Pääseekö lastentarhanopettaja pienten puolella helpommalla kuin isojen puolella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lastentarhanopettaja ole eskarissa, eskari kuuluu perusopetuksen alaisuuteen, ei varhaiskasvatuksen.

Yliopistopohjaisen koulutuksen käynyt lastentarhanopettaja voi olla, ja onkin. Sosionomipohjsiset eivät voi olla, elleivät ole käyneet erikseen yliopistossa esi- ja alkuopetuksen opintokokonaisuutta. Sosionomit voivat toimia toki muissa ryhmissä opettajina, mutta esiopetusryhmässä olevalla opettajalla on käytännössä oltava yliopistotutkinto.

Luokanopettajat voivat myös toimia esiopettajina, mutta he eivät ole päteviä antamaan varhaiskasvatusta, eli toimimaan pienten ryhmissä tai esiopetusajan ulkopuolella eskareilla.

On se himmeli.

Myös täysin kouluttamaton on pätevä antamaan varhaiskasvatusta jos hän työskentelee korkeintaan vuoden mittaisessa työsuhteessa, on perhepäivähoitaja tai on avustaja.

Eihän ole pätevä ja juuri siksi ei voi saada pidempiä sijaisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lastentarhanopettaja ole eskarissa, eskari kuuluu perusopetuksen alaisuuteen, ei varhaiskasvatuksen.

Yliopistopohjaisen koulutuksen käynyt lastentarhanopettaja voi olla, ja onkin. Sosionomipohjsiset eivät voi olla, elleivät ole käyneet erikseen yliopistossa esi- ja alkuopetuksen opintokokonaisuutta. Sosionomit voivat toimia toki muissa ryhmissä opettajina, mutta esiopetusryhmässä olevalla opettajalla on käytännössä oltava yliopistotutkinto.

Luokanopettajat voivat myös toimia esiopettajina, mutta he eivät ole päteviä antamaan varhaiskasvatusta, eli toimimaan pienten ryhmissä tai esiopetusajan ulkopuolella eskareilla.

On se himmeli.

Myös täysin kouluttamaton on pätevä antamaan varhaiskasvatusta jos hän työskentelee korkeintaan vuoden mittaisessa työsuhteessa, on perhepäivähoitaja tai on avustaja.

Eihän ole pätevä ja juuri siksi ei voi saada pidempiä sijaisuuksia.

On pätevä pitkässäkin työsuhteessa antamaan varhaiskasvatusta jos on perhepäivähoitaja tai avustaja.

Vierailija kirjoitti:

Ei lastentarhanopettaja ole eskarissa, eskari kuuluu perusopetuksen alaisuuteen, ei varhaiskasvatuksen.

Väittää joku, joka ei tiedä varhaiskasvatusalan perusasioita? Eskarissa todellakin työskentelee varhaiskasvatuksen opettajia (ent. lastentarhanopettaja), vaikka esiopetus onkin siirretty perusopetukseen kuuluvaksi.

Mikäli tuollaista asiaa joutuu jo tuossa vaiheessa miettimään, sain sellaisen kuvan että liikutaan todella alkuvaiheessa työuran suhteen, niin kannattaa unohtaa koko ala kokonaan. Varhaiskasvatuksessa, vaikka ollaankin kirjoilla eri ryhmissä, tehdään kuitenkin töitä myös yhtenäisenä isona yksikkönä, esim. tarvittaessa ollaan sieltä viskariryhmästä jeesaamassa/tuuraamassa pienempien ryhmissä sijaispuutteen vuoksi. Joten jos nyt jo lähdetään etsimään helpotusta sieltä, missä aita on mukamas matalin, niin mieti alaasi uudelleen.

Lapset, olivatpa minkäikäisiä tahansa, eivät päästä ikinä helpolla eikä heidän tarvitsekaan. He myös huomaavat helposti, kuka aikuisista on aidosti läsnä kulkemassa päivää heidän kanssaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lastentarhanopettaja ole eskarissa, eskari kuuluu perusopetuksen alaisuuteen, ei varhaiskasvatuksen.

Yliopistopohjaisen koulutuksen käynyt lastentarhanopettaja voi olla, ja onkin. Sosionomipohjsiset eivät voi olla, elleivät ole käyneet erikseen yliopistossa esi- ja alkuopetuksen opintokokonaisuutta. Sosionomit voivat toimia toki muissa ryhmissä opettajina, mutta esiopetusryhmässä olevalla opettajalla on käytännössä oltava yliopistotutkinto.

Luokanopettajat voivat myös toimia esiopettajina, mutta he eivät ole päteviä antamaan varhaiskasvatusta, eli toimimaan pienten ryhmissä tai esiopetusajan ulkopuolella eskareilla.

On se himmeli.

Myös täysin kouluttamaton on pätevä antamaan varhaiskasvatusta jos hän työskentelee korkeintaan vuoden mittaisessa työsuhteessa, on perhepäivähoitaja tai on avustaja.

Eihän ole pätevä ja juuri siksi ei voi saada pidempiä sijaisuuksia.

On pätevä pitkässäkin työsuhteessa antamaan varhaiskasvatusta jos on perhepäivähoitaja tai avustaja.

Perhepäivähoitajillekin on olemassa ammattitutkintonsa, ja ainakin joillakin paikkakunnilla sitä vaaditaan. Avustajaa taas ei lasketa kasvattajaresurssiin. Avustajaa ei edes saa jättää yksin lasten kanssa, koska hän ei ole virallisesti vastuussa lapsista.

Vierailija kirjoitti:

Mikäli tuollaista asiaa joutuu jo tuossa vaiheessa miettimään, sain sellaisen kuvan että liikutaan todella alkuvaiheessa työuran suhteen, niin kannattaa unohtaa koko ala kokonaan. Varhaiskasvatuksessa, vaikka ollaankin kirjoilla eri ryhmissä, tehdään kuitenkin töitä myös yhtenäisenä isona yksikkönä, esim. tarvittaessa ollaan sieltä viskariryhmästä jeesaamassa/tuuraamassa pienempien ryhmissä sijaispuutteen vuoksi. Joten jos nyt jo lähdetään etsimään helpotusta sieltä, missä aita on mukamas matalin, niin mieti alaasi uudelleen.

Lapset, olivatpa minkäikäisiä tahansa, eivät päästä ikinä helpolla eikä heidän tarvitsekaan. He myös huomaavat helposti, kuka aikuisista on aidosti läsnä kulkemassa päivää heidän kanssaan.

