Yöajatuksia!
Tuleeko kenellekkään muulle iltaisin/öisin hirveä tarve puhua jollekkin? Tahtoisit puhua ihan mistä vaan ja nauttisit kun joku kuuntelisi ja kertoisi omia asioitaan?
Olen huomannut että kaipaan iltaisin seuraa, nimenomaan ystäväseuraa vaikka miehenkin kanssa juttelemme paljon. En ole yksinäinen ihminen ja päivällä tapaan paljon tuttuja joiden kanssa jakaa asioita. Silti iltaisin tunnen olevani " omimmillani" ja tuntuu että kukaan ei sitä näe.
Muita? Vaikea edes kuvailla mitä tarkotan.
Kommentit (8)
oikeen välillä toivoisin että syksy ja sateet alkais että vois laittaa ne kynttilät ulos palamaan ja jos viel satais!!
t:4
Yritäthän edes kertoa miehellesi miltä susta tuntuu, kirjoita kirje jos et saa muuten sanottua?
4, sä oot just niinkuin minä, kynttilät ja syksy!:)
ap
mutta kun mennään,
usein juttutuokiot kestää pikkutunneille asti!
muistellaan menneitä (yhdessä 15v) ja mietiään tulevaa...
pilkkopimeässä lasten nukkuessa se juttu vaan alkaa luistaa... =)
Just tuollaista mä kaipaisin,mut mun mies nukahtaa suurin piirtein heti kun pää koskettaa tyynyä ja on muutenkin huono juttelemaan (paitsi pikkukännissä).
Ap, kyllä musta tuntui että ymmärsin mitä tarkoitit, ja musta tuntuu usein ihan samalta.
mies ei ahemmin puhu!!
nytkin olisi kiva kun olisi seuraa ja vaikka istua ulkona lämpösen peiton alla ja siemailla viiniä ja puhua muuten vaan!!
Ihana kun teitä on jotka ymmärtävät. Me myös miehen kanssa rupatellaan sängyssä paljon, haaveillaan, nauretaan, muistellaan...
ap
itsestään, eikä yhtään välitä, että hänen sanansa usein satuttavat. Tässä just kuuntelen E. Iglesiaksen hero:ta ja ajattelin, miten ihanaa olisi jos joku mies sanoisi minulle noin =/