Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mieletön erotuska
29.05.2021 |
4kk mennyt erosta ja täyttä tuskaa on edelleen. En saa elämästä ollenkaan kiinni ja olo on käsittämättömän masentunut jatkuvasti. Yritän tehdä asioita joista saisin iloa, mutta kun mikään ei tunnu hyvältä. Itsensä saaminen liikkeelle on myös hyvin työlästä, tekisi mieli vaan maata kotona. Ystävät eivät enää ymmärrä miksi vieläkin olen tässä tilassa, joten heille en enää viitsi puhua. Työterveyden kautta kävin muutamia kertoja psykologilla, mutta eipä sekään pidemmän päälle auttanut. Tällä hetkellä on olo etten voi enää koskaan olla aidosti onnellinen. Mielessä on ollut ajatuksia, etten jaksa edes elää koska tuska on niin suuri. Onko täällä muita joilla on ottanut ero näin koville?
Kommentit (47)
En ole ikuisuuksiin seurustellut, koska en kestä erotuskaa.
Minun oli vaikea ymmärtää, miten mukavasta, kiinnostavasta ja ystävällisestä miehestä tuli ilkeä ja kammottava mies, joka läpsäisi minua. Väkivalta on mielestäni iljettävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi jeesus
Hanki uusi parisuhde, jos et yksin osaa elää.
Kyse ei ole siitä etten osaa elää yksin, olen elänyt yksin isoimman osan aikuisiästäni. Eikä uusi parisuhde todellakaan tule nyt kysymykseen, en pysty siihen. Ap
En vieläkään osaa ymmärtää, miksi ihmiset surevat parisuhteen päättymistä. Jos ex-kumppani on elossa, miksi surra?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jeesus
Hanki uusi parisuhde, jos et yksin osaa elää.
Kyse ei ole siitä etten osaa elää yksin, olen elänyt yksin isoimman osan aikuisiästäni. Eikä uusi parisuhde todellakaan tule nyt kysymykseen, en pysty siihen. Ap
Siinä tapauksessa surusi on täysin turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jeesus
Hanki uusi parisuhde, jos et yksin osaa elää.
Kyse ei ole siitä etten osaa elää yksin, olen elänyt yksin isoimman osan aikuisiästäni. Eikä uusi parisuhde todellakaan tule nyt kysymykseen, en pysty siihen. Ap
Siinä tapauksessa surusi on täysin turhaa.
Miksi se on turhaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jeesus
Hanki uusi parisuhde, jos et yksin osaa elää.
Kyse ei ole siitä etten osaa elää yksin, olen elänyt yksin isoimman osan aikuisiästäni. Eikä uusi parisuhde todellakaan tule nyt kysymykseen, en pysty siihen. Ap
Siinä tapauksessa surusi on täysin turhaa.
Miksi se on turhaa?
Jos osaa elää ilman kumppania, miksi surra?
Onko ihmisriippuvuus näin yleistä Suomessa? Itketään kuukausia jonkun miehen perään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
VAI KÄRSII AP NYT EROTUSKASTA😮
MISTÄKÖHÄN HUOMENNA?
VARSINAINEN SATUSETÄ😶
Herranen aika, vaikka olisi itsenäinen ja omillaan pärjäävä ihminen voi silti surra syvästi toisen ihmisen ja ihmissuhteen menettämistä. Ei se liity siihen, että olisi jotenkin riippuvainen. Ihmiset ovat myös erilaisia ja jokaisen aiemmat elämänkokemukset myös vaikuttavat siihen miten eroista selviää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Herranen aika, vaikka olisi itsenäinen ja omillaan pärjäävä ihminen voi silti surra syvästi toisen ihmisen ja ihmissuhteen menettämistä. Ei se liity siihen, että olisi jotenkin riippuvainen. Ihmiset ovat myös erilaisia ja jokaisen aiemmat elämänkokemukset myös vaikuttavat siihen miten eroista selviää!
Mihin sen ihmisen menettää, jos henkilö hengittää vielä? Ihminen ei ole omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herranen aika, vaikka olisi itsenäinen ja omillaan pärjäävä ihminen voi silti surra syvästi toisen ihmisen ja ihmissuhteen menettämistä. Ei se liity siihen, että olisi jotenkin riippuvainen. Ihmiset ovat myös erilaisia ja jokaisen aiemmat elämänkokemukset myös vaikuttavat siihen miten eroista selviää!
Mihin sen ihmisen menettää, jos henkilö hengittää vielä? Ihminen ei ole omaisuutta.
