Lue keskustelun säännöt.
Kysymys ateisteille, jotka pilkkaavat uskovaisia
27.05.2021 |
Meidän kristittyjen arvot tulevat kristinuskosta. Ateistit, mistä teidän arvonne tulevat? Rationaalisuudesta ja tieteestä? Pystyttekö todistamaan tieteellisesti että ihmiselämä on arvokas? Oletan, että pidätte ihmiselämää arvokkaana, en ole usein törmännyt niihin, joille se ei merkitse mitään.
Kommentit (1082)
Ateistien tapa tuomita Raamattuun uskovia ei perustu yleensä kovin suureen "tietämykseen".
Evoluutioteoriakaan ei ole tieteellisesti aukoton. Uskon, että ikuinen Jumala kykeni Sanallaan luomaan koko maailmankaikkeuden.
Vielä tänäkin päivänä ihmisen kieli on "pieni peräsin, joka kykenee ohjaamaan suuria laivoja". Se, mitä puhumme, luo valtavasti todellisuuksia. Se myös, joka uskoo jumalan Poikaan ja suullaan tunnustaa Jeesuksen Herraksi, pelastuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos arvosi tulevat vain uskonnosta ja sen luomasta helvetin pelosta, niin murhaisitko sitten ihmisiä jos sitä pelkoa ei olisi? Kaikilla ihmisillä on moraalia ja se että se olisi joku kristittyjen yksinoikeus on todella omituinen. Itse asiassa jos katsotaan kristittyjen hirmutekoja, niin moraali on niistä hommista aika kaukana. Maailmassa on noin 3000 uskontoa ja jokaisella on moraalikäsitys. Sinä olet itse ateisti niistä 2999 kohtaan, minä vain yhden uskonnon enemmän.
Se että elämä on arvokas on ihmisten yhteinen keksintö, josta pidämme lajina kiinni silloin kuin se meille sopii. Tosin tapamme eläimiä ja toisiamme sodissa. Useimmat sodat käydään tai on käyty uskonnon takia.
Ja jos tiede ei kykene todistamaa ihmisarvoa, mikä murha se silloin olisi? Molekyylikasauma tuhoaa toisen molekyylikasauman.
ap
Ei sillä tieteellisellä todistuksella (tai sen puutteella) ole väliä. Ei tiede pysty sitäkään tyodistamaan, miksi joku asia saa jonkun surulliseksi ja joku toinen asia iloiseksi. Ei kaikkea tarvitse todistella.
Raamattu se vasta todistamattomia asioita täynnä onkin, mutta kehäpäättelyllä (raamatun tarinat ovat tosia, koska raamattu on pyhä) uskovaiset tuonkin ongelman lakaisevat maton alle.
Mutta uskovaiset sentään tunnustavat olevansa uskovaisia. Samaan aikaan ateistit uskovat asioihin joita ei voi todistaa. Eikä raamatuntulkinta sisällä mitään kehäpäätelmiä, ellei niin halua tehdä.
ap
Ero on siinä että uskovaisten käsitykset tulevat jostain ulkopuolelta annetuina "totuuksina", ateistin pitää itse pohtia miksi ajattelee jostain asiasta tietyllä tavalla ja onko sille oikeasti hyvät perusteet ja onko se järkevää.
Itse pohdittu moraali onkin minusta ainoaa todellista moraalia. Ulkoa annettujen määrysten totteleminen ei ole mitään moraalia vaan pelkkää tottelemista. Se että kohtelee muita hyvin vaikka kukaan ei siihen määrää tai pakota on ainoaa oikeaa hyvyyttä,
Itse pohdittu moraali on pelkkä mielipide. Miksi kenenkään pitäisi kunnoittaa sinun mielipidettäsi?
ap
Uskonnon moraali on vieläpä enemmän mielipide. Se on niiden henkilöiden mielipide, jotka ovat uskonnolliset moraalisäännöt esittäneet jumalaltansa saatuina. Ei uskonnoissakaan ole mitään oikeasti taivaasta annettua materiaalia tai säännöstöjä. On olemassa vain sääntöjä, jotka jotkut ihmiset väittävät saaneensa jumaliltaan.
Moraali itsessään on ihmisille sisäsyntyistä ja pohjimmiltaan oikeastaan itsekästä. Moraalisääntöjen tarkoituksenahan on luoda turvaa itselle yhteisön jäsenenä. Ei siihen tarvita jumalaa tai uskontoa sanomaan, että millainen käytös pitemmän päälle on myös oman ja jälkeläistesi edun mukaista.
Sanot:
Ei uskonnoissakaan ole mitään oikeasti taivaasta annettua materiaalia tai säännöstöjä.
Väitän:
Raamattu nimenomaan on "kirjasto jossa ohejeistetaan kohti moraalista ja hyvää tapaa elää ja uskoa. Moni uskovakaan vain ei osaa tai jaksa, tai edes aina kykene ottamaan ohjeistuksia oikein vastaan. Joten moraalisia lankeamuksia tulee. Jumala kuitenkin auttaa langenneen ylös ja rohkaisee jatkamaan matkaa.