Lässyn lää taas. Kyllä siellä taas joku työn sankari jeesustelee. Mikä ihme siinäkin on, ettei päiväkotityöhön voi suhtautua samoin kuin mihin tahansa työhön?! Olisitko teilaamassa samalla tavalla keskustelua, jos kyse olisi luokanopettajasta, joka kyselee pääsefkö 5-6 luokan opettaja helpommalla kuin 1-2 lk opettaja tai päinvastoin??

Kyllä heti määittäisiin että koko koulun hyväksi töitä tehdään, vaihda alaa sinä itsekäs ihminen?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäli tuollaista asiaa joutuu jo tuossa vaiheessa miettimään, sain sellaisen kuvan että liikutaan todella alkuvaiheessa työuran suhteen, niin kannattaa unohtaa koko ala kokonaan. Varhaiskasvatuksessa, vaikka ollaankin kirjoilla eri ryhmissä, tehdään kuitenkin töitä myös yhtenäisenä isona yksikkönä, esim. tarvittaessa ollaan sieltä viskariryhmästä jeesaamassa/tuuraamassa pienempien ryhmissä sijaispuutteen vuoksi. Joten jos nyt jo lähdetään etsimään helpotusta sieltä, missä aita on mukamas matalin, niin mieti alaasi uudelleen.

Lapset, olivatpa minkäikäisiä tahansa, eivät päästä ikinä helpolla eikä heidän tarvitsekaan. He myös huomaavat helposti, kuka aikuisista on aidosti läsnä kulkemassa päivää heidän kanssaan.

Lässyn lää taas. Kyllä siellä taas joku työn sankari jeesustelee. Mikä ihme siinäkin on, ettei päiväkotityöhön voi suhtautua samoin kuin mihin tahansa työhön?! Olisitko teilaamassa samalla tavalla keskustelua, jos kyse olisi luokanopettajasta, joka kyselee pääsefkö 5-6 luokan opettaja helpommalla kuin 1-2 lk opettaja tai päinvastoin??

Kyllä heti määittäisiin että koko koulun hyväksi töitä tehdään, vaihda alaa sinä itsekäs ihminen?!

Aamen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On varmaan pienten puolella LTO:lla rankkaa, kun pitää miettiä onko 1-vuotiaan pylly punoittava ja onko ollut tahroja vaatteissa kun tulee hoitoon...

Ja koska vaan kyseisen lastentarhanopettaja ei satu lapsen äidistä pitämään muotoilee hän sossuun salaa äidiltä ilmoituksen "lapsella ollut liian pienet kumpparit ja tahraa vaatteessa" 😅🤔

Varmasti tuommoinen venkulointi uuvuttaa! Ja säikäyttää, kun esimiehelle valitetaan lopulta hänestä. Ja sitten vielä ihmetellään, että miksi se lapsi vaihtoi päiväkotia..

Onneksi usko alkaa tähän ammattikuntaan taas palata, kun uusi lto vaikuttaa olevan normaali. Ja vaatteet jotka olivat edellisessä paikassa epäsiistejä ja pieniä, ovat nyt kelpoisia.

Minä olen pienten puolen opettaja ja miettinyt kevään aikana muun muassa:

-miten tuetaan S2 lapsen kielen kehitystä

-miten tuetaan puhumatonta lähes 3-vuotiasta ja mitä ulkopuolista tukea ja arviota hän tarvitsee

-miten taataan ryhmän nuorimman (vauva) syli, hoiva ja jatkuva läsnäolo suhteellisen isossa ryhmässä

-kuinka tuetaan muutaman lapsen orastavia yhteisleikin taitoja ryhmässä, jossa ikä- ja taitotaso leikkitaitojen suhteen on hyvin kirjava

-kohdataanhan jokainen lapsi yksilöllisesti ja lämmöllä, rajoja unohtamatta

-mitkä yleiset toimintamallit ryhmässä ovat turhia ja henkilökuntaa kuormittavia

-kuinka saamme kasvatustiimissä jatkuvaa keskustelua sen ympärille, miten lapset kohdataan ja miten heille puhutaan (esim. kun lapsi itkee, mikä on asianmukainen vastine siihen, ei ole lainkaan itsestäänselvä asia)

-mikä on sopiva määrä isossa ryhmässä suunniteltua toimintaa ja mikä suunniteltu toiminta suunnataan vain isommille

-miten toimitaan, kun yksi lapsi ei ota ikätasoisesti kontaktia aikuisiin ja ikätovereihin. Kuinka asiaa aletaan ottamaan esiin vanhempien kanssa ja missä vaiheessa esitetään jatkoarvioiden tarve, ja ennen kaikkea, miten tuetaan lasta ryhmässä pienillä resursseilla

-Miten ylipäätään otetaan asiat esiin vanhempien kanssa ja mikä on liiallista puuttumista vanhempien vanhemmuuteen. Kuinka säilytetään hyvä luottamus ja yhteistyö vanhempien kanssa.

-Mitä tehdään kun yksi lapsi raivoaa jokaisessa siirtymätilanteissa, mistä tämä johtuu, onko taustalla pelkkä uhma, onko ryhmän toiminta ja rutiinit liian kuormittavia, auttaisiko kuvat tukena siirtymissä jne.

Tässä vain murto-osa asioista, joita joutuu ottamaan huomioon pienten ryhmässä. Muunneltuna toki kerroin.

Vastaava lista olisi helppo laatia myös vaikkapa kotiäidin tehtävistä, ja tulla listan pituudesta ja monimutkaisuudesta siihen lopputulokseen, että kotiäidin hommia hoitaakseen on oltava vähintään maisteri.

Tai perhepäivähoitajan työstä.

No ei todellakaan. Arvostan työtäni paljon, mutta tuollaisesta siinä ei ole kyse samassa mittakaavassa. Minulla on kolme lasta tällä hetkellä hoidossa ja vauva menisi siinä samalla tavalla sylissä ja lattialla mukana menossa kuin perheenäidillä. Erityislapset siirretään nopeasti päiväkotiin ja hyvä niin, saavat siellä paremman tuen. Toki suunnittelen toimintaa paljon ja mietin lasten tarpeita runsaasti.

