Kummittelu/yliluonnolliset asiat yksityiskodissa?

Olen, mutta en halua keskustella asiasta. Oli pakko muuttaa, kun kaikkea outoa tapahtui.

Silloin tällöin olen nähnyt kirkkaita valonvälähdyksiä ja pieniä kirkkaita valopalloja. Mulle tulee aina todella rauhallinen olo kun näen noita.

Mitä kaikkee asunnoissa tapahtui?

Lapsuudenkodissani kummitteli.  Äänet kuului keittiöstä ja eteistilasta, josta vei rappuset vinttiin.  Melkein joka yö kuului, ja jonkin verran myös päivisin.   Koskaan ei kuulunut mitään silloin, kun oli itse keittiössä, mutta joku toinen, joka oli eri huoneessa, kuuli niitä samoja ääniä keittiöstä.  Kerran sisko oikein raivosi minulle, että miksi kolistelen ja paukutan ovia keittiössä, kun hän yritti kamarissa levätä yön valvomisen jälkeen.  Minä vain täysin hiljaa paikoillani tein läksyjä keittiön pöydän ääressä.  En kuullut mitään.

Meidän tyttöjen huoneen ikkunankarmia ikään kuin rämpytettiin ja ikkunaan koputeltiin.  Pitkään sitä luultiin kiusanteoksi tai luonnonvoimies aikaansaamaksi, mutta lopulta oli pakko todeta, että ei siellä ollut ketään eikä tuulikaan pysty ikkunaan koputtamaan, eikä siinä ollut mitään mikä olisi voinut ikkunaan osua.  Linnutkaan ei joka yö ikkunalasia tule nokkimaan.   Sitä paitsi ikkunaverhot heilui, siis sisäpuolella.  Kerran ne valoisana kesäyönä meidän silmiemme edessä kiertyi rullalle.  

Joskus kuului puhetta, sekä keittiöstä että eteisestä.  Sanoista ei saanut selvää, mutta ikään kuin keskustelua siellä käytiin.  

Asuttiin siinä vain muutama vuosi.  Se talo on vieläkin olemassa, mutta autiona ja nurkasta luhistuneena.  Siinä asui paljon meitä myöhemmin yksi isäni työkaveri, yksin asuva mies.  Sillä oli samat kokemukset kuin meillä.  

Uskooko noihin oikeasti joku? Eiköhän näille aina joku selitys löydy.

Jyrsijät liikkuvat usein rakenteiden sisällä ja osittain irrallaan olevat laudankappaleet saattavat pitää yllättävänkin kovaa kolinaa osuessaan esimerkiksi peltiin.

Tai sitten se voi tietysti olla Azazel, mene ja tiedä.

Light bearer liikutti henkäyksellään vuosikymmeniä piipunhormissa heilunutta ja omituisia ääniä aiheuttanutta läkkipeltiä.

Sitten manaaja-nuohoaja rempaisi harjapalloaan vähän kovemmin ja PIM niin säikähti ja häipyi myös vanha wihtahousu metelöimisineen.

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudenkodissani kummitteli.  Äänet kuului keittiöstä ja eteistilasta, josta vei rappuset vinttiin.  Melkein joka yö kuului, ja jonkin verran myös päivisin.   Koskaan ei kuulunut mitään silloin, kun oli itse keittiössä, mutta joku toinen, joka oli eri huoneessa, kuuli niitä samoja ääniä keittiöstä.  Kerran sisko oikein raivosi minulle, että miksi kolistelen ja paukutan ovia keittiössä, kun hän yritti kamarissa levätä yön valvomisen jälkeen.  Minä vain täysin hiljaa paikoillani tein läksyjä keittiön pöydän ääressä.  En kuullut mitään.

Meidän tyttöjen huoneen ikkunankarmia ikään kuin rämpytettiin ja ikkunaan koputeltiin.  Pitkään sitä luultiin kiusanteoksi tai luonnonvoimies aikaansaamaksi, mutta lopulta oli pakko todeta, että ei siellä ollut ketään eikä tuulikaan pysty ikkunaan koputtamaan, eikä siinä ollut mitään mikä olisi voinut ikkunaan osua.  Linnutkaan ei joka yö ikkunalasia tule nokkimaan.   Sitä paitsi ikkunaverhot heilui, siis sisäpuolella.  Kerran ne valoisana kesäyönä meidän silmiemme edessä kiertyi rullalle.  

Joskus kuului puhetta, sekä keittiöstä että eteisestä.  Sanoista ei saanut selvää, mutta ikään kuin keskustelua siellä käytiin.  

Asuttiin siinä vain muutama vuosi.  Se talo on vieläkin olemassa, mutta autiona ja nurkasta luhistuneena.  Siinä asui paljon meitä myöhemmin yksi isäni työkaveri, yksin asuva mies.  Sillä oli samat kokemukset kuin meillä.  

Hyi hitto. Omalle kohdalle ei oo vielä osunut, mutta paljon olen vuokra-asujuna joutunut muuttamaan. Uudessa asunnossa olen aina jonkun aikaa "herkkänä" ja tarkkaavaisena kuulostellen. Samasta syytä en koskaan pidä kiirettä muuttolaatikoiden purkamisessakaan. Elelen vaan niillä välttämättömillä alkuunsa ja tarkkailen tilannetta. Jos yhtään mitään outoa alkaa tapahtua, niin lähden välittömästi menemään. Tunnen ja tiedän itseni, että en jää yhtään ihmettelemään. Yhdenkään "oudon" jutun jälkeen en nuku silmäystäkään enkä todellakaan jää odottamaan mitä seuraavaksi tapahtuu. 