Ihmettelen luulevaisten tapaa lukea raamattua. Sieltä poimitaan kuin rusinat pullasta ne kohdat, jotka sopivat itselle ja kaikki ristiriitaisuudet sivuutetetaan juohevasti.
Pitäisi ymmärtää, että kyse on pronssikautisten paimentolaisheimojen leirinuotiotarinoista kun yrittivät keksiä miten maailma toimii. Selittämätöntä asiaa varten piti keksiä jokin aiheuttaja ja siihen oli tietenkin paras ehdokas jumala. Tietenkin se jumala piti olla oman heimon jumala. Muut piti kieltää. Heimon yhtenäisyyden kannalta toki kätevää.
Mutta on se keksintö aiheuttanut aika paljon riesaa näihin päiviin asti."Ihmettelen luulevaisten tapaa lukea raamattua."
Minäkin ihmettelen tätä ei-uskovaisten yleistä tapaa "lukea" Raamattua. Ei edes haluta ymmärtää kokonaisuuksia vaan napsitaan juurikin ne jotkut tietyt jakeet sieltä, mitä on joskus kuullut jonkun jossain sanovan, ja sitten niiden turvin lähdetään tuomitsemaan uskovaisia.
Eihän lääkärikään voi napsia potilaan oireista vain yhtä tai kahta mieluistaan ja perustaa sitten vain niiden pohjalle hoitosuunnitelmansa ja toimintansa. Mutta Raamattuun liittyvissä keskusteluissa tällainen toimintatapa sitten taas on monien ei-uskovaisten mielestä ihan ok ja fiksu tapa toimia. Ei osata nähdä ja hahmottaa kokonaisuuksia.
No, laitetaanpa sitten perspektiiviä ja kokonaisuutta sinulle.
Jos olisit syntynyt hindulaiseen perheeseen, niin olisitko nyt kristitty? Entäpä muslimiperheeseen?
Eikö ole niin, että lähes sataprosenttisesti ihminen uskoo siihen jumalaan, johon hänen vanhempansa ja muu yhteisö uskovat?
Lapsi opetetaan imeväisestä asti yhteisönsä maailmankatsomukseen ja aikuisena hän etsii ”todisteita” ja vahvistusta hänelle annetusta pyhästä kirjasta vakaumukselleen, vaikka kyse on pelkästään ympäristön vaikutuksesta.
Mikä siis on oikea jumala niistä kaikista maailman jumalista? Ja miksi mikään niistä ei tule esittäytymään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos arvosi tulevat vain uskonnosta ja sen luomasta helvetin pelosta, niin murhaisitko sitten ihmisiä jos sitä pelkoa ei olisi? Kaikilla ihmisillä on moraalia ja se että se olisi joku kristittyjen yksinoikeus on todella omituinen. Itse asiassa jos katsotaan kristittyjen hirmutekoja, niin moraali on niistä hommista aika kaukana. Maailmassa on noin 3000 uskontoa ja jokaisella on moraalikäsitys. Sinä olet itse ateisti niistä 2999 kohtaan, minä vain yhden uskonnon enemmän.
Se että elämä on arvokas on ihmisten yhteinen keksintö, josta pidämme lajina kiinni silloin kuin se meille sopii. Tosin tapamme eläimiä ja toisiamme sodissa. Useimmat sodat käydään tai on käyty uskonnon takia.
Ja jos tiede ei kykene todistamaa ihmisarvoa, mikä murha se silloin olisi? Molekyylikasauma tuhoaa toisen molekyylikasauman.
ap
Ei sillä tieteellisellä todistuksella (tai sen puutteella) ole väliä. Ei tiede pysty sitäkään tyodistamaan, miksi joku asia saa jonkun surulliseksi ja joku toinen asia iloiseksi. Ei kaikkea tarvitse todistella.
Raamattu se vasta todistamattomia asioita täynnä onkin, mutta kehäpäättelyllä (raamatun tarinat ovat tosia, koska raamattu on pyhä) uskovaiset tuonkin ongelman lakaisevat maton alle.
Mutta uskovaiset sentään tunnustavat olevansa uskovaisia. Samaan aikaan ateistit uskovat asioihin joita ei voi todistaa. Eikä raamatuntulkinta sisällä mitään kehäpäätelmiä, ellei niin halua tehdä.
ap
Ero on siinä että uskovaisten käsitykset tulevat jostain ulkopuolelta annetuina "totuuksina", ateistin pitää itse pohtia miksi ajattelee jostain asiasta tietyllä tavalla ja onko sille oikeasti hyvät perusteet ja onko se järkevää.
Itse pohdittu moraali onkin minusta ainoaa todellista moraalia. Ulkoa annettujen määrysten totteleminen ei ole mitään moraalia vaan pelkkää tottelemista. Se että kohtelee muita hyvin vaikka kukaan ei siihen määrää tai pakota on ainoaa oikeaa hyvyyttä,
Itse pohdittu moraali on pelkkä mielipide. Miksi kenenkään pitäisi kunnoittaa sinun mielipidettäsi?
ap
Uskonnon moraali on vieläpä enemmän mielipide. Se on niiden henkilöiden mielipide, jotka ovat uskonnolliset moraalisäännöt esittäneet jumalaltansa saatuina. Ei uskonnoissakaan ole mitään oikeasti taivaasta annettua materiaalia tai säännöstöjä. On olemassa vain sääntöjä, jotka jotkut ihmiset väittävät saaneensa jumaliltaan.
