Lue keskustelun säännöt.
Mikä harmittaa sinua juuri nyt?
Onko sinulla nyt joku asia joka sinua harmittaa juuri nyt.
Kommentit (2938)
Minuakin vähän masentaa sään kylmeneminen. Olen ulkoillut paljon ja istunut pihassa. Nyt kylmä sää vähentää ainakin istumista. Lisäksi minulla ei ole ystäviä eikä ketään kenelle puhua mistään. En pysty jakamaan asioita. Tuntuu välillä, että pakahdun siihen ettei ole juttelu kumppania. Elämässäni on vaan äitini jonka kanssa juttelu on hyvin tavallista ja keskittyy jokapäiväisiin juttuihin. En pysty puhumaan mistään kunnolla. Joskus yritän selittää jotain, mutta emme jaa samoja kokemuksia mistään.
Itse olen kokenut paljon pahaa muilta ihmisiltä jo tähän mennessä. Äitini ei niitä kokemuksia ymmärrä ja sitä miten kärsin niistä vieläkin ja voimat välillä lopussa. En voi puhua niistä mitään. Samalla olen herkkä ihminen ja esim liikutun musiikista. Tänäänkin kuuntelin biisejä (taitoluistelu) ja kyyneleet melkein valuivat. Äitini luona ollessa huomaa vaan sen, ettei hän koe samoin. Siinä onkin ristiriitaa, kun minä pyyhin kyyneleitä ja toinen koheltaa ja paasaa jostain vieressä eikä ymmärrä mikä minua liikuttaa. Nauraa vielä, kun olen huvittava. Tosin ei pahalla, mutta kyllä se ero on meissä niin suuri. Itse ajattelen elämääni ja koen esim jonkun urheilijan uran päättymisenkin haikeana kun en enää näe häntä. Seuraan niin paljon urheilua, että tiettyihin "kiintyy" enemmän. En ole koskaan päässyt edes katsomaan mitään paikan päälle ja sekin harmittaa. Jos joskus pääsen niin kaikki "tutut" jo lopettaneet.
Minulla ollut aika vaikea ja yksinäinen nuoruus. Olen saanut selvitä kaikesta oikeastaan ihan yksin. Se tuntuu välillä raskaalta. En ole voinut sanoa, että nyt tuntuu pahalta ja oli ikävä päivä koulussa. En ole voinut sanoa, että näen itseni niissä nuorissa jotka eivät enää ole elossa ja joiden elämä päättyi heidän omasta tahdostaan. Kun ajattelen sitä niin mietin kuinka itsekin voin huonosti ja koin samoja ajatuksia. Se pelottaakin välillä. Silti se, että olisi voinut sanoa voivansa huonosti olisi ollut jo tärkeää. Olisi saanut sanoa asioita ääneen ja joku olisi ymmärtänyt. Olen aina vaan mennyt jotenkin eteenpäin. Kukaan ole tavallaan tullut vastaan missään jutussa.
Tuo puhumis asia on varmaan se pahin nyt, kun haluaisin taas tänään puhua kaikesta. Jakaa ajatuksia, olla edes kunnolla olemassa, mutta kun ei ole ketään. Tietysti jokaisella on omat juttunsa josta tykkää puhua. Siinä mielessä ei välttämättä toista kiinnosta sama. En tiedä silti miltä tuntuisi jos voisi kerrankin puhua kunnolla ja jakaa ajatuksia. Että olisimme samalla viivalla ja ymmärtäisimme toisiamme. En voi edes kuvitella. Se olisi varmaan todella hienoa ja mukavaa. Itseä kiinnostaa niin paljon musiikki ja urheilu. Sitten yritän täällä etsiä ketjuja aiheeseen, kun tahtoisin vaan "puhua" ja jakaa kokemuksia.