Perheenäideilläkään ei ole 12 lähes samanikäistä lasta, joiden tarpeet ovat silti tosi erilaiset, ja jotka eivät ole sisaruksia keskenään (eli ei ole syvää suhdetta lapsilla keskenään vaan heidät pitää ryhmäyttää tietoisesti, jotta saadaan arki toimimaan). Sama toki täällä perhepäivähoidossa, mutta helpompaa pienellä lapsimäärällä.

En ymmärrä itse ollenkaan tällaista yhden ammattikunnan vähättelyä. Hoitakaa, kasvattakaa ja opettakaa lapsianne itse sitten, jos ei kelpaa.

Pph

Et ymmärtänyt pointtia. Pointti on se, että aivan yksinkertaiset asiat saadaan kuulostamaan tavattoman monimutkaisilta ja vaikeilta tekemällä niiden sisällöstä yksityiskohtaisen ja jargonia vilisevän listauksen.

Varhaiskasvatus- ja opetustyö onkin monimutkaista, ei sitä saada vain siltä kuulostamaan, jos se nyt sua nyppii. Mitäs sä teet työksesi? Kerro, niin voidaan ilman parempaa tietoa haukkua sun ammattisi.

Todennäköisestihän tätä jankkaa joku vanhempi, jolle on jostain asiasta huomautettu päiväkodin taholta. Lapsi ei kehity normaalisti tai kotona pitäisi asettaa enemmän rajoja. Tai on tehty lastensuojeluilmoitusta tms.

Eihän nyt kukaan jaksa yhtä ammattikuntaa haukkua tällaisella tahdilla, jos ei ole itsellä jäänyt jotain hampaankoloon.

Päiväkoti on ihan silkkaa kaaosta siksi, että siellä on liian vähän ihmisiä, ja nämä vähät ihmiset tekevät ihan vääriä asioita.

Kun sekä hoitajan että opettajan päivät koostuvat perushoidosta, pukemisesta, vessattamisesta ja sylissä pitämisestä, tulee hoitajalle se käsitys, että hänkin kykenee kaikkiin päiväkodin eri töihin.

Päivien koostuessa pelkästä selviytymisestä tilanteesta toiseen tavoitteellinen kasvatus jää vähemmälle. Erityistä tukea tarvitsevat eivät saa riittävää tukea, ja käyttäytyvät entistä levottomammin.

Päiväkoti tarvitsee lisää henkilökuntaa aidosti, eikä mitään paperille kikkailtuja suhdelukuja. Henkilökuntaa tarvitaan erityisesti sinne hoitajapuolelle, että opettajat ehtisivät tehdä omia töitään.

Vierailija kirjoitti:

Päiväkoti on ihan silkkaa kaaosta siksi, että siellä on liian vähän ihmisiä, ja nämä vähät ihmiset tekevät ihan vääriä asioita.

Kun sekä hoitajan että opettajan päivät koostuvat perushoidosta, pukemisesta, vessattamisesta ja sylissä pitämisestä, tulee hoitajalle se käsitys, että hänkin kykenee kaikkiin päiväkodin eri töihin.

Päivien koostuessa pelkästä selviytymisestä tilanteesta toiseen tavoitteellinen kasvatus jää vähemmälle. Erityistä tukea tarvitsevat eivät saa riittävää tukea, ja käyttäytyvät entistä levottomammin.

Päiväkoti tarvitsee lisää henkilökuntaa aidosti, eikä mitään paperille kikkailtuja suhdelukuja. Henkilökuntaa tarvitaan erityisesti sinne hoitajapuolelle, että opettajat ehtisivät tehdä omia töitään.

Kyllä opettajalle kuuluvat kaikki luettelemasi työt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkoti on ihan silkkaa kaaosta siksi, että siellä on liian vähän ihmisiä, ja nämä vähät ihmiset tekevät ihan vääriä asioita.

Kun sekä hoitajan että opettajan päivät koostuvat perushoidosta, pukemisesta, vessattamisesta ja sylissä pitämisestä, tulee hoitajalle se käsitys, että hänkin kykenee kaikkiin päiväkodin eri töihin.

Päivien koostuessa pelkästä selviytymisestä tilanteesta toiseen tavoitteellinen kasvatus jää vähemmälle. Erityistä tukea tarvitsevat eivät saa riittävää tukea, ja käyttäytyvät entistä levottomammin.

Päiväkoti tarvitsee lisää henkilökuntaa aidosti, eikä mitään paperille kikkailtuja suhdelukuja. Henkilökuntaa tarvitaan erityisesti sinne hoitajapuolelle, että opettajat ehtisivät tehdä omia töitään.

Kyllä opettajalle kuuluvat kaikki luettelemasi työt.

Kukas ne opettajan työt tekee, jotka ovat jotain muuta kuin sylittämistä, vessattamista ja vaatettamista?

Tiedän, että voi olla hankala mieltää tätä, mutta opettajalla on erilainen työnkuva kuin hoitajalla. Meinaatko että opettaja tekee samaa työtä kuin hoitaja 8 tuntia päivässä ja siihen päälle vielä lisää opettajalle kuuluvaa suunnittelu, arviointi, kehittämis, kirjaus ym työtä?

Voin kertoa että ei. Opettaja kyllä huolehtii tarvittaessa perushoidosta, mutta se ei ole hänen työnsä fokus, kuten lastenhoitajalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkoti on ihan silkkaa kaaosta siksi, että siellä on liian vähän ihmisiä, ja nämä vähät ihmiset tekevät ihan vääriä asioita.

Kun sekä hoitajan että opettajan päivät koostuvat perushoidosta, pukemisesta, vessattamisesta ja sylissä pitämisestä, tulee hoitajalle se käsitys, että hänkin kykenee kaikkiin päiväkodin eri töihin.

Päivien koostuessa pelkästä selviytymisestä tilanteesta toiseen tavoitteellinen kasvatus jää vähemmälle. Erityistä tukea tarvitsevat eivät saa riittävää tukea, ja käyttäytyvät entistä levottomammin.

Päiväkoti tarvitsee lisää henkilökuntaa aidosti, eikä mitään paperille kikkailtuja suhdelukuja. Henkilökuntaa tarvitaan erityisesti sinne hoitajapuolelle, että opettajat ehtisivät tehdä omia töitään.

Kyllä opettajalle kuuluvat kaikki luettelemasi työt.

Kukas ne opettajan työt tekee, jotka ovat jotain muuta kuin sylittämistä, vessattamista ja vaatettamista?