Moraali itsessään on ihmisille sisäsyntyistä ja pohjimmiltaan oikeastaan itsekästä. Moraalisääntöjen tarkoituksenahan on luoda turvaa itselle yhteisön jäsenenä. Ei siihen tarvita jumalaa tai uskontoa sanomaan, että millainen käytös pitemmän päälle on myös oman ja jälkeläistesi edun mukaista.
Sanot:
Ei uskonnoissakaan ole mitään oikeasti taivaasta annettua materiaalia tai säännöstöjä.
Väitän:
Raamattu nimenomaan on "kirjasto jossa ohejeistetaan kohti moraalista ja hyvää tapaa elää ja uskoa. Moni uskovakaan vain ei osaa tai jaksa, tai edes aina kykene ottamaan ohjeistuksia oikein vastaan. Joten moraalisia lankeamuksia tulee. Jumala kuitenkin auttaa langenneen ylös ja rohkaisee jatkamaan matkaa.
Raamattu on ihmisten kirjoittama kirja. Uskovainen tarvitsee uskonnollisen moraalin vartijan elämäänsä, meille muille riittää yhteiskunnan rakentamat rajat ja niiden valvojat.
Sanot, että uskovainen tarvitsee uskonnollisen moraalin vartijan elämäänsä. Ja melkein samaan hengen vetoon toteat, että myös ei-uskovainen tarvitsee ihan yhtä lailla muiden asettamat rajat ja valvojat itselleen. Eli summa summarum, tämän perusteella ei ole eroa uskovaisen ja ei-uskovaisen vartijoiden ja valvojien tarpeissa.
Vaikutat vähän yksinkertaiselta. Kirjoitin, että meille muille RIITTÄÄ yhteiskunnan luomat rajat. Vai ettekö te uskovaiset niitä noudata? Siltä se sinun vastauksesi kuulosti.
Kyllä uskovaiset noudattavat lakia. Yhteiskunnan rajat on aika häilyvä käsite, varsinkin moraalin suhteen. Mutta toki niitäkin uskovaiset noudattavat, ainakin jos eivät ole ristiriidassa Jumalan sanan kanssa.
Monet, jotka ovat kokeilleet eri uskontoja, sanovat, että sellaista sisäistä rauhaa, jonka Jeesus antaa, he eivät ole kokeneet missään uskonnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen spirituaalinen, koska minusta kristinuskon arvot nimenomaan eivät ole mielestäni moraalisia ja rakastavia:
Kristinusko (ja monet muut uskonnot) - Vain meidän tapamme uskoa on oikein, Jumala on erillään meistä
vs.
Spirituaalisuus - Me kaikki olemme yhtä, Jumala kokee itse itseään ihmismuodossa
"Jumala on erillään meistä"
Tuo nyt ei ole kyllä oikein ymmärretty. Raamatussa (UT) puhutaan monessa kohdassa aivan toisin.
Voisitko täsmentää tarkemmin missä siellä Raamatussa mainitaan se, että olet yhtä Jumalan kanssa? Jotain sen tapaista voi olla, että Jumala on keskellämme, muuta siitä puuttuu kuitenkin tuo oneness-käsite, joka siis tarkoittaa sitä, että maailmassa on yhtä. Vaikka tällä hetkellä koet maailmaa vaan vaikkapa Marita-avattaren hahmona Tampereelta, samanaikaisesti olet myös kaikki muut maailman ihmiset. Sinä olet minä, minä olen sinä. Samalla lailla olet myös meri, puut, vuoret, kukat, eläimet jne.
Kaikki muut jumalat ovat epäjumalia, on vain yksi ainoa Jumala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet, jotka ovat kokeilleet eri uskontoja, sanovat, että sellaista sisäistä rauhaa, jonka Jeesus antaa, he eivät ole kokeneet missään uskonnossa.
Onhan näitä paljon ihmisiä, jotka ovat jättäneet kristinuskon ja vaihtaneet uskontoa vaikkapa buddhalaisuuteen tai hindulaisuuteen ja islamiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos arvosi tulevat vain uskonnosta ja sen luomasta helvetin pelosta, niin murhaisitko sitten ihmisiä jos sitä pelkoa ei olisi? Kaikilla ihmisillä on moraalia ja se että se olisi joku kristittyjen yksinoikeus on todella omituinen. Itse asiassa jos katsotaan kristittyjen hirmutekoja, niin moraali on niistä hommista aika kaukana. Maailmassa on noin 3000 uskontoa ja jokaisella on moraalikäsitys. Sinä olet itse ateisti niistä 2999 kohtaan, minä vain yhden uskonnon enemmän.
Se että elämä on arvokas on ihmisten yhteinen keksintö, josta pidämme lajina kiinni silloin kuin se meille sopii. Tosin tapamme eläimiä ja toisiamme sodissa. Useimmat sodat käydään tai on käyty uskonnon takia.
