Meidän lasten päiväkotirumba pian ohi! Tätä muuten juhlitaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni eivät koskaan kiukutelleet tai kieltäytyneet lähtemästä päiväkotiin, tykkäsivät olla siellä. Ainoa vaiva oli tietysti pukeminen, minulle miehenä oli ongelmallista miettiä mikä olisi sopiva vaatetus kullekin säälle.

Koulu toi enemmän huolta, koska matka piteni, mutta edelleen koskaan eivät ole kieltäytyneet menemästä. Tosin ei se minua haittaisi vaikka joskus pitäisivätkin ylimääräisiä vapaapäivia, niin kauan kun ei vaikuta koulumenestykseen(pärjäävät siis hyvin).

Ei minunkaan tytär kiukutellut juurikaan (paitsi pahimmassa uhmaiässä), mutta minä inhoan 8-16 elämää ja oli hyvin vastenmielistä raahata lapsi aamulla päiväkotiin tiettyyn aikaan vain, koska niin vaan kuuluu tehdä ja näin yhteiskunta pyörii.

Omat aikatauluni olin siis järjestänyt niin, että lapsen täytyisi olla mahdollisimman vähän tarhassa, saataisiin hitaat aamut jne. lapsen- ja perheentahtista elämää, mutta ei käynyt, koska näin ei ole tapana toimia.

Ymmärrän toki sen, että päiväkodilla on tietty runko päivän kulusta ja se kaurapuuro syödään klo 8, sitten pistetään kuravaatteet päälle ja mennään ulos, tullaan sisälle syömään nakkikeittoa, mennään ”päikyille”, sitten taas ulos jne., mutta minä henkilökohtaisesti inhoan tuollaista elämää joten siksi päiväkotivaihe oli karsea vastenmielinen vaihe jota en ikävöi koskaan.

Lapsi ei suuremmin kiukutellut, hoitajatkin olivat kivoja jne., mutta päiväkoti merkitsi minulle substanssia joka määrää minun elämääni ja vie siitä vapauden.

Siis onhan koko peruskoulu vielä aika 8-16 meininkiä. Sillä erotuksella että jos koulu alkaa klo 8.15. On siellä myös oltava silloin. Mutta päiväkodissa on enemmän joustoa. Ja päiväkodista ei tule läksyjä. 1-3 luokka nyt on vielä suht helppoa. Mutta sitten alkaa vaikeutumaan. Ja mahdollisesti myös lapsi tarvitsee enemmän apua. Samaan aikaan myös harrastuksia alkaa yleensä olemaan useampi kerta viikossa. Omat lapset 10- ja 12-vuotiaita. Ja sanoisin että aikas aikataulutettua tämä arki on. Ja meillä lapset ei kilpaile, ja molemilla vain kaksi harrastekertaa /viikko. Mutta ei ne tietenkään osu samoille päiville

Päiväkodista tulee enemmän mikrotöitä kotiin..

Aina päiväkodista lapsen hakiessa pitää positiivisena kuunnella, jos lapsi on vaikka riidellyt jonkun kanssa eikä ole halunnut tehdä jotakin. Siinä sitten seisot rankan työpäivän jälkeen vesisateessa ja kuuntelet, kun samalla päiväkodin täti piilovittuilee ohimennen keskustelun päätteeksi 😂

Minä olen yleensä vienyt lapsen päiväkotiin ja hakenut, joten saan myös kaikki ei niin kivat jutut kuunnella.

Ja, hei, todellakin nukun aamulla klo. 8-9.00, jos väsyttää ja siihen mahdollisuus. En minä ala tekemään 5. luokkalaiselle aamupalaa enää, kyllä osaa ihan itse.

Juhlin hitokseen tätä, jos ette ymmärrä, niin ei tarvi ymmärtääkkään 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkotiaika oli kaikkein helpoin vaihe.

Minun vanhin lapseni on 12-vuotias, keskimmäinen 10-vuotias ja nuorin viisi. Olen yllä olevan kanssa aivan päinvastaista mieltä.

Totta kai sillä on väliä, että millainen päiväkoti ja koulu, ja miten lapsi koulussa viihtyy ja menestyy.

Mutta meillä ainakin päiväkoti on se kaikkein rasittavin paikka ollut, varsinkin kahdella vanhemmalla. Heidän pk-aikana asuttiin toisella puolella kaupunkia, jossa asukkaita palveli jättimäinen, kunnallinen päiväkoti. Se oli huonosti johdettu, neuvostoliittolaista yhtenäistämistä kannattava paikka, jossa vaihtui tiuhaan hoitajat. Myös joka syksy lapsilla vaihtui ryhmät, ryhmän nimet, ja hoitajat. Siis joka syksy.