Tiedän, että voi olla hankala mieltää tätä, mutta opettajalla on erilainen työnkuva kuin hoitajalla. Meinaatko että opettaja tekee samaa työtä kuin hoitaja 8 tuntia päivässä ja siihen päälle vielä lisää opettajalle kuuluvaa suunnittelu, arviointi, kehittämis, kirjaus ym työtä?

Voin kertoa että ei. Opettaja kyllä huolehtii tarvittaessa perushoidosta, mutta se ei ole hänen työnsä fokus, kuten lastenhoitajalla.

Monessa päiväkodissa työt jakaantuvat tasaisesti. Töiden erottelu ei ole mielekästä lastenkaan kannalta. Heille kaikki ovat samanlaisia aikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkoti on ihan silkkaa kaaosta siksi, että siellä on liian vähän ihmisiä, ja nämä vähät ihmiset tekevät ihan vääriä asioita.

Kun sekä hoitajan että opettajan päivät koostuvat perushoidosta, pukemisesta, vessattamisesta ja sylissä pitämisestä, tulee hoitajalle se käsitys, että hänkin kykenee kaikkiin päiväkodin eri töihin.

Päivien koostuessa pelkästä selviytymisestä tilanteesta toiseen tavoitteellinen kasvatus jää vähemmälle. Erityistä tukea tarvitsevat eivät saa riittävää tukea, ja käyttäytyvät entistä levottomammin.

Päiväkoti tarvitsee lisää henkilökuntaa aidosti, eikä mitään paperille kikkailtuja suhdelukuja. Henkilökuntaa tarvitaan erityisesti sinne hoitajapuolelle, että opettajat ehtisivät tehdä omia töitään.

Kyllä opettajalle kuuluvat kaikki luettelemasi työt.

Kukas ne opettajan työt tekee, jotka ovat jotain muuta kuin sylittämistä, vessattamista ja vaatettamista?

Tiedän, että voi olla hankala mieltää tätä, mutta opettajalla on erilainen työnkuva kuin hoitajalla. Meinaatko että opettaja tekee samaa työtä kuin hoitaja 8 tuntia päivässä ja siihen päälle vielä lisää opettajalle kuuluvaa suunnittelu, arviointi, kehittämis, kirjaus ym työtä?

Voin kertoa että ei. Opettaja kyllä huolehtii tarvittaessa perushoidosta, mutta se ei ole hänen työnsä fokus, kuten lastenhoitajalla.

Monessa päiväkodissa työt jakaantuvat tasaisesti. Töiden erottelu ei ole mielekästä lastenkaan kannalta. Heille kaikki ovat samanlaisia aikuisia.

Jep, trollolloo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On varmaan pienten puolella LTO:lla rankkaa, kun pitää miettiä onko 1-vuotiaan pylly punoittava ja onko ollut tahroja vaatteissa kun tulee hoitoon...

Ja koska vaan kyseisen lastentarhanopettaja ei satu lapsen äidistä pitämään muotoilee hän sossuun salaa äidiltä ilmoituksen "lapsella ollut liian pienet kumpparit ja tahraa vaatteessa" 😅🤔

Varmasti tuommoinen venkulointi uuvuttaa! Ja säikäyttää, kun esimiehelle valitetaan lopulta hänestä. Ja sitten vielä ihmetellään, että miksi se lapsi vaihtoi päiväkotia..

Onneksi usko alkaa tähän ammattikuntaan taas palata, kun uusi lto vaikuttaa olevan normaali. Ja vaatteet jotka olivat edellisessä paikassa epäsiistejä ja pieniä, ovat nyt kelpoisia.

Minä olen pienten puolen opettaja ja miettinyt kevään aikana muun muassa:

-miten tuetaan S2 lapsen kielen kehitystä

-miten tuetaan puhumatonta lähes 3-vuotiasta ja mitä ulkopuolista tukea ja arviota hän tarvitsee

-miten taataan ryhmän nuorimman (vauva) syli, hoiva ja jatkuva läsnäolo suhteellisen isossa ryhmässä

-kuinka tuetaan muutaman lapsen orastavia yhteisleikin taitoja ryhmässä, jossa ikä- ja taitotaso leikkitaitojen suhteen on hyvin kirjava

-kohdataanhan jokainen lapsi yksilöllisesti ja lämmöllä, rajoja unohtamatta

-mitkä yleiset toimintamallit ryhmässä ovat turhia ja henkilökuntaa kuormittavia

-kuinka saamme kasvatustiimissä jatkuvaa keskustelua sen ympärille, miten lapset kohdataan ja miten heille puhutaan (esim. kun lapsi itkee, mikä on asianmukainen vastine siihen, ei ole lainkaan itsestäänselvä asia)

-mikä on sopiva määrä isossa ryhmässä suunniteltua toimintaa ja mikä suunniteltu toiminta suunnataan vain isommille

-miten toimitaan, kun yksi lapsi ei ota ikätasoisesti kontaktia aikuisiin ja ikätovereihin. Kuinka asiaa aletaan ottamaan esiin vanhempien kanssa ja missä vaiheessa esitetään jatkoarvioiden tarve, ja ennen kaikkea, miten tuetaan lasta ryhmässä pienillä resursseilla

-Miten ylipäätään otetaan asiat esiin vanhempien kanssa ja mikä on liiallista puuttumista vanhempien vanhemmuuteen. Kuinka säilytetään hyvä luottamus ja yhteistyö vanhempien kanssa.

-Mitä tehdään kun yksi lapsi raivoaa jokaisessa siirtymätilanteissa, mistä tämä johtuu, onko taustalla pelkkä uhma, onko ryhmän toiminta ja rutiinit liian kuormittavia, auttaisiko kuvat tukena siirtymissä jne.

Tässä vain murto-osa asioista, joita joutuu ottamaan huomioon pienten ryhmässä. Muunneltuna toki kerroin.

Vastaava lista olisi helppo laatia myös vaikkapa kotiäidin tehtävistä, ja tulla listan pituudesta ja monimutkaisuudesta siihen lopputulokseen, että kotiäidin hommia hoitaakseen on oltava vähintään maisteri.

Tai perhepäivähoitajan työstä.