Ja jos tiede ei kykene todistamaa ihmisarvoa, mikä murha se silloin olisi? Molekyylikasauma tuhoaa toisen molekyylikasauman.
ap
Ei sillä tieteellisellä todistuksella (tai sen puutteella) ole väliä. Ei tiede pysty sitäkään tyodistamaan, miksi joku asia saa jonkun surulliseksi ja joku toinen asia iloiseksi. Ei kaikkea tarvitse todistella.
Raamattu se vasta todistamattomia asioita täynnä onkin, mutta kehäpäättelyllä (raamatun tarinat ovat tosia, koska raamattu on pyhä) uskovaiset tuonkin ongelman lakaisevat maton alle.
Mutta uskovaiset sentään tunnustavat olevansa uskovaisia. Samaan aikaan ateistit uskovat asioihin joita ei voi todistaa. Eikä raamatuntulkinta sisällä mitään kehäpäätelmiä, ellei niin halua tehdä.
ap
Ero on siinä että uskovaisten käsitykset tulevat jostain ulkopuolelta annetuina "totuuksina", ateistin pitää itse pohtia miksi ajattelee jostain asiasta tietyllä tavalla ja onko sille oikeasti hyvät perusteet ja onko se järkevää.
Itse pohdittu moraali onkin minusta ainoaa todellista moraalia. Ulkoa annettujen määrysten totteleminen ei ole mitään moraalia vaan pelkkää tottelemista. Se että kohtelee muita hyvin vaikka kukaan ei siihen määrää tai pakota on ainoaa oikeaa hyvyyttä,
Itse pohdittu moraali on pelkkä mielipide. Miksi kenenkään pitäisi kunnoittaa sinun mielipidettäsi?
ap
Uskonnon moraali on vieläpä enemmän mielipide. Se on niiden henkilöiden mielipide, jotka ovat uskonnolliset moraalisäännöt esittäneet jumalaltansa saatuina. Ei uskonnoissakaan ole mitään oikeasti taivaasta annettua materiaalia tai säännöstöjä. On olemassa vain sääntöjä, jotka jotkut ihmiset väittävät saaneensa jumaliltaan.
Moraali itsessään on ihmisille sisäsyntyistä ja pohjimmiltaan oikeastaan itsekästä. Moraalisääntöjen tarkoituksenahan on luoda turvaa itselle yhteisön jäsenenä. Ei siihen tarvita jumalaa tai uskontoa sanomaan, että millainen käytös pitemmän päälle on myös oman ja jälkeläistesi edun mukaista.
Sanot:
Ei uskonnoissakaan ole mitään oikeasti taivaasta annettua materiaalia tai säännöstöjä.
Väitän:
Raamattu nimenomaan on "kirjasto jossa ohejeistetaan kohti moraalista ja hyvää tapaa elää ja uskoa. Moni uskovakaan vain ei osaa tai jaksa, tai edes aina kykene ottamaan ohjeistuksia oikein vastaan. Joten moraalisia lankeamuksia tulee. Jumala kuitenkin auttaa langenneen ylös ja rohkaisee jatkamaan matkaa.
Raamattu on ihmisten kirjoittama kirja. Uskovainen tarvitsee uskonnollisen moraalin vartijan elämäänsä, meille muille riittää yhteiskunnan rakentamat rajat ja niiden valvojat.
Sanot, että uskovainen tarvitsee uskonnollisen moraalin vartijan elämäänsä. Ja melkein samaan hengen vetoon toteat, että myös ei-uskovainen tarvitsee ihan yhtä lailla muiden asettamat rajat ja valvojat itselleen. Eli summa summarum, tämän perusteella ei ole eroa uskovaisen ja ei-uskovaisen vartijoiden ja valvojien tarpeissa.
Vaikutat vähän yksinkertaiselta. Kirjoitin, että meille muille RIITTÄÄ yhteiskunnan luomat rajat. Vai ettekö te uskovaiset niitä noudata? Siltä se sinun vastauksesi kuulosti.
Kyllä uskovaiset noudattavat lakia. Yhteiskunnan rajat on aika häilyvä käsite, varsinkin moraalin suhteen. Mutta toki niitäkin uskovaiset noudattavat, ainakin jos eivät ole ristiriidassa Jumalan sanan kanssa.
No nyt sinä kuulostit ristiriitaiselta. Eli jos raamatussa lukee toista kuin laki, niin lakia ei tarvitse noudattaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos arvosi tulevat vain uskonnosta ja sen luomasta helvetin pelosta, niin murhaisitko sitten ihmisiä jos sitä pelkoa ei olisi? Kaikilla ihmisillä on moraalia ja se että se olisi joku kristittyjen yksinoikeus on todella omituinen. Itse asiassa jos katsotaan kristittyjen hirmutekoja, niin moraali on niistä hommista aika kaukana. Maailmassa on noin 3000 uskontoa ja jokaisella on moraalikäsitys. Sinä olet itse ateisti niistä 2999 kohtaan, minä vain yhden uskonnon enemmän.
Se että elämä on arvokas on ihmisten yhteinen keksintö, josta pidämme lajina kiinni silloin kuin se meille sopii. Tosin tapamme eläimiä ja toisiamme sodissa. Useimmat sodat käydään tai on käyty uskonnon takia.