Vaihtoehtoja ei tuolloin ollut, kun itse opiskelin ja mies kävi kauempana töissä. Päiväkodissa sattui myös molempien lasten esikouluaikaan sellaiset lapset, joiden vuoksi missään retkillä ei käyty, eikä mitään kivaa tehty. Heijaa inkluusio!

Nyt nuorin on ollut samassa, yksityisessä päiväkodissa koko "uransa", ja vaikka tämäkään paikka ei ole mikään paratiisi, eroa edelliseen on kuin yöllä ja päivällä. Silti odotan, että vuoden päästä saadaan sanoa heippa kaikelle tälle.

Ja onhan se päiväkotimaksukin (meillä ensi vuonna 240€/kk) jonkin verran rahaa ja on kiva, ettei sitä tarvitse enää maksaa.

Ja tämä! Minulle jää nyt melkein 300 euroa enemmän kuussa rahaa, kun päiväkoti loppuu!

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodista tulee enemmän mikrotöitä kotiin..

Aina päiväkodista lapsen hakiessa pitää positiivisena kuunnella, jos lapsi on vaikka riidellyt jonkun kanssa eikä ole halunnut tehdä jotakin. Siinä sitten seisot rankan työpäivän jälkeen vesisateessa ja kuuntelet, kun samalla päiväkodin täti piilovittuilee ohimennen keskustelun päätteeksi 😂

Minä olen yleensä vienyt lapsen päiväkotiin ja hakenut, joten saan myös kaikki ei niin kivat jutut kuunnella.

Ja, hei, todellakin nukun aamulla klo. 8-9.00, jos väsyttää ja siihen mahdollisuus. En minä ala tekemään 5. luokkalaiselle aamupalaa enää, kyllä osaa ihan itse.

Juhlin hitokseen tätä, jos ette ymmärrä, niin ei tarvi ymmärtääkkään 😂

Minä taas oon aatellut niin, että on hyvä kuulla mitä siellä päiväkodissa on tapahtunut, koska yllättävän usein lasta saattaa asia painaa illallakin kotona. On helpompi jutella mieltä painavasta asiasta, kun on muutakin kuin vain lapsen kertomus asiasta. 

Vierailija kirjoitti:

Näitähän ei saa ääneen sanoa, mutta lapsien päiväkodit kun oli käyty, niin vierähti aika iso ”vastuu” pois elämästä. Kuinka nautinnollista olikaan, kun sai itse nauttia aamukahvin rauhassa, kun lapset olivat jo lähteneet kouluun ja itse oli herännyt uuteen päivään vasta klo. 9.00, hiljainen talo - vain kissan kehräys kuului 😂

OK, töihin mneo ei ole käynyt ielessä nyt kun lapsetkin on koulussa? Itse olin kyllä jo ollut tunnin työmaalla klo 9 arkiaamuna, jotta ehdi kotiin niin, että lapset ehti harrastuksiinsa. Nyt tämä on helpompaa, kun esikoisella on ajokortti ja auto käytössään, hoitaa varmaan puolet pikkusisarusten kuskauksista...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkäs uskot, että tilanne muuttuu lapsen aloittaessa koulun?

Asumme koulun vieressä, minun ei tarvitse kuljettaa lapsia kouluun. Ekaluokkalainen tekee myös itse aamupalansa, kun on ensin tottunut kouluarkeen. Koulussa ei käytetä kuravaatteita, joten ei tarvitse siitäkään enää tapella. Hän osaa herätä myös itse herätyskelloon. Minun ei tarvitse vaihtaa joka aamu inhottavien hoitajien kanssa lapsen kuulumisia, opettajankin nään todennäköisesti vain 1-2 kertaa vuodessa.

Ja hei, vuorotyössä se hyvä puoli että saan nukkua itse vaikka klo. 12.00 asti, jos haluan... minun ei tarvitse itse herätä ketään kuskaamaan päiväkotiin enää..

Ihanaa, että voi hylätä lapsen oman onnensa nojaan. Harvoin, mutta nyt kysyn, että miksi on pitänyt hankkia lapsia, jos arkiset asiat tuntuvat niin suurilta vaivoilta ja odotetaan, että lapsi voi hoitaa itse itsensä. Ja en todellakaan ollut mikään kotiäiti.