Ei tietenkään, mutta menettää sen ihmisen omasta elämästään kumppanin roolissa. Eron käsittelyssä on paljon samoja piirteitä kuin menetyksen käsittelyssä kuoleman jälkeen. Vaikka ihminen edelleen elää eikä häntä ole koskaan omistanut, niin menetys on menetys. Eroon voi liittyä myös paljon muitakin asioita jotka tekevät siitä kipeän. Eikä koskaan voi tietää toisen tilannetta. Asiat ei ole ihan niin yksioikoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herranen aika, vaikka olisi itsenäinen ja omillaan pärjäävä ihminen voi silti surra syvästi toisen ihmisen ja ihmissuhteen menettämistä. Ei se liity siihen, että olisi jotenkin riippuvainen. Ihmiset ovat myös erilaisia ja jokaisen aiemmat elämänkokemukset myös vaikuttavat siihen miten eroista selviää!
Mihin sen ihmisen menettää, jos henkilö hengittää vielä? Ihminen ei ole omaisuutta.
Ei tietenkään, mutta menettää sen ihmisen omasta elämästään kumppanin roolissa. Eron käsittelyssä on paljon samoja piirteitä kuin menetyksen käsittelyssä kuoleman jälkeen. Vaikka ihminen edelleen elää eikä häntä ole koskaan omistanut, niin menetys on menetys. Eroon voi liittyä myös paljon muitakin asioita jotka tekevät siitä kipeän. Eikä koskaan voi tietää toisen tilannetta. Asiat ei ole ihan niin yksioikoisia.
Toki, ei enää siirappisia illallisia ja vaaleanpunaisia sydämiä. Sitähän parisuhteet ovat. Siitä luopuminen pitäisi olla kaikille helppoa.
Taas niin idioottimaisia vastauksia että!
Päivä kerrallaan sanon minä, päätät joka aamu että kestät tämän päivän ja jatkat näin. Minulla meni erosta toipumiseen kaksi vuotta. Jokaisen kohdalla yksillöllistä miten selviää, jos et enää suoriudu töistä, tai normi arjen askareista, niin sitten haet lääkäristä apua. Toipumista sinulle ja voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taas niin idioottimaisia vastauksia että!
Päivä kerrallaan sanon minä, päätät joka aamu että kestät tämän päivän ja jatkat näin. Minulla meni erosta toipumiseen kaksi vuotta. Jokaisen kohdalla yksillöllistä miten selviää, jos et enää suoriudu töistä, tai normi arjen askareista, niin sitten haet lääkäristä apua. Toipumista sinulle ja voimia!
Parisuhteen päättyminen ei ole sairaus. Mitä lääkäri asialle tekisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas niin idioottimaisia vastauksia että!
Päivä kerrallaan sanon minä, päätät joka aamu että kestät tämän päivän ja jatkat näin. Minulla meni erosta toipumiseen kaksi vuotta. Jokaisen kohdalla yksillöllistä miten selviää, jos et enää suoriudu töistä, tai normi arjen askareista, niin sitten haet lääkäristä apua. Toipumista sinulle ja voimia!Parisuhteen päättyminen ei ole sairaus. Mitä lääkäri asialle tekisi?
Parisuhteen päättyminen voi kuitenkin joillain laukaista sairauden, kuten masennuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas niin idioottimaisia vastauksia että!
Päivä kerrallaan sanon minä, päätät joka aamu että kestät tämän päivän ja jatkat näin. Minulla meni erosta toipumiseen kaksi vuotta. Jokaisen kohdalla yksillöllistä miten selviää, jos et enää suoriudu töistä, tai normi arjen askareista, niin sitten haet lääkäristä apua. Toipumista sinulle ja voimia!Parisuhteen päättyminen ei ole sairaus. Mitä lääkäri asialle tekisi?
Parisuhteen päättyminen voi kuitenkin joillain laukaista sairauden, kuten masennuksen.
Sitten on hyvin tyhmää hankkia parisuhde, jos sen päättymisellä on huonoja seurauksia.
Älyttömiä vastauksia täällä. Jos joku pääsee parisuhteen päättymisestä kevyesti eteenpäin niin hienoa. Olemme kuitenkin yksilöitä erilaisine taustoinemme. Ihan turhaa viisastella kun ei toisten tilanteista tiedä eikä näiden käsittelylle ole oikeaa tapaa tai kaavaa.
Eihän neljä kuukautta ole edes paljon.
Vierailija kirjoitti:
Älyttömiä vastauksia täällä. Jos joku pääsee parisuhteen päättymisestä kevyesti eteenpäin niin hienoa. Olemme kuitenkin yksilöitä erilaisine taustoinemme. Ihan turhaa viisastella kun ei toisten tilanteista tiedä eikä näiden käsittelylle ole oikeaa tapaa tai kaavaa.
Oikes tapa on yksinkertaisesti siirtyä eteenpäin. Ihmisiä riittää kumppaniehdokkaiksi.
Alue: Aihe vapaa
Sellaista se on. Minäkin kärsin erotuskasta.
Nykyisinkin päästän pari kertaa päivässä tuskan parahduksia.