Ja jos tiede ei kykene todistamaa ihmisarvoa, mikä murha se silloin olisi? Molekyylikasauma tuhoaa toisen molekyylikasauman.
ap
Ei sillä tieteellisellä todistuksella (tai sen puutteella) ole väliä. Ei tiede pysty sitäkään tyodistamaan, miksi joku asia saa jonkun surulliseksi ja joku toinen asia iloiseksi. Ei kaikkea tarvitse todistella.
Raamattu se vasta todistamattomia asioita täynnä onkin, mutta kehäpäättelyllä (raamatun tarinat ovat tosia, koska raamattu on pyhä) uskovaiset tuonkin ongelman lakaisevat maton alle.
Mutta uskovaiset sentään tunnustavat olevansa uskovaisia. Samaan aikaan ateistit uskovat asioihin joita ei voi todistaa. Eikä raamatuntulkinta sisällä mitään kehäpäätelmiä, ellei niin halua tehdä.
ap
Ero on siinä että uskovaisten käsitykset tulevat jostain ulkopuolelta annetuina "totuuksina", ateistin pitää itse pohtia miksi ajattelee jostain asiasta tietyllä tavalla ja onko sille oikeasti hyvät perusteet ja onko se järkevää.
Itse pohdittu moraali onkin minusta ainoaa todellista moraalia. Ulkoa annettujen määrysten totteleminen ei ole mitään moraalia vaan pelkkää tottelemista. Se että kohtelee muita hyvin vaikka kukaan ei siihen määrää tai pakota on ainoaa oikeaa hyvyyttä,
Itse pohdittu moraali on pelkkä mielipide. Miksi kenenkään pitäisi kunnoittaa sinun mielipidettäsi?
ap
Uskonnon moraali on vieläpä enemmän mielipide. Se on niiden henkilöiden mielipide, jotka ovat uskonnolliset moraalisäännöt esittäneet jumalaltansa saatuina. Ei uskonnoissakaan ole mitään oikeasti taivaasta annettua materiaalia tai säännöstöjä. On olemassa vain sääntöjä, jotka jotkut ihmiset väittävät saaneensa jumaliltaan.
Moraali itsessään on ihmisille sisäsyntyistä ja pohjimmiltaan oikeastaan itsekästä. Moraalisääntöjen tarkoituksenahan on luoda turvaa itselle yhteisön jäsenenä. Ei siihen tarvita jumalaa tai uskontoa sanomaan, että millainen käytös pitemmän päälle on myös oman ja jälkeläistesi edun mukaista.
Sanot:
Ei uskonnoissakaan ole mitään oikeasti taivaasta annettua materiaalia tai säännöstöjä.
Väitän:
Raamattu nimenomaan on "kirjasto jossa ohejeistetaan kohti moraalista ja hyvää tapaa elää ja uskoa. Moni uskovakaan vain ei osaa tai jaksa, tai edes aina kykene ottamaan ohjeistuksia oikein vastaan. Joten moraalisia lankeamuksia tulee. Jumala kuitenkin auttaa langenneen ylös ja rohkaisee jatkamaan matkaa.
Ihmettelen luulevaisten tapaa lukea raamattua. Sieltä poimitaan kuin rusinat pullasta ne kohdat, jotka sopivat itselle ja kaikki ristiriitaisuudet sivuutetetaan juohevasti.
Pitäisi ymmärtää, että kyse on pronssikautisten paimentolaisheimojen leirinuotiotarinoista kun yrittivät keksiä miten maailma toimii. Selittämätöntä asiaa varten piti keksiä jokin aiheuttaja ja siihen oli tietenkin paras ehdokas jumala. Tietenkin se jumala piti olla oman heimon jumala. Muut piti kieltää. Heimon yhtenäisyyden kannalta toki kätevää.
Mutta on se keksintö aiheuttanut aika paljon riesaa näihin päiviin asti."Ihmettelen luulevaisten tapaa lukea raamattua."
Minäkin ihmettelen tätä ei-uskovaisten yleistä tapaa "lukea" Raamattua. Ei edes haluta ymmärtää kokonaisuuksia vaan napsitaan juurikin ne jotkut tietyt jakeet sieltä, mitä on joskus kuullut jonkun jossain sanovan, ja sitten niiden turvin lähdetään tuomitsemaan uskovaisia.
Eihän lääkärikään voi napsia potilaan oireista vain yhtä tai kahta mieluistaan ja perustaa sitten vain niiden pohjalle hoitosuunnitelmansa ja toimintansa. Mutta Raamattuun liittyvissä keskusteluissa tällainen toimintatapa sitten taas on monien ei-uskovaisten mielestä ihan ok ja fiksu tapa toimia. Ei osata nähdä ja hahmottaa kokonaisuuksia.
No, laitetaanpa sitten perspektiiviä ja kokonaisuutta sinulle.
Jos olisit syntynyt hindulaiseen perheeseen, niin olisitko nyt kristitty? Entäpä muslimiperheeseen?
Eikö ole niin, että lähes sataprosenttisesti ihminen uskoo siihen jumalaan, johon hänen vanhempansa ja muu yhteisö uskovat?