Meillä ei kyllä ollut mitään aamuraivoavia lapsia ja päiväkodin henkilökunnasta suurin osa sai kunnioitukseni, että sillä palkalla jaksavat kaikenlaisia lapsia ja niitä veemäisiä vanhempia. Itse vastaavassa tilanteessa olisin ehkä katsonut peiliin ja miettinyt, miten omat tekemiseni ja tekemättä jättämiset vaikuttaa siihen, että tilanne on niin sietämätön. Ymmärrän toki vuorotyön aiheuttaman rasituksen, mutta se ei ole lapsen tai päiväkodin vika. 

Voi kunpa tietäisit, mutta kun et tiedä, niin voit tuomita. Tästä päiväkodista on valittanut moni muukin, eli vika ei ole minussa. Ja hyvä, ettei sinulla ole ikinä raivoavia lapsia, olet varmasti paras äiti tässä Suomen maassa. Annatko osoitteesi, niin postitan sinulle kruunun (tosin kruunua et tule koskaan saamaan toisen ihmisen ymmärtämisestä, mutta koska säälin asennettasi voin lähettää sinulle, sen, jotta voit elää omassa Paras Äiti - illuusiossasi). Hyvää kesän jatkoa sinulle, ja muista opettaa lapsellesi myös muiden ymmärtämistä ❤️

T. Minä, jonka lapsi saa kymppejä koulussa, on opettajan lellikki ja saanut jopa hymypatsaan (huomaa sarkasmi). Hän, siis hän kiukutteli päiväkotiin lähtiessä joka päivä!!! Voitteko kuvitella! Ja hän on koulussa rauhallisin oppilas 😂

Ihan parasta. Meillä tuo tuli päätökseen viime kesänä. Yli 12 vuotta tuo vaihe kesti, nautin niin paljon kun se vihdoin loppui.

Nykyään aamut on ihan erilaisia. Lapset on edellisenä päivänä pakanneet reput, varanneet aamuksi vaatteet ja kaikilla on oma herätyskello. Kaikki lähtee ovesta samaan aikaan ja tulevat itsenäisesti kotiin päivällä.

Aiemmin ajoin lapset päiväkotiin 21 km josta töihin vielä 15 km. Siitä vielä kauppaan ja kello oli yli 17 kun oltiin kotona.

Ihan eri maailma nykyään, arvostan edelleen jokaista aamua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitähän ei saa ääneen sanoa, mutta lapsien päiväkodit kun oli käyty, niin vierähti aika iso ”vastuu” pois elämästä. Kuinka nautinnollista olikaan, kun sai itse nauttia aamukahvin rauhassa, kun lapset olivat jo lähteneet kouluun ja itse oli herännyt uuteen päivään vasta klo. 9.00, hiljainen talo - vain kissan kehräys kuului 😂

OK, töihin mneo ei ole käynyt ielessä nyt kun lapsetkin on koulussa? Itse olin kyllä jo ollut tunnin työmaalla klo 9 arkiaamuna, jotta ehdi kotiin niin, että lapset ehti harrastuksiinsa. Nyt tämä on helpompaa, kun esikoisella on ajokortti ja auto käytössään, hoitaa varmaan puolet pikkusisarusten kuskauksista...

Vuorotyö, menen klo. 13.00 töihin 😂

Ja lasten harrastuksista: meilläkin lapset harrastaa, mutta minun ei tarvitse välttämättä edes tavata valmentajaa, kun heitän lapset treeneihin eli se hiton suomalaisille väkinäinen small talk -osio jää kokonaan välistä, mitä päiväkotirumbassa tehdään kokoajan - ei niitä voi verrata keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä loppuu jo peruskoulurumba. Kuopus päättä 9. luokan.

Mitä rumbaa peruskoulu on aiheuttanut?

Minua hirvittää kun lapsi kasvaa, ja tähän mennessä parhaita vaiheita on ollut alle 1-vuotias eli vauvavuosi (niin ihanaa, rentoa ja seesteistä aikataulutonta eli STRESSITÖNTÄ elämää + vielä imetyksen tuomat tasaiset oksitosiinihöyryt niin ah) sekä 7-vuotiaasta ylöspäin pikkukoululaisena, nyt siis 10v.

2-5v eli ns. päiväkoti-ikää/vaihetta en ole ikinä kaipaillut :D

Pienet lapset pienet murheet, isot lapset isot murheet.

Yritä saada "koulukammoinen" teini kouluun joka aamu.