Välillä suren elämääni niin paljon. Se menee monessa asiassa edelleen kuin ohi. Minun pitäisi uskaltaa enemmän ja tehdä enemmän, pärjätä paremmin. En vaan pysty siihen. Samalla haluan olla oma itseni, mutta suren sitä etten ole itsevarma tai elä muuten niin kuin tahtoisin. Pelkään liikaa kaikkea ja jännitän. Olen myös muuten väsynyt enkä jaksa niin paljon. Haaveet eivät muutu todeksi tällä menolla. Haikea ja surullinenkin olo. Sori pitkä viesti. Oli pakko kirjoittaa tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmittaa suunnattomasti se, kun koskaan ei harmita yhtään mikään, eikä pääse mitään harmittelemaan.
Se kun kivekset ei mahdu kondomiin.
Hassujen kellojen siirtelyketjujen aivan turha poistaminen. What's the matter with you?
Juuh kirjoitti:
Se kun kivekset ei mahdu kondomiin.
Tämä onkin todella harmittava ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähisukulaisen asiat ovat nyt vähän huonolla mallilla.Tämä harmittaa nyt.Jospa vielä tulisi muutos parempaan.
Ikuinen woketus ja cäncelöinti, pialnneet koko somen. Ja porukka alkaa lähteä somesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juorukellot stalkkaajat paskan levittäjät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua harmittaa nyt tämä Suomen sää. Jotenkin talvi saisi nyt jo loppua ja on ollut taas raskas uneton talvi itsellä niin voimat alkaa loppua muutenkin. En näe Suomea niin hyvänä maana. Täällä on kylmää ja pimeää suuren osan vuodesta sekä muuten esim kallista hinnoiltaan. Minulle tämä ei ole mikään paratiisi, vaikka kuinka joku varmaan sanoo kuinka valitan turhasta ja olen väärässä. Minusta tämä aika raskas maa asua ja elää. Niin säiden, pimeyden, kalleuden kuin monien ihmistenkin vuoksi.
Kirjoitan nyt tämän, kun en nyt jaksa hävetä tätä. Olen nainen ja käyn siis välillä chaturbatessa lähinnä siksi, että on mukavaa "nähdä" ihmisiä ja kuunnella jonkun puhuvan sekä seurata keskustelua. Olen yksinäinen joten senkin vuoksi käyn. Monesti en löydä kiinnostavaa tyyppiä, mutta sitten välillä löytyy joku mukava ja sellainen joka viitsii myös puhua jotain. Moni, kun ei viitsi. Itse siis olen vaan ilman tunnuksia nyt, kun poistin vanhat. En siis voi kirjoittaa sinne mitään.
No, löysin vähän aikaa sitten mukavan tyypin sieltä ( nuori mies) jota olen käynyt katsomassa. Hän on sellainen todella iloisen oloinen ja mukava kaikille siellä. Puhuu paljon elämästään. Hän alkoi sitten eräs ilta kertomaan sitä kuinka on ollut aiemmin pari vuotta väkivaltaisessa suhteessa miehen kanssa. Oli kuulemma toinen vähätellyt kaikkea mitä hän sanoi ja kontrolloinut. Hänen itsetuntonsa oli laskenut ja oli alkanut epäillä, että on niin huono ihminen, että ansaitsee sen kaiken. Jos joku oli yrittänyt hänelle sanoa, että hän on hyvä tyyppi niin ei ollut uskonut sitä. Sitten vähitellen hän oli alkanut epäillä, että myös siinä toisessa on vikaa ja hän ei voi olla niin huono ihminen. Vähitellen hän oli saanut voimansa takaisin ja pysynyt eroamaan. Kertoi vielä, että oli ollut heikommassa kunnossa fyysisesti joten toinen oli ollut vahvempi.
Nyt kaiken tämän jälkeen hän kertoi, että kun oli kokenut pahaa niin oli jotenkin kovettanut itsensä ettei mikään enää voisi satuttaa. Silloin oli kestänyt paremmin. Samalla kertoi, että oli tavallaan sulkenut oven sisällään ja jättänyt ne tunteet sinne. Nyt tämä ovi pitäisi taas saada avattua, että pystyy elämään normaalisti ja kokemaan niitä tunteita. Se on kuulemma nyt vaikeaa saada ne tunteet esiin ja se ovi auki.