Lapsi opetetaan imeväisestä asti yhteisönsä maailmankatsomukseen ja aikuisena hän etsii ”todisteita” ja vahvistusta hänelle annetusta pyhästä kirjasta vakaumukselleen, vaikka kyse on pelkästään ympäristön vaikutuksesta.
Mikä siis on oikea jumala niistä kaikista maailman jumalista? Ja miksi mikään niistä ei tule esittäytymään?
En voi tietää olisinko kristitty, jos olisin syntynyt hindulaiseen tai muslimiperheeseen. Ei kukaan voi sellaisia tietää. Todennäköisempää toki on, että tuollaisessa perheessä ja uskontoa edustavassa maassa kasvanut ei ole kristitty. Mutta kyllä esim Iranissa, Kiinassa, Afrikassa jne on paljon kristittyjä ihmisiä, jotka ovat syntyneet perheisiin, joissa vanhemmat ja yhteisö uskoo paikallisiin jumaliin ja uskontoihin.
Ei todellakaan voi sanoa, että lähes 100% ihminen uskoo siihen mihin vanhemmatkin ja muu yhteisö. Tuo on aika kapeakatseinen näkemys ja erittäin suoraviivainen väite. Esimerkiksi omasta lapsuuden ateistiperheestäni on kasvanut sekä kristitty että muslimi. Tiedän monia muitakin perheitä, joissa ei lapset seuraa vanhempiensa uskoa, ja näistä tällaisista tapauksista saa lukea ja kuulla paljon. Nykyään, varsinkin länsimaissa, jokaisella on se oma polkunsa, jota kulkea, myös uskon suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki muut jumalat ovat epäjumalia, on vain yksi ainoa Jumala.
On yksi ainoa jumaluus/lähde-energia, mutta se ottaa monia eri muotoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovaisen pilkkaamiseen riittää, kun sanoo ettei itse usko.
Sellainen on luulevaisen mielenlaatu.Sinusta siis on uskovaisen pilkkaamista se, että sanoo ettei itse usko?
Kannattaa varmaan tarkistaa sanakirjasta mitä sana "pilkata" tarkoittaa. Saatat yllättyä.Heh, i rest my case.
Se on kyllä totta, että moni ei-uskovainen tosiaan luulee, että uskovaiset loukkaantuvat jo siitä, kun heille sanoo, että Jumalaa ei ole. Uskovilla kuitenkin on sydämessään varmuus Jumalan olemassaolosta, jota eriävät mielipiteet eivät hetkauta suuntaan tai toiseen. Se, että kaikki eivät ole vielä Jumalaa löytäneet, ei ole loukkaus, vaan rukouksen aihe.
Höpö höpö. Mitään varmuutta ei ole kellään, mutta uskon lujuudella on kyllä eri asteita. Heikkouskoiset loukkaantuvat herkemmin kun heille sanoo, että jumalaa ei tosiaan ole, ei ole ollut eikä tule olemaan. Heillä myöskään harvoin on mitään argumentteja väittää vastaan, vaan ennemmin lyödään defenssit päälle. Vahvauskoinen ottaa tilanteen rauhallisesti, ja perustelee uskonsa. Sellaisen kanssa yleensä tulee myös parhaat keskustelut.
Kyllä ihmisellä voi olla varmuus Jumalan olemassa olosta. Toisten, jotka eivät ole itse koskaan sellaista yliluonnollista varmuutta kokeneet, voi olla hyvin vaikea sitä käsittää tai uskoa. Se varmuus on ihmisellä itsellään, se on juurikin sitä uskoa. Se on sisäinen kokemus, eikä se vaadi tai tarvitse tuekseen mitään tieteellisiä todisteita.
Ei voi olla. Kyse on silloin subjektiivisesta kokemuksesta, jossa voi kuvitella olevansa varma jostain, mutta todellista varmuutta ei voi saavuttaa mistään mielikuvitusentiteetistä. Se on yhä pelkkää uskoa. Jos jostain asiasta on varmuus, siitä pitää pystyä esittämään konkreettisia todisteita. Sitä ennen puhutaan spekulaatiosta ja olettamuksista. Tiedän, että uskova ei kykene ajattelemaan puhtaan tieteellisesti, ja se on ok. Ei sellaista voi kaikilta vaatia. Pitää vain pystyä hyväksymään se "oikeampi" tapa, miten todellisuutta koetaan, määritellään ja tutkitaan. Se on tieteellinen metodi. Hengellisyys on mitä on.
Joh. 14. Siellä Jeesus sanoo, että Hän on Isässä ja Isä on Hänessä ja Isä lähettää puolustajan, Pyhän Hengen Jeesuksen nimessä. Jumala on yksi, mutta Hänessä on kolme persoonaa. Jeesus asuu minussa (sydämessäni) ja Pyhä Henki on läsnä elämässäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki muut jumalat ovat epäjumalia, on vain yksi ainoa Jumala.