Meillä on kyllä ollut ihanat hoitajat päiväkodissa, joten niiden puolesta ei mitään valitettavaa. Mutta ikävää on lasten herättely, autottomana kävely/pyöräily päiväkodille, pitkä päivä ja pyöräily/kävely takaisin kotiin. Esikoisen kouluun mennessä hänellä elämä helpottui niin paljon; sai herätä myöhemmin, koulumatka oli lyhyempi ja koulupäivä oli lyhyt. Alussa kävi iltapäiväkerhossa, mutta lopetti sen pian, kun koettiin että rauha kotona on hänelle hyödyllisempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, minäkin 46v valkoinen heteromies hoidan vieläkin joka aamu 8v lapsen kouluun ja tätä ennen hoidin aina päiväkotiin. Kyllä se on mukavaa hommaa, sanon minä! Mammat ei vaan osaa, kyllä miehet hoitaa nämäkin jutut vaan paremmin ja rennommin. Terveisin 46v valkoinen heteromies jumalan armosta

Jep. Vaimosi herätti, pesetti kiljuvan lapsen, teki aamupalat, pesi ja etsi vaatteet ja sukat ja hoki ja huusi, että pue, tai puetti väkisin, laittoi varavaatteet ja kaikki allekirjoitetut laput reppuun, eväätkin, ohjeisti sinua mitä piti muistaa kysyä ja sanoa päiväkodissa. Joo. Eikä itse ehtinyt käydä suihkussa, meikata, laittoi viimeviikkoiset hikiset vaatteet, lähti syömättä ja eväittä töihin, bad hair day, keittiön siivos odottaa kottiin tullessa, myöhästyi töistä sai moitteet, ei ehtinyt tehdä kaikkea mitä piti.

Peukut sulle: sulla on kivaa, osaat tehdä elämästä kepeää, iloista ja helppoa. Onnittelut.

Hei, satun olemaan yh-isä, joten väärässäpä olit! Terveisin 46v valkoinen heteromies

Minä nautin kun loppu päiväkoti! Koulu on paljon leppoisampaa, välipalat saa ip, isommalle pitkinä päivinä pieni patukka, hedelmä tms mukaan. Aamupalaakin helppoa kotona, jogurttia/muroja yms. Lapset lukee ja lähtee ite tai soitosta. Ja ykkönen saa olla ip:ssä ja sieltä ite kotia.

Ei enää turhanpäiväistä höpinää Pk-tätien kanssa, palaveria jne.

Plus ne matkat! Yllättävän paljon säästää kun ei tarvia viedä Pk, odottaa et muksu riisuu, viedä Pk-tädin luo, ajaa töihin ja sama rumba hakiessa, paitsi välillä kuunnella ikuisuus päivän tapahtumia..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkäs uskot, että tilanne muuttuu lapsen aloittaessa koulun?

Asumme koulun vieressä, minun ei tarvitse kuljettaa lapsia kouluun. Ekaluokkalainen tekee myös itse aamupalansa, kun on ensin tottunut kouluarkeen. Koulussa ei käytetä kuravaatteita, joten ei tarvitse siitäkään enää tapella. Hän osaa herätä myös itse herätyskelloon. Minun ei tarvitse vaihtaa joka aamu inhottavien hoitajien kanssa lapsen kuulumisia, opettajankin nään todennäköisesti vain 1-2 kertaa vuodessa.

Ja hei, vuorotyössä se hyvä puoli että saan nukkua itse vaikka klo. 12.00 asti, jos haluan... minun ei tarvitse itse herätä ketään kuskaamaan päiväkotiin enää..

Ihanaa, että voi hylätä lapsen oman onnensa nojaan. Harvoin, mutta nyt kysyn, että miksi on pitänyt hankkia lapsia, jos arkiset asiat tuntuvat niin suurilta vaivoilta ja odotetaan, että lapsi voi hoitaa itse itsensä. Ja en todellakaan ollut mikään kotiäiti.

Meillä ei kyllä ollut mitään aamuraivoavia lapsia ja päiväkodin henkilökunnasta suurin osa sai kunnioitukseni, että sillä palkalla jaksavat kaikenlaisia lapsia ja niitä veemäisiä vanhempia. Itse vastaavassa tilanteessa olisin ehkä katsonut peiliin ja miettinyt, miten omat tekemiseni ja tekemättä jättämiset vaikuttaa siihen, että tilanne on niin sietämätön. Ymmärrän toki vuorotyön aiheuttaman rasituksen, mutta se ei ole lapsen tai päiväkodin vika. 

