Mitä kaipaat lapsuuden ja nuoruuden kesistä? Ja mitä et?
Muistellaan yhdessä lapsuuden ja nuoruuden kesiä. Mitä olet jäänyt kaipaamaan kesistä, joita vietit lapsena ja nuorena? Mtä et kaipaa niistä ollenkaan?
Kommentit (42)
Kunpa uskaltaisin vieläkin tehdä nuoruuden villejä uimahyppyjä, joita kavereidemme kanssa suoritimme uimarannan laiturilta ja hyppytornista.
Kaipaan aikaa vain olla ja tehdä kesäjuttuja, uida, poimia kukkia, katsella pilviä. Ihmettelin kun äitini oli mökilläkin aina sisällä keittiötöissä. Nyt aikuisena kun mökkeilemme yhdessä, äitini odottaa että minäkin kokkaan, leivon tai tiskaan koko ajan.
Kesävieraat. Näitä ei taida nykyään enää olla. Kaupungissa asuvat sukulaiset tulivat kesävieraiksi. Olivat koko kesän , tai ainakin muutaman viikon. Se oli lapsena minusta ihanaa. Aitassa nukkuminen , nukuin aitassa myöhään syksyyn saakka. Uiminen ja mansikat.
Lapsuusvuosina kesän värit näyttivät kirkkaammilta, kesän maut maistuivat herkullisemmilta, kesän äänet kuulostivat kauniimmilta, kesän tuoksut tuoksuivat vahvemmilta. Lapsena ja nuorena kesä kaiken kaikkiaan tuntui enemmän kesältä. Aikuisena kaikki on vaan enemmän yhtä ja samaa tasapaksua pötköä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsena sai juosta koko ajan joka paikkaan, aikuisena ei enää kehtaa. Lapsuudessa paikasta toiseen päämäärättömästi juoksujalkaa meneminen kavereiden kanssa oli hauskaa varsinkin kesällä, koska sillon ei ollut kylmä.
Kiitos nauruista. Ala hyvä ihminen lenkkeileen sydämesi kyllyydestä, kirmaat pitkin maita ja mantuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsena sai juosta koko ajan joka paikkaan, aikuisena ei enää kehtaa. Lapsuudessa paikasta toiseen päämäärättömästi juoksujalkaa meneminen kavereiden kanssa oli hauskaa varsinkin kesällä, koska sillon ei ollut kylmä.
Kiitos nauruista. Ala hyvä ihminen lenkkeileen sydämesi kyllyydestä, kirmaat pitkin maita ja mantuja.
Polkujuoksu uintisessioilla voisi olla tämän ihmisen juttu. Itsekin muista lapsuudesta, että aina liikuttiin johonkin suuntaa, yleensä kyllä pyörillä.
Lapsuuden kesäni olivat täynnä ääretöntä huolettomuutta, suunnatonta maaseudun kaipuuta, aina luvallista onnellisena temmeltämistä, lähes kaikki oli mahdollista, vain vähän oli mahdottomuutta. Vatsa oli täynnä kesähyvää, sai loikoilla ja olla vaan, vanhempi väki huolehti kaikesta, minä olla möllötin ja nautin. Oi niitä aikoja, nyt ovat asiat toisin päin.
Kesämökkeilystä perheen ja suvun kanssa on niin hyviä kuin huonojakin muistoja. Osallistuimme lapsesta lähtien kaikkiin sisä- ja ulkotöihin, joten noina aikoina mökillä oleskelu tuntui lähinnä ikuisen pitkältä työleiriltä. Mutta aika kultaa muistot. Nykyään muistelen työntekoa hymyssä suin. Se oli meidän perheen tapa viettää aikaa yhdessä, hommien lomassa ehti hyvin myös jutella ja vähän hassutellakin. Me kaikki lapset opimme siinä paljon käytännön taitoja ja ahkeruutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsena sai juosta koko ajan joka paikkaan, aikuisena ei enää kehtaa. Lapsuudessa paikasta toiseen päämäärättömästi juoksujalkaa meneminen kavereiden kanssa oli hauskaa varsinkin kesällä, koska sillon ei ollut kylmä.
Kiitos nauruista. Ala hyvä ihminen lenkkeileen sydämesi kyllyydestä, kirmaat pitkin maita ja mantuja.
Kiitos kommentista. Juoksu toki kuuluukin liikuntaharrastuksiini. Ymmärtänet kuitenkin, ettei se ole sama asia käydä juoksulenkillä työpäivän jälkeen iltaisin muiden velvollisuuksien odottaessa samaan aikaan kotona kuin juoksennella lapsena kavereiden kanssa ilman huolen häivää ja päämäärää. Voisinhan toki vapaa-ajan juoksuharrastuksen lisäksi alkaa juoksemaan työpaikallakin paikasta toiseen, ilman huolenhäivää ja päämäärää, ja pyytää kaveritkin mukaan, mutta tästä voisi koitua ikäviä seurauksia kaikille osapuolille.
Ennen ei luontoretkillä tai puistossa tarvinnut kantaa huolta punkeista. Nyt on punkkivaara ulkoilualueilla ja jopa puistoissakin. Näin se maailma kehittyy.
Lapsuudessa grillattiin lihaa koko kesän kilokaupalla ilman, että kukaan mietti lihansyönnin vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Voi niitä huolettomuuden aikoja!
Minun nuoruuteni kesien aikana ei vielä ollut suuressa suosiossa internet, keskustelupalstat, sosiaalinen media ynnäsmuut turhuudet, niin jopa tuli käytettyä aikansa hyödyllisemmin. Ulkona oltiin aina kun vaan sää salli. Liian monet nykynuoret istuu sisällä ruutujen äärellä.
Minä tylsistyin aina kesällä. Hyvä nykyään kun kesäloma vain 4 vko.
Vierailija kirjoitti:
Minä tylsistyin aina kesällä. Hyvä nykyään kun kesäloma vain 4 vko.
Et nykyäänkään keksisi tekemistä aikuisena?
Vierailija kirjoitti:
Kesäaineen kirjoittaminen ennen kouluun palaamista oli kivaa :D
Kyllä vielä aikuisenakin voi kirjoittaa loman päätteeksi kesäaineen, jos siltä tuntuu. Sen voi julkaista ensimmäisenä työpäivänä somessa :)
Kaipaan valoisia kesäöitä pohjoisessa, kun lähdettiin kaverien kanssa yöuinneille.
En kaipaa atooppista ihottumaa, joka johtui päivittäisestä hikoilusta ulkoleikeissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tylsistyin aina kesällä. Hyvä nykyään kun kesäloma vain 4 vko.
Et nykyäänkään keksisi tekemistä aikuisena?
Keksin tietenkin. Aikuisuuteni taitaa olla kaiken kaikkiaan lähes jännempää aikaa kuin lapsuuteni/nuoruuteni.
Kaipaan sitä lapsuuskesien huolettomuutta.
Hetkessä olemista. Kun muusta ei tiennyt.
Aikuisen murheet ajatusten ulottumattomissa.
(olisipa nytkin)
En tiedä kaipaanko mitään mutta muistan hyvin kun sirkus saapui kaupunkiin kesäisin ja joka vuosi eräs sukulainen vei minut sinne. Vanhemapana ei ole tullut käytyä sirkuksessa ja en haluaisikaan mennä katsomaan sirkuskäyttöön joutuneita eläinpoloja.