Ja millä perustelet tämän? Miksi Raamatun Jumala on yhtään oikeampi kuin Shiva, Allah, Thor, Athena, Zeus tai Ukko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos arvosi tulevat vain uskonnosta ja sen luomasta helvetin pelosta, niin murhaisitko sitten ihmisiä jos sitä pelkoa ei olisi? Kaikilla ihmisillä on moraalia ja se että se olisi joku kristittyjen yksinoikeus on todella omituinen. Itse asiassa jos katsotaan kristittyjen hirmutekoja, niin moraali on niistä hommista aika kaukana. Maailmassa on noin 3000 uskontoa ja jokaisella on moraalikäsitys. Sinä olet itse ateisti niistä 2999 kohtaan, minä vain yhden uskonnon enemmän.
Se että elämä on arvokas on ihmisten yhteinen keksintö, josta pidämme lajina kiinni silloin kuin se meille sopii. Tosin tapamme eläimiä ja toisiamme sodissa. Useimmat sodat käydään tai on käyty uskonnon takia.
Ja jos tiede ei kykene todistamaa ihmisarvoa, mikä murha se silloin olisi? Molekyylikasauma tuhoaa toisen molekyylikasauman.
ap
Ei sillä tieteellisellä todistuksella (tai sen puutteella) ole väliä. Ei tiede pysty sitäkään tyodistamaan, miksi joku asia saa jonkun surulliseksi ja joku toinen asia iloiseksi. Ei kaikkea tarvitse todistella.
Raamattu se vasta todistamattomia asioita täynnä onkin, mutta kehäpäättelyllä (raamatun tarinat ovat tosia, koska raamattu on pyhä) uskovaiset tuonkin ongelman lakaisevat maton alle.
Mutta uskovaiset sentään tunnustavat olevansa uskovaisia. Samaan aikaan ateistit uskovat asioihin joita ei voi todistaa. Eikä raamatuntulkinta sisällä mitään kehäpäätelmiä, ellei niin halua tehdä.
ap
Ero on siinä että uskovaisten käsitykset tulevat jostain ulkopuolelta annetuina "totuuksina", ateistin pitää itse pohtia miksi ajattelee jostain asiasta tietyllä tavalla ja onko sille oikeasti hyvät perusteet ja onko se järkevää.
Itse pohdittu moraali onkin minusta ainoaa todellista moraalia. Ulkoa annettujen määrysten totteleminen ei ole mitään moraalia vaan pelkkää tottelemista. Se että kohtelee muita hyvin vaikka kukaan ei siihen määrää tai pakota on ainoaa oikeaa hyvyyttä,
Itse pohdittu moraali on pelkkä mielipide. Miksi kenenkään pitäisi kunnoittaa sinun mielipidettäsi?
ap
Uskonnon moraali on vieläpä enemmän mielipide. Se on niiden henkilöiden mielipide, jotka ovat uskonnolliset moraalisäännöt esittäneet jumalaltansa saatuina. Ei uskonnoissakaan ole mitään oikeasti taivaasta annettua materiaalia tai säännöstöjä. On olemassa vain sääntöjä, jotka jotkut ihmiset väittävät saaneensa jumaliltaan.
Moraali itsessään on ihmisille sisäsyntyistä ja pohjimmiltaan oikeastaan itsekästä. Moraalisääntöjen tarkoituksenahan on luoda turvaa itselle yhteisön jäsenenä. Ei siihen tarvita jumalaa tai uskontoa sanomaan, että millainen käytös pitemmän päälle on myös oman ja jälkeläistesi edun mukaista.
Sanot:
Ei uskonnoissakaan ole mitään oikeasti taivaasta annettua materiaalia tai säännöstöjä.
Väitän:
Raamattu nimenomaan on "kirjasto jossa ohejeistetaan kohti moraalista ja hyvää tapaa elää ja uskoa. Moni uskovakaan vain ei osaa tai jaksa, tai edes aina kykene ottamaan ohjeistuksia oikein vastaan. Joten moraalisia lankeamuksia tulee. Jumala kuitenkin auttaa langenneen ylös ja rohkaisee jatkamaan matkaa.
Ihmettelen luulevaisten tapaa lukea raamattua. Sieltä poimitaan kuin rusinat pullasta ne kohdat, jotka sopivat itselle ja kaikki ristiriitaisuudet sivuutetetaan juohevasti.
Pitäisi ymmärtää, että kyse on pronssikautisten paimentolaisheimojen leirinuotiotarinoista kun yrittivät keksiä miten maailma toimii. Selittämätöntä asiaa varten piti keksiä jokin aiheuttaja ja siihen oli tietenkin paras ehdokas jumala. Tietenkin se jumala piti olla oman heimon jumala. Muut piti kieltää. Heimon yhtenäisyyden kannalta toki kätevää.
Mutta on se keksintö aiheuttanut aika paljon riesaa näihin päiviin asti."Ihmettelen luulevaisten tapaa lukea raamattua."
Minäkin ihmettelen tätä ei-uskovaisten yleistä tapaa "lukea" Raamattua. Ei edes haluta ymmärtää kokonaisuuksia vaan napsitaan juurikin ne jotkut tietyt jakeet sieltä, mitä on joskus kuullut jonkun jossain sanovan, ja sitten niiden turvin lähdetään tuomitsemaan uskovaisia.