Edellisen asunnon vesihana alkoi öisin tiputtamaan ja kuului kolinaa keittiöstä ja televisio meni päälle itsestään. Myöhemmin kuulin, että edellinen asukas oli ampunut itsensä siihen nurkkaan, mihin olin telkkarin sijoittanut.

Exän kotona mulla oli aina ihmeellinen ahdistus ja öisin tuntui kun joku olisi tuijottanut portaikosta. Pistin vain mielikuvituksen piikkiin. Myöhemmin kello lakkasi käymästä aina tiettyyn aikaan. Silloin kerroin exälle noista tuntemuksista. Totesi vain että "joo se on se mun kummitus". Hän kuuli usein villasukilla kävelyä ja keittiön vetolaatikoita vedeltiin joskus ulos. Oli vanha rintamamiestalo, jossa on asunut itsensä tappanut sotilas.

Vierailija kirjoitti:

Edellisen asunnon vesihana alkoi öisin tiputtamaan ja kuului kolinaa keittiöstä ja televisio meni päälle itsestään. Myöhemmin kuulin, että edellinen asukas oli ampunut itsensä siihen nurkkaan, mihin olin telkkarin sijoittanut.

Exän kotona mulla oli aina ihmeellinen ahdistus ja öisin tuntui kun joku olisi tuijottanut portaikosta. Pistin vain mielikuvituksen piikkiin. Myöhemmin kello lakkasi käymästä aina tiettyyn aikaan. Silloin kerroin exälle noista tuntemuksista. Totesi vain että "joo se on se mun kummitus". Hän kuuli usein villasukilla kävelyä ja keittiön vetolaatikoita vedeltiin joskus ulos. Oli vanha rintamamiestalo, jossa on asunut itsensä tappanut sotilas.

Lisään tähän vielä, että siellä edellisessä kämpässä tunsin kerran kuinka joku tarttuu mua jalasta ja veti sängystä. Säikähdin hlvetisti,potkaisin ja huusin kovaa, exäkin säikähti että mikä tuli.

Vieläkin mietityttää mikä ihme se oli.

En pysty nykyään katsomaan ollenkaan kauhuleffoja.

Vierailija kirjoitti:

Silloin tällöin olen nähnyt kirkkaita valonvälähdyksiä ja pieniä kirkkaita valopalloja. Mulle tulee aina todella rauhallinen olo kun näen noita.

Minkälaisia nämä on ja missä tilanteessa?

Olin teini, kun isäni tappoi itsensä. Seuraavana yönä näin samanlaisia sinisiä väläyksiä ja lentäviä pieniä valopalloja koko huoneen täydeltä.

Ja olen varma etten uneksinut sitä.

Myös sisareni kuoli jonkun aikaa myöhemmin sairaalassa ja olin vieressä. Juuri ennen viimeisiä hengenvetojaan tunsin todella vahvasti, että isä seisoo selkäni takana ja pitää käsiään olkapäilläni, kuten hänellä oli joskus tapana eläessään. En ollut edes muistanut isää tuossa tilanteessa, se fyysinen tunne oli uskomattoman vahva.

Vanhempien muuttaessa uuteen kerrostaloasuntoo kävin toisesta kaupungista kyläilemässä. Nukuin vierashuoneessa ja heräsin siihen, että joku piti hellästi kättä toisella puolella kaulaani. Kuitenkin niin että herätessä vielä tunsin sen. Ei ollut muita huoneessa mutta talossa tapahtui tämän jälkeen muitakin selittämättömiä asioita.

Siis vanhaan kerrostaloon muuttivat, ei täysin uuteen.

Miks ette nauhoita tai videoi näitä kummitus tapahtumia. Siitä saa miljoona dollaria (1 000 000$). Se on paljon rahaa. Liki 6 000 000 miljoonaa markkaa.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/One_Million_Dollar_Paranormal_Challenge

Mulla oli kotona pianonsoittaja. Meillä ei ole edes pianoa... Mutta jälkikäteen kuulin, että talossa asui aikoinaan hieman epävakaa muusikko, ja hän kuoli kun pihasauna syttyi tuleen, paloi mukana. Mutta niin, olen kuullut soittoa ollessani yksin kotona, ex kuuli askelia. 

Hän taisi muuttaa meiltä pois exän mukana. Ex on bipolaarihäiriöinen. Koti rauhottui erottuamme. Toisaalta harmittaakin, pianisti ei ollut millään tavalla pelottava kummitus (tai henki tai mkikä nyt onkaan). Soitto, sen muutaman kerran kun sitä kuulin, oli kaunista. En osaa sanoa mikä kappale tai mitään, olen hyvin epämusikaalinen.

Exä kertoi, että kun yhteinen koiramme kuoli ("huoltajuus" jäi minulle), hän jonkun aikaa koiran kuoleman jälkeen heräsi yöllä tunteeseen, että sängyssä oli jotain jalkojen päällä, musta, lämmin. Sitten hän kuuli huokauksen. Musta oli siinä hetken ja läksi pois. Ex sanoi, että "Musti" taisi käydä hyvästelemässä. Huokaus oli just sellainen koiramainen.

Kyllä, exän aivot toimii hieman eri tavalla kuin terveen. Mutta minä olen ihan tavallinen ja täysjärkinen, ehkä tappavankin tylsä realisti. Silti me molemmat koimme näitä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Uskooko noihin oikeasti joku? Eiköhän näille aina joku selitys löydy.

Miten vaikka tuo puheensorinan kuuluminen, vetolaatikkojen avautuminen tai ikkunaan koputus selitetