyyhki kaikki terveellisten elämäntapojen vaikutukset. Ssri-lääkitys ja sen avulla olen pienin askelin päässyt elämään taas kiinni. Tarkoitus purkaa lääkitys, kun elämäntilanne on jälleen seesteinen. Mutta mikään lenkkeily ja terveellinen aamiainen ei minua tähän pisteeseen olisi tuonut eli pelastanut minua synkistä vesistä. Aina ei kannata ajatella niin mustavalkoisesti.

Vierailija kirjoitti:

Y h y y y on niin itkuinen ja paha olo ja palstan persut kiuuusaaaa😫😫😫

Mitäs sitten olet itse niin ilkeä, kuka lienetkin - Ap et ole ainakaan.

Jos tuo on läppä, niin tosi tyhmä sellainen -  jos taas olet tosissaan, koita välttää niitä persujen haukkumisia, saat kuitenkin aina viisaimmilta lättyysi, se on luonnon laki.

Tiedättekö miksi lääketehtaat tienaavat lääkkeillä miljoonia? Samasta syystä kuin miksi Apple tienaa älypuhelimilla miljoonia: ne ovat hyviä.

Ruokateollisuus tuottaa miljoonia, koska ihmiset tarvitsevat ruokaa ja ne firmat jotka tekee sen hyvin pärjäävät.

En väitä että lääkeyhtiöt olisivat puhtoisia hyväntekijöitä tai että niillä olisi mikään muu kuin voitto mielessä, niin kapitalismi toimii. Jos ne eivät saisi miljoonia niin yksikään firma ei olisi pystyssä. Ja siellä on historian saatossa suhmuroitu melko kyseenalaisiakin juttuja. Mutta se että joku saa jostain rahaa ei tee siitä pahaa, vaikka sen ymmärtäminen istuu hassusti meidän kansantajuun Pohjoismaissa kun meille terveydenhuolto on ajatuksissa lähtökohtaisesti julkisesti tuotettua eikä voittoa tavoittelevaa. Mutta ihmisten räikeällä hyväksikäytöllä ei pitkälle pötkitä ja siitä jää kiinni. Parhaan tuloksen pitkässä juoksussa tekee firma joka kehittää tehokkaimmat lääkkeet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on surullista, että ihmiset on aivopesty ajattelemaan niin, että vain lääke auttaa. Surullista. 

Toivon silti ap:lle tsemppiä, toivottavasti löydät avun.

Itse olen sitä mieltä, että kaikki nämä päänsisäiset sairaudet on hoidettavissa ruokavaliolla, liikunnalla, ja treenaamalla omaa mieltä, selvittämällä mistä tällaiset ongelmat  alunperin johtuvat. Esim, jos olet huonossa työympäristössä, miksi pitäisi syödä lääkkeitä jotta voisi pysyä siellä. Eikö olisi fiksumpaa lähteä? Tai puhuit kiusaamisesta, jos olet ollut uhri, miksi et hae jutteluapua? Se, että hakee lääkityksen ensin, ja menee vasta sitten terapiaan, on vähän niin ja näin, koska blokkaat lääkkeillä kaikki oikeat tunteet. Tällainen näkemys on vielä Suomessa aika vierasta, mutta ulkomailla hoidetaan paljon tehokkaammin mm. puhtaalla ruokavaliolla. Se on uskomatonta, mihin se vaikuttaa. Ota selvää miten tulehdustila vatsassa vaikuttaa hyvin vointiin, ahdistukseen, masennukseen,- kaikkeen!

Lääkkeet eivät välttämättä blokkaa kaikkia oikeita tunteita, ja osa tunteista voi olla niin voimakkaita että niitä on lähes mahdoton rakentavasti käsitellä ihan raakana. Lisäksi ajatuksen tasolla saavutetut terapeuttiset hyödyt eivät välttämättä ole riippuvaisia täydestä, suodattamattomasta tunnekokemuksesta ja vaikka jonkun trauman täydestä aktivoinnista terapiassa.

Mutta tuosta voi päätellä jotain, kun ihminen luulee että oikeasti helvetin vaikeat traumat tai jopa mielenterveyden häiriöt ovat hoidettavissa ruokavaliolla, unella, liikunnalla ja mindfulnessilla. Kohta tulee jooga, energiakristallit ja reikihoito. Hare Krishna.

Ruoka, uni ja liikunta kyllä ylläpitävät psyykkistä hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät ongelmia, mutta kun ongelmat ovat pahoja, siihen ei lenkkeily ja uusi ruokavalio paljoa auta. Olisi todella huvittavaa että joku ehdottaa ihmiselle joka kärsii traumaattisen taustan takia vaikeasta agorafobiasta että "mene lenkille ja syö paremmin" - ellei se olisi helvetin surullista.

Jos on selkeitä traumoja ja ne on jopa tiedossa niin ihan turha sitten lässyttää matala-asteisesta tulehduksesta ja ruokavaliosta. Hohhoijaa mitä huuhaata.

Anna esimerkki ihmisestä, joka on pitkään ulkoillut, syö terveellisesti, urheilee ja pitää itsestään huolta - ja silti joutuu hakemaan lääkkeet? Niin, ei niitä ole. Lääkkeiden hakeminen on helppoa, pikaratkaisu. Mutta jos olet jo pitkään hoitanut terveyttäsi hyvin- et tarvitse niitä. Siinä sulle mietittävää.

Olen eri, mutta minä olen esimerkki! Elämä oli tavallista arkea, säännöllistä liikuntaa ja itsestään huolta pitämistä. Sitten tapahtui traumaattinen asia mikä pyyhki kaikki terveellisten elämäntapojen vaikutukset. Ssri-lääkitys ja sen avulla olen pienin askelin päässyt elämään taas kiinni. Tarkoitus purkaa lääkitys, kun elämäntilanne on jälleen seesteinen. Mutta mikään lenkkeily ja terveellinen aamiainen ei minua tähän pisteeseen olisi tuonut eli pelastanut minua synkistä vesistä. Aina ei kannata ajatella niin mustavalkoisesti.

Tollaisiin noilla on aina joku takaportti että ahaa, mutta söit ilmeisesti punaista lihaa/gluteenia/liian vähän antioksidantteja ym. Aina voi sanoa, että toteutit sitä ideaalisysteemiä väärin. Vika ei ole ruokavalion ja liikunnan ylivertaisuudessa, vaan sinussa!

Tolkun ihminen totta kai tietää että nuo on henkistä hyvinvointia suojaavia ja ylläpitäviä tekijöitä mutta ei mikään ihmelääke silloin kun paska on housussa.

Lisäksi, kaikki tuollainen self-help, vaihtoehtoinen lääketiede ym on VALTAVA bisnes. Kumma juttu kun kaikkia lääkevastaisia blogeja pitävät samalla markkinoivat omaa kirjaa, verkkokurssia, energiahoitoa, luontaistuotetta jne.