No ei todellakaan. Arvostan työtäni paljon, mutta tuollaisesta siinä ei ole kyse samassa mittakaavassa. Minulla on kolme lasta tällä hetkellä hoidossa ja vauva menisi siinä samalla tavalla sylissä ja lattialla mukana menossa kuin perheenäidillä. Erityislapset siirretään nopeasti päiväkotiin ja hyvä niin, saavat siellä paremman tuen. Toki suunnittelen toimintaa paljon ja mietin lasten tarpeita runsaasti.

Perheenäideilläkään ei ole 12 lähes samanikäistä lasta, joiden tarpeet ovat silti tosi erilaiset, ja jotka eivät ole sisaruksia keskenään (eli ei ole syvää suhdetta lapsilla keskenään vaan heidät pitää ryhmäyttää tietoisesti, jotta saadaan arki toimimaan). Sama toki täällä perhepäivähoidossa, mutta helpompaa pienellä lapsimäärällä.

En ymmärrä itse ollenkaan tällaista yhden ammattikunnan vähättelyä. Hoitakaa, kasvattakaa ja opettakaa lapsianne itse sitten, jos ei kelpaa.

Pph

Et ymmärtänyt pointtia. Pointti on se, että aivan yksinkertaiset asiat saadaan kuulostamaan tavattoman monimutkaisilta ja vaikeilta tekemällä niiden sisällöstä yksityiskohtaisen ja jargonia vilisevän listauksen.

Kuulostiko tuon vaka open listaus sinusta yksinkertaiselta? Ihan helppoja juttuja, jotka sinä ratkaisisit vasemmalla kädellä ilman mitään ammatillista pätevyyttä ja koulutusta? Wau, mahdat olla oikea yleisnero. Minusta nuo asiat eivät vaikuttaneet ollenkaan yksinkertaisilta enkä minä tiedä mitä tuollaisissa tilanteissa pitäisi tehdä.

Ja mitä kotiäitiyteen tulee, niin sitäkin esimerkiksi tällä palstalla vähätellään aika usein. Tyyliin on se nyt kumma ettei saa edes kotitöitä tehtyä siinä parin eri ikäisen lapsen pyöriessä jaloissa. Vaikka tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että perheessä on vauva, taapero ja leikki-ikäinen, joille kaikille pitäisi löytyä aikaa ja virikkeitä, joista yhtä täytyy pitää sylissä koko ajan, toista vahtia haukan katseella, koska jalat ja kädet sillä liikkuu yllättävän vikkelää vauhtia, mutta järkeä ei päähän ole vielä edes itsesuojeluvaiston vertaa suotu. Ja sitten pitäisi löytyä aikaa sille isommallekin, ettei hän jää unohduksiin vain siksi, että pärjää leikeissä jo jonkin aikaa itsekseenkin. Tee siinä sitten kotityöt samalla, kun edes se vauva ja taapero eivät haluaisi nukkua päikkäreitä samaan aikaan eikä leikki-ikäinen tarvitse niitä enää ollenkaan, mutta äitiä, syliä ja seuraa kyllä tarvitsisi.

Kummasti noissa ketjuissa, joissa kotiäitiyttä morkataan ja vähätellään, niin kotiäidit puolustautuvat, ihan niinkuin nyt varhaiskasvatuksen opettajat, joita tässä ketjussa on vähätelty ja morkattu.

T: kolmen lapsen entinen kotiäiti

Listaus ei ole yksinkertainen, koska sen ei ole tarkoitettu olevan yksinkertainen. Sen sijaan sen tarkoituksena tarkoituksena on antaa niistä asioista mahdollisimman monimutkainen kuva. Todellisuudessa kuitenkin ylivoimainen enemmistö listan asioista on sellaisia, jotka sisältyvät siihen mitä ymmärretään aivan tavallisena lastenhoitona.

Ei ole sattumaa, että päiväkoteihin voidaan ottaa sijaisia suoraan kadulta, koska aivan tavalliset ihmisetkin kykenevät aivan tavalliseen lastenhoitoon. Sen sijaan esimerkiksi kaupan kassaksi ei voida ottaa sijaisia suoraan kadulta, koska sitä hommaa ei yksinkertaisesti pysty tekemään jos ei ole ensin opetellut tiettyjä asioita. Puhumattakaan useimmista muista ammateista.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitajana on nyt pakko kysyä, että missä kunnassa ja mihin päiväkoteihin otetaan sijaisia suoraan kadulta? Mitä nämä sijaiset siellä päiväkodissa sitten tekevät? Ihanko miettivät, ratkaisevat ja toteuttavat noita asioita, jotka sinusta ilmeisesti ovat hyvin yksinkertaisia?

Meillä ei yhtään sijaista koskaan palkata suoraan kadulta. Jo laki määrää, että kaikilla lasten kanssa työskentelevillä pitää olla esittää rikosrekisteriote, että ylipäätään voi päästä päiväkotiin edes työkkärin kautta harjoitteluun, puhumattakaan sitten, että ihan kasvattajaa sijaistamaan. Meillä on tarkat säännöt siitä, että vakituinen hoito- ja kasvatushenkilöstö on alalle koulutettua porukkaa. Kouluttamattomia ei periaatteessa saisi edes jättää koskaan yksin lapsiryhmän kanssa. Aina tämä ei onnistu, koska sijaisvälityksestä ei aina saa koulutettuja sijaisia. Kaikki heidätkin on kuitenkin työhaastateltu ja suurimmalla osalla on esimerkiksi alan koulutusta taustalla (kesken jääneet opinnot), runsaasti työkokemusta lasten kanssa työskentelystä (esim. seurakuntien kerhojen vetäjinä ja apulaisina) ja aika monella on kyllä myös lähihoitajan koulutus.

Minä olen siis lastenhoitaja. Koulutukseltani päivähoitaja, ajalta ennen lähihoitajakoulutusohjelmaa. Olen tehnyt lähinnä muutaman päivän lto-sijaisuuksia, sekä yhden kokonaisen lukukauden kestäneen lto-sijaisuuden. Tuon pitkän sijaisuuden aikana käytiin eri asioita usean kerran läpi naapuriryhmän koulutetun lto:n ja päiväkodin johtajan kanssa, koska en mä kaikkea sitä työtä olisi pystynyt hoitamaan ihan vain omaan koulutukseeni, kokemukseeni ja ammattitaitooni nojaamalla. Arvostan todellakin varhaiskasvatuksen opettajien pätevyyttä ja koulutusta, sekä ennenkaikkea heidän kykyään soveltaa sitä päiväkodin arjen alati vaihtuvissa tilanteissa. Tottakai paljon me lastenhoitajatkin osaamme ja teemme, mutta kyllä minä olen sen opettajan työpanoksen kokenut aina hyvin tärkeänä myös, kuten avustajien, keittäjien, siivoojien yms. myöskin. Päiväkodin arki on niin hektistä, että siinä ei ole varaa vähätellä yhtään ainutta ammattikuntaa, eikä sitä tosiaan kuka tahansa kadulta pomittu random-tyyppi kavalkaadi pyörittäisi.