Eihän lääkärikään voi napsia potilaan oireista vain yhtä tai kahta mieluistaan ja perustaa sitten vain niiden pohjalle hoitosuunnitelmansa ja toimintansa. Mutta Raamattuun liittyvissä keskusteluissa tällainen toimintatapa sitten taas on monien ei-uskovaisten mielestä ihan ok ja fiksu tapa toimia. Ei osata nähdä ja hahmottaa kokonaisuuksia.
No, laitetaanpa sitten perspektiiviä ja kokonaisuutta sinulle.
Jos olisit syntynyt hindulaiseen perheeseen, niin olisitko nyt kristitty? Entäpä muslimiperheeseen?
Eikö ole niin, että lähes sataprosenttisesti ihminen uskoo siihen jumalaan, johon hänen vanhempansa ja muu yhteisö uskovat?
Lapsi opetetaan imeväisestä asti yhteisönsä maailmankatsomukseen ja aikuisena hän etsii ”todisteita” ja vahvistusta hänelle annetusta pyhästä kirjasta vakaumukselleen, vaikka kyse on pelkästään ympäristön vaikutuksesta.
Mikä siis on oikea jumala niistä kaikista maailman jumalista? Ja miksi mikään niistä ei tule esittäytymään?En voi tietää olisinko kristitty, jos olisin syntynyt hindulaiseen tai muslimiperheeseen. Ei kukaan voi sellaisia tietää. Todennäköisempää toki on, että tuollaisessa perheessä ja uskontoa edustavassa maassa kasvanut ei ole kristitty. Mutta kyllä esim Iranissa, Kiinassa, Afrikassa jne on paljon kristittyjä ihmisiä, jotka ovat syntyneet perheisiin, joissa vanhemmat ja yhteisö uskoo paikallisiin jumaliin ja uskontoihin.
Ei todellakaan voi sanoa, että lähes 100% ihminen uskoo siihen mihin vanhemmatkin ja muu yhteisö. Tuo on aika kapeakatseinen näkemys ja erittäin suoraviivainen väite. Esimerkiksi omasta lapsuuden ateistiperheestäni on kasvanut sekä kristitty että muslimi. Tiedän monia muitakin perheitä, joissa ei lapset seuraa vanhempiensa uskoa, ja näistä tällaisista tapauksista saa lukea ja kuulla paljon. Nykyään, varsinkin länsimaissa, jokaisella on se oma polkunsa, jota kulkea, myös uskon suhteen.
Kyllä todellakin voi sanoa, että lähes 100 prosenttia. Tiedät sen itsekin. Katso nyt sitä peräänkuuluttamaasi kokonaisuutta äläkä poimi poikkeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki muut jumalat ovat epäjumalia, on vain yksi ainoa Jumala.
On yksi ainoa jumaluus/lähde-energia, mutta se ottaa monia eri muotoja.
Mistäs sinä senkin tiedät, että on vaan yksi? Voihan niitä olla vaikka kuinka paljon tai sit ei yhtään. Me ei tiedetä vaan niistä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet, jotka ovat kokeilleet eri uskontoja, sanovat, että sellaista sisäistä rauhaa, jonka Jeesus antaa, he eivät ole kokeneet missään uskonnossa.
Onhan näitä paljon ihmisiä, jotka ovat jättäneet kristinuskon ja vaihtaneet uskontoa vaikkapa buddhalaisuuteen tai hindulaisuuteen ja islamiin.
Nimikristitty voi vaihtaa mihin vain. Hänellä ei ole uskon sisäistä todellisuutta. Joka on kokenut Pyhän Hengen todellisuuden, ei vaihda uskoa epäjumaliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki muut jumalat ovat epäjumalia, on vain yksi ainoa Jumala.
On yksi ainoa jumaluus/lähde-energia, mutta se ottaa monia eri muotoja.
Meidän lähde-energia on aurinko. Se jos sammuu, niin sitten sammuu kaikki muukin tästä aurinkokunnasta.
Vierailija kirjoitti:
Jos arvosi tulevat vain uskonnosta ja sen luomasta helvetin pelosta, niin murhaisitko sitten ihmisiä jos sitä pelkoa ei olisi? Kaikilla ihmisillä on moraalia ja se että se olisi joku kristittyjen yksinoikeus on todella omituinen. Itse asiassa jos katsotaan kristittyjen hirmutekoja, niin moraali on niistä hommista aika kaukana. Maailmassa on noin 3000 uskontoa ja jokaisella on moraalikäsitys. Sinä olet itse ateisti niistä 2999 kohtaan, minä vain yhden uskonnon enemmän.
Se että elämä on arvokas on ihmisten yhteinen keksintö, josta pidämme lajina kiinni silloin kuin se meille sopii. Tosin tapamme eläimiä ja toisiamme sodissa. Useimmat sodat käydään tai on käyty uskonnon takia.
Erittäin hyvin kirjoitettu.
Vaikutat vähän yksinkertaiselta. Kirjoitin, että meille muille RIITTÄÄ yhteiskunnan luomat rajat. Vai ettekö te uskovaiset niitä noudata? Siltä se sinun vastauksesi kuulosti.