Voi kunpa tietäisit, mutta kun et tiedä, niin voit tuomita. Tästä päiväkodista on valittanut moni muukin, eli vika ei ole minussa. Ja hyvä, ettei sinulla ole ikinä raivoavia lapsia, olet varmasti paras äiti tässä Suomen maassa. Annatko osoitteesi, niin postitan sinulle kruunun (tosin kruunua et tule koskaan saamaan toisen ihmisen ymmärtämisestä, mutta koska säälin asennettasi voin lähettää sinulle, sen, jotta voit elää omassa Paras Äiti - illuusiossasi). Hyvää kesän jatkoa sinulle, ja muista opettaa lapsellesi myös muiden ymmärtämistä ❤️

T. Minä, jonka lapsi saa kymppejä koulussa, on opettajan lellikki ja saanut jopa hymypatsaan (huomaa sarkasmi). Hän, siis hän kiukutteli päiväkotiin lähtiessä joka päivä!!! Voitteko kuvitella! Ja hän on koulussa rauhallisin oppilas 😂

Olen pahoillani, että sain sinut tuntemaan alemmuutta, joka purkautui kommentissasi. 

En kuvittele olevani täydellinen, vaan täysin tietoinen puutteistani vanhempana ja niitä täytyy työstää, eikä etsiä syytä muualta. En häpeä sitä, että olen kasvattanut lapseni ja uhmat on toki käyty läpi, mutta ei mitään vuosien raivoamista, joka teki päiväkotiajasta piinaa. Kommenttisi perusteella ehkä olisi paikallaan reflektoida miksi asiat ja ihmiset ympäristössäsi aiheuttavat noin suurta kitkaa ja miksi et ole kykenevä muuttamaan tilannetta.  

Meillä tämä vaihe on vielä edessä päin ja jotenkin sitä haluaisi kelata tuon päiväkotirumban pikakelauksella. Kokemusta ei vielä ole, mutta luulen olevan inhimillistä kun viel lapset hoitoon vasta 3- ja 5-vuotiaina. Osaa pukea, syödä, puhua, ei vaippoja, uhma takana. Kaiken lisäksi sen ikäiset kaipaa jo enemmän ohjattua toimintaa sekä ikäistensä seuraa. Hoitopäivät pidetään myös maksimissaan kuuden tunnin pituisina, koska lyhennetty työaika on keksitty, jota sekä isä ja äiti voivat molemmat hyödyntää. Elämä on valintoja... Toiset valitsee itse tehdä ne ruuhkavuodet, vaikka helpommallakin pääsee.

Helpottuuko arki ja elämä oikeesti, kun lapsesta tulee koululainen? Kertokaa! Miten?

Meillä ainokaisesta tulee koululainen syksyllä. Mutta kyllähän hänet sinne kouluun pitää saattaa? Mielestäni on stressaavaa, ettei aikuisia ole niin paljoa paikalla kun päiväkodissa/eskarissa. Minua äitinä pelottaa koulumaailma! Tsempatkaa!

Riippuu paljon lapsesta, koulusta, opettajista miten koulu sujuu. Ongelmiahan aina jonkinlaisia tulee sitä mukaa kun lapset kasvaa. Mutta samalla ne kasvaa myös koko ajan itsenäisemmäksi ja arki helpottuu paljon. Vaikka on läksyjä, kokeita, välillä painia koulussa, vähä selvittelyä kuka aloitti mitäkin.. mutta silti paljon kivempaa kun päiväkotiaika. Vaikka päiväkodissa ei meillä mitään vikaa.

Tiedän tunteen.

Jos vielä lapsen teen niin päiväkotiin ei tule menemään.

Ja kohta alkaa valitus koululaisten pitkistä kesälomista, kun ei olekaan sitä päiväkotia, joka huolehtii lapsista kesälläKIN

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitähän ei saa ääneen sanoa, mutta lapsien päiväkodit kun oli käyty, niin vierähti aika iso ”vastuu” pois elämästä. Kuinka nautinnollista olikaan, kun sai itse nauttia aamukahvin rauhassa, kun lapset olivat jo lähteneet kouluun ja itse oli herännyt uuteen päivään vasta klo. 9.00, hiljainen talo - vain kissan kehräys kuului 😂

OK, töihin mneo ei ole käynyt ielessä nyt kun lapsetkin on koulussa? Itse olin kyllä jo ollut tunnin työmaalla klo 9 arkiaamuna, jotta ehdi kotiin niin, että lapset ehti harrastuksiinsa. Nyt tämä on helpompaa, kun esikoisella on ajokortti ja auto käytössään, hoitaa varmaan puolet pikkusisarusten kuskauksista...

Vuorotyö, menen klo. 13.00 töihin 😂

No mutta toihan on kätevää. Nyt sun ei tarvii nähdä sun lapsia koskaan! Sä nukut kun he lähtee ja he nukkuu kun sä tuut kotiin. Miksi sä alunperinkään hankit lapsia?