Varsinkin isoissa kaupungeissa kuten pääkaupunkiseudulla otetaan sijaisia suoraan kadulta. Kun ei muitakaan saada. Rikosrekisteriote vaaditaan vain yli kolmen kuukauden mittaista työskentelyä varten, ja tämä juuri siitä syystä, että tilapäistyövoiman tarve voidaan turvata. Aiemmin kylläkin pk-seudulla vaadittiin rikosrekisteriote kaikilta, mutta se käytäntö lopetettiin, kun kävi ilmi, että se ei ole laillista.

Kouluttamattoman saa aivan laillisesti jättää yksin lasten kanssa jos he työskentelevät sijaisina. Ainoat joita ei saa jättää yksin ovat erilaiset harjoittelijat (kuten työkokeilijat) sekä opiskelijat.

Nimeätkö muutaman päiväkodin, joihin palkataan sijaisia suoraan kadulta? Tämä kuulostaa niin hurjalta toihulta, että aion tehdä asiasta julkisen. Sinulla kun kerran ensikäden tietoa tällaisista päiväkodeista on, voisit kertoa enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On varmaan pienten puolella LTO:lla rankkaa, kun pitää miettiä onko 1-vuotiaan pylly punoittava ja onko ollut tahroja vaatteissa kun tulee hoitoon...

Ja koska vaan kyseisen lastentarhanopettaja ei satu lapsen äidistä pitämään muotoilee hän sossuun salaa äidiltä ilmoituksen "lapsella ollut liian pienet kumpparit ja tahraa vaatteessa" 😅🤔

Varmasti tuommoinen venkulointi uuvuttaa! Ja säikäyttää, kun esimiehelle valitetaan lopulta hänestä. Ja sitten vielä ihmetellään, että miksi se lapsi vaihtoi päiväkotia..

Onneksi usko alkaa tähän ammattikuntaan taas palata, kun uusi lto vaikuttaa olevan normaali. Ja vaatteet jotka olivat edellisessä paikassa epäsiistejä ja pieniä, ovat nyt kelpoisia.

Minä olen pienten puolen opettaja ja miettinyt kevään aikana muun muassa:

-miten tuetaan S2 lapsen kielen kehitystä

-miten tuetaan puhumatonta lähes 3-vuotiasta ja mitä ulkopuolista tukea ja arviota hän tarvitsee

-miten taataan ryhmän nuorimman (vauva) syli, hoiva ja jatkuva läsnäolo suhteellisen isossa ryhmässä

-kuinka tuetaan muutaman lapsen orastavia yhteisleikin taitoja ryhmässä, jossa ikä- ja taitotaso leikkitaitojen suhteen on hyvin kirjava

-kohdataanhan jokainen lapsi yksilöllisesti ja lämmöllä, rajoja unohtamatta

-mitkä yleiset toimintamallit ryhmässä ovat turhia ja henkilökuntaa kuormittavia

-kuinka saamme kasvatustiimissä jatkuvaa keskustelua sen ympärille, miten lapset kohdataan ja miten heille puhutaan (esim. kun lapsi itkee, mikä on asianmukainen vastine siihen, ei ole lainkaan itsestäänselvä asia)

-mikä on sopiva määrä isossa ryhmässä suunniteltua toimintaa ja mikä suunniteltu toiminta suunnataan vain isommille

-miten toimitaan, kun yksi lapsi ei ota ikätasoisesti kontaktia aikuisiin ja ikätovereihin. Kuinka asiaa aletaan ottamaan esiin vanhempien kanssa ja missä vaiheessa esitetään jatkoarvioiden tarve, ja ennen kaikkea, miten tuetaan lasta ryhmässä pienillä resursseilla

-Miten ylipäätään otetaan asiat esiin vanhempien kanssa ja mikä on liiallista puuttumista vanhempien vanhemmuuteen. Kuinka säilytetään hyvä luottamus ja yhteistyö vanhempien kanssa.

-Mitä tehdään kun yksi lapsi raivoaa jokaisessa siirtymätilanteissa, mistä tämä johtuu, onko taustalla pelkkä uhma, onko ryhmän toiminta ja rutiinit liian kuormittavia, auttaisiko kuvat tukena siirtymissä jne.

Tässä vain murto-osa asioista, joita joutuu ottamaan huomioon pienten ryhmässä. Muunneltuna toki kerroin.

Vastaava lista olisi helppo laatia myös vaikkapa kotiäidin tehtävistä, ja tulla listan pituudesta ja monimutkaisuudesta siihen lopputulokseen, että kotiäidin hommia hoitaakseen on oltava vähintään maisteri.

Tai perhepäivähoitajan työstä.

No ei todellakaan. Arvostan työtäni paljon, mutta tuollaisesta siinä ei ole kyse samassa mittakaavassa. Minulla on kolme lasta tällä hetkellä hoidossa ja vauva menisi siinä samalla tavalla sylissä ja lattialla mukana menossa kuin perheenäidillä. Erityislapset siirretään nopeasti päiväkotiin ja hyvä niin, saavat siellä paremman tuen. Toki suunnittelen toimintaa paljon ja mietin lasten tarpeita runsaasti.

Perheenäideilläkään ei ole 12 lähes samanikäistä lasta, joiden tarpeet ovat silti tosi erilaiset, ja jotka eivät ole sisaruksia keskenään (eli ei ole syvää suhdetta lapsilla keskenään vaan heidät pitää ryhmäyttää tietoisesti, jotta saadaan arki toimimaan). Sama toki täällä perhepäivähoidossa, mutta helpompaa pienellä lapsimäärällä.

En ymmärrä itse ollenkaan tällaista yhden ammattikunnan vähättelyä. Hoitakaa, kasvattakaa ja opettakaa lapsianne itse sitten, jos ei kelpaa.