Tietysti joku voi sanoa, että hän nyt vaan puhui mitä sattuu, mutta kyllä itse luotan siihen, että puhui totta. Kertoi rehellisesti asiasta. Joku voi myös ihmetellä miksi kirjoitan tätä tänne, mutta samaistuin asiaan aika paljon. Itse en ole vastaavaa kokenut, mutta muuten kaikkea pahaa joten tuo kaikki toi asioita mieleeni. Ajattelen niin kuin hän esim tuosta itsensä kovettamisesta ja tunteiden sulkemisesta etteivät ne voisi satuttaa. Se oli niin tuttua minullekin.
Samalla tuli surullinen olo, että hän on kokenut sellaista. Kenenkään ei pitäisi kokea tuollaista. Samalla suuri helpotus oli, että hän on päässyt tyypistä eroon. Kertoi silti, ettei tuo tyyppi koskaan välttämättä ymmärrä tehneensä väärin. Lopuksi huomasi, että joutui vähän keräilemään itseään. Minäkin kuuntelin vaan sitä kaikkea ja mietin kuinka kamalaa ja se sai taas inhoamaan lisää kamalia ihmisiä. Kosketti itseäni paljon tuo ja jäi mieleen. Näin noilla sivuilla kokee joskus erikoisia hetkiä. Tuokin tyyppi sallii siis kaikkein tulla katsomaan (lukee, että on kiinnostunut kaikista miehet, naiset, parit yms) jos joku miettii miksi roikun hänen "huoneessaan". Toivon hänelle kaikkea hyvää. Nolottaa nyt vähän lähettää tämä, mutta menköön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
X-CLASS SOLAR FLARE: Earth-orbiting satellites have just detected an X1.3-class solar flare (March 30 @ 1737 UT).
https://www.spaceweather.com/
Eniten harmittaa että joutuu elää vasemmisto-hörhöjen pilaamassa maassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen hakenut kouluun vuodesta 2017 alkaen, enkä ole tullut hyväksytyksi mihinkään vastaanottamisen arvoiseen hakukohteeseen. Olen paiskonut hommia hiki hatussa sekä paskaduunin, että itsenäisen opiskelun merkeissä tuloksetta. Ikääkin alkaa olla jo.
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa sota Euroopassa.
Sotaa on myös muualla kuin Euroopassa ja sekin harmittaa.
Vierailija kirjoitti:
Viikko sitten meidän rapussa oli yksi fillari. Nyt siellä on tänä aamuna seitsemän fillaria (rapussa ei siis saisi pitää omia roiniaan)
Lain puolesta porraskäytävään jätetyn kaman saa toimittaa pihalle,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa sota Euroopassa.
Sotaa on myös muualla kuin Euroopassa ja sekin harmittaa.
Suomi häviää useissa sodissa. Työvoimareserviä pesee. Toisaalta myös maamme menee.
Se kun rahat on jatkuvasti loppu ja haluaisin järjestää lapselle kivat synttärit, mutta sitä rahaa nyt ei vain ole.
Elämä. Se että aina väsyttää eikä mikään tunnu oikein miltään. Jokin hetkeksi ilahduttaa, mutta seuraavassa hetkessä on taas tyhjä olo. Ei oikein ole edes ketään, joka ymmärtäisi, jos tästä yrittää puhua. Tai jos ymmärtää, on itsekin niin solmussa ja uupunut, ettei jaksa olla tukena. Töissä on yritettävä pitää pokka kasassa, ettei mene työpaikka alta koeajalla, ja tavallaan on kiva antaa edes ulkoisesti pystyvä ja jaksava kuva itsestä, mutta ristiriita sisäiseen oloon on välillä raastava.