Pph

Et ymmärtänyt pointtia. Pointti on se, että aivan yksinkertaiset asiat saadaan kuulostamaan tavattoman monimutkaisilta ja vaikeilta tekemällä niiden sisällöstä yksityiskohtaisen ja jargonia vilisevän listauksen.

Kuulostiko tuon vaka open listaus sinusta yksinkertaiselta? Ihan helppoja juttuja, jotka sinä ratkaisisit vasemmalla kädellä ilman mitään ammatillista pätevyyttä ja koulutusta? Wau, mahdat olla oikea yleisnero. Minusta nuo asiat eivät vaikuttaneet ollenkaan yksinkertaisilta enkä minä tiedä mitä tuollaisissa tilanteissa pitäisi tehdä.

Ja mitä kotiäitiyteen tulee, niin sitäkin esimerkiksi tällä palstalla vähätellään aika usein. Tyyliin on se nyt kumma ettei saa edes kotitöitä tehtyä siinä parin eri ikäisen lapsen pyöriessä jaloissa. Vaikka tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että perheessä on vauva, taapero ja leikki-ikäinen, joille kaikille pitäisi löytyä aikaa ja virikkeitä, joista yhtä täytyy pitää sylissä koko ajan, toista vahtia haukan katseella, koska jalat ja kädet sillä liikkuu yllättävän vikkelää vauhtia, mutta järkeä ei päähän ole vielä edes itsesuojeluvaiston vertaa suotu. Ja sitten pitäisi löytyä aikaa sille isommallekin, ettei hän jää unohduksiin vain siksi, että pärjää leikeissä jo jonkin aikaa itsekseenkin. Tee siinä sitten kotityöt samalla, kun edes se vauva ja taapero eivät haluaisi nukkua päikkäreitä samaan aikaan eikä leikki-ikäinen tarvitse niitä enää ollenkaan, mutta äitiä, syliä ja seuraa kyllä tarvitsisi.

Kummasti noissa ketjuissa, joissa kotiäitiyttä morkataan ja vähätellään, niin kotiäidit puolustautuvat, ihan niinkuin nyt varhaiskasvatuksen opettajat, joita tässä ketjussa on vähätelty ja morkattu.

T: kolmen lapsen entinen kotiäiti

Listaus ei ole yksinkertainen, koska sen ei ole tarkoitettu olevan yksinkertainen. Sen sijaan sen tarkoituksena tarkoituksena on antaa niistä asioista mahdollisimman monimutkainen kuva. Todellisuudessa kuitenkin ylivoimainen enemmistö listan asioista on sellaisia, jotka sisältyvät siihen mitä ymmärretään aivan tavallisena lastenhoitona.

Ei ole sattumaa, että päiväkoteihin voidaan ottaa sijaisia suoraan kadulta, koska aivan tavalliset ihmisetkin kykenevät aivan tavalliseen lastenhoitoon. Sen sijaan esimerkiksi kaupan kassaksi ei voida ottaa sijaisia suoraan kadulta, koska sitä hommaa ei yksinkertaisesti pysty tekemään jos ei ole ensin opetellut tiettyjä asioita. Puhumattakaan useimmista muista ammateista.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitajana on nyt pakko kysyä, että missä kunnassa ja mihin päiväkoteihin otetaan sijaisia suoraan kadulta? Mitä nämä sijaiset siellä päiväkodissa sitten tekevät? Ihanko miettivät, ratkaisevat ja toteuttavat noita asioita, jotka sinusta ilmeisesti ovat hyvin yksinkertaisia?

Meillä ei yhtään sijaista koskaan palkata suoraan kadulta. Jo laki määrää, että kaikilla lasten kanssa työskentelevillä pitää olla esittää rikosrekisteriote, että ylipäätään voi päästä päiväkotiin edes työkkärin kautta harjoitteluun, puhumattakaan sitten, että ihan kasvattajaa sijaistamaan. Meillä on tarkat säännöt siitä, että vakituinen hoito- ja kasvatushenkilöstö on alalle koulutettua porukkaa. Kouluttamattomia ei periaatteessa saisi edes jättää koskaan yksin lapsiryhmän kanssa. Aina tämä ei onnistu, koska sijaisvälityksestä ei aina saa koulutettuja sijaisia. Kaikki heidätkin on kuitenkin työhaastateltu ja suurimmalla osalla on esimerkiksi alan koulutusta taustalla (kesken jääneet opinnot), runsaasti työkokemusta lasten kanssa työskentelystä (esim. seurakuntien kerhojen vetäjinä ja apulaisina) ja aika monella on kyllä myös lähihoitajan koulutus.

Minä olen siis lastenhoitaja. Koulutukseltani päivähoitaja, ajalta ennen lähihoitajakoulutusohjelmaa. Olen tehnyt lähinnä muutaman päivän lto-sijaisuuksia, sekä yhden kokonaisen lukukauden kestäneen lto-sijaisuuden. Tuon pitkän sijaisuuden aikana käytiin eri asioita usean kerran läpi naapuriryhmän koulutetun lto:n ja päiväkodin johtajan kanssa, koska en mä kaikkea sitä työtä olisi pystynyt hoitamaan ihan vain omaan koulutukseeni, kokemukseeni ja ammattitaitooni nojaamalla. Arvostan todellakin varhaiskasvatuksen opettajien pätevyyttä ja koulutusta, sekä ennenkaikkea heidän kykyään soveltaa sitä päiväkodin arjen alati vaihtuvissa tilanteissa. Tottakai paljon me lastenhoitajatkin osaamme ja teemme, mutta kyllä minä olen sen opettajan työpanoksen kokenut aina hyvin tärkeänä myös, kuten avustajien, keittäjien, siivoojien yms. myöskin. Päiväkodin arki on niin hektistä, että siinä ei ole varaa vähätellä yhtään ainutta ammattikuntaa, eikä sitä tosiaan kuka tahansa kadulta pomittu random-tyyppi kavalkaadi pyörittäisi.

Varsinkin isoissa kaupungeissa kuten pääkaupunkiseudulla otetaan sijaisia suoraan kadulta. Kun ei muitakaan saada. Rikosrekisteriote vaaditaan vain yli kolmen kuukauden mittaista työskentelyä varten, ja tämä juuri siitä syystä, että tilapäistyövoiman tarve voidaan turvata. Aiemmin kylläkin pk-seudulla vaadittiin rikosrekisteriote kaikilta, mutta se käytäntö lopetettiin, kun kävi ilmi, että se ei ole laillista.

Kouluttamattoman saa aivan laillisesti jättää yksin lasten kanssa jos he työskentelevät sijaisina. Ainoat joita ei saa jättää yksin ovat erilaiset harjoittelijat (kuten työkokeilijat) sekä opiskelijat.

Nimeätkö muutaman päiväkodin, joihin palkataan sijaisia suoraan kadulta? Tämä kuulostaa niin hurjalta toihulta, että aion tehdä asiasta julkisen. Sinulla kun kerran ensikäden tietoa tällaisista päiväkodeista on, voisit kertoa enemmän.

Hekoheko, kadulta kadulta. Tartu nyt siihen sitten.

Meillä ainakin pomo epätoivoisesti etsii sijaisia aika-ajoin ja kuka vaan kelpaa, työntekijän tyttö, naapurin tuttu ja joskus vanhempana ollut ehkä alaa opiskeleva vanhempi. Anything goes jos voi aloittaa heti.

-eri-

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että missä kunnassa sijaiseksi otetaan naapurin tyttö tms.?

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että missä kunnassa sijaiseksi otetaan naapurin tyttö tms.?

Näissä:

A

Akaa

Alajärvi

Alavieska

Alavus

Asikkala

Askola

Aura

B

Brändö

E

Eckerö

Enonkoski

Enontekiö

Espoo

Eura

Eurajoki

Evijärvi

F

Finström

Forssa

Föglö

G

Geta

H

Haapajärvi

Haapavesi

Hailuoto

Halsua

Hamina

Hammarland

Hankasalmi

Hanko

Harjavalta

Hartola

Hattula

Hausjärvi

Heinola

Heinävesi

Helsinki

Hirvensalmi

Hollola

Huittinen

Humppila

Hyrynsalmi

Hyvinkää

Hämeenkyrö

Hämeenlinna

I

Ii

Iisalmi

Iitti

Ikaalinen

Ilmajoki

Ilomantsi

Imatra

Inari

Inkoo

Isojoki

Isokyrö

J

Janakkala

Joensuu

Jokioinen

Jomala

Joroinen

Joutsa

Juuka

Juupajoki

Juva

Jyväskylä

Jämijärvi

Jämsä

Järvenpää

K

Kaarina

Kaavi

Kajaani

Kalajoki

Kangasala

Kangasniemi

Kankaanpää

Kannonkoski

Kannus

Karijoki

Karkkila

Karstula

Karvia

Kaskinen

Kauhajoki

Kauhava

Kauniainen

Kaustinen

Keitele

Kemi

Kemijärvi

Keminmaa

Kemiönsaari

Kempele

Kerava

Keuruu

Kihniö

Kinnula

Kirkkonummi

Kitee

Kittilä

Kiuruvesi

Kivijärvi

Kokemäki

Kokkola

Kolari

Konnevesi

Kontiolahti

Korsnäs

Koski Tl

Kotka

Kouvola

Kristiinankaupunki

Kruunupyy

Kuhmo

Kuhmoinen

Kumlinge

Kuopio

Kuortane

Kurikka

Kustavi

Kuusamo

Kyyjärvi

Kärkölä

Kärsämäki

Kökar

L

Lahti

Laihia

Laitila

Lapinjärvi

Lapinlahti

Lappajärvi

Lappeenranta

Lapua

Laukaa

Lemi

Lemland

Lempäälä

Leppävirta

Lestijärvi

Lieksa

Lieto

Liminka

Liperi

Lohja

Loimaa

Loppi

Loviisa

Luhanka

Lumijoki

Lumparland

Luoto

Luumäki

M

Maalahti

Maarianhamina

Marttila

Masku

Merijärvi

Merikarvia

Miehikkälä

Mikkeli

Muhos

Multia

Muonio

Mustasaari

Muurame

Mynämäki

Myrskylä

Mäntsälä

Mänttä-Vilppula

Mäntyharju

N

Naantali

Nakkila

Nivala

Nokia

Nousiainen

Nurmes

Nurmijärvi

Närpiö

O

Orimattila

Oripää

Orivesi

Oulainen

Oulu

Outokumpu

P

Padasjoki

Paimio

Paltamo

Parainen

Parikkala

Parkano

Pedersöre

Pelkosenniemi

Pello

Perho

Pertunmaa

Petäjävesi

Pieksämäki

Pielavesi

Pietarsaari

Pihtipudas

Pirkkala

Polvijärvi

Pomarkku

Pori

Pornainen

Porvoo

Posio

Pudasjärvi

Pukkila

Punkalaidun

Puolanka

Puumala

Pyhtää

Pyhäjoki

Pyhäjärvi

Pyhäntä

Pyhäranta

Pälkäne

Pöytyä

R

Raahe

Raasepori

Raisio

Rantasalmi

Ranua

Rauma

Rautalampi

Rautavaara

Rautjärvi

Reisjärvi

Riihimäki

Ristijärvi

Rovaniemi

Ruokolahti

Ruovesi

Rusko

Rääkkylä

S

Saarijärvi

Salla

Salo

Saltvik

Sastamala

Sauvo

Savitaipale

Savonlinna

Savukoski

Seinäjoki

Sievi

Siikainen

Siikajoki

Siikalatva

Siilinjärvi

Simo

Sipoo

Siuntio

Sodankylä

Soini

Somero

Sonkajärvi

Sotkamo

Sottunga

Sulkava

Sund

Suomussalmi

Suonenjoki

Sysmä

Säkylä

T

Taipalsaari

Taivalkoski

Taivassalo

Tammela

Tampere

Tervo

Tervola

Teuva

Tohmajärvi

Toholampi

Toivakka

Tornio

Turku

Tuusniemi

Tuusula

Tyrnävä

U

Ulvila

Urjala

Utajärvi

Utsjoki

Uurainen

Uusikaarlepyy

Uusikaupunki

V

Vaala

Vaasa

Valkeakoski

Vantaa

Varkaus

Vehmaa

Vesanto

Vesilahti

Veteli

Vieremä

Vihti

Viitasaari

Vimpeli

Virolahti

Virrat

Vårdö

Vöyri

Y

Ylitornio

Ylivieska

Ylöjärvi

Ypäjä

Ä

Ähtäri

Äänekoski

Rankkaa on

Ömm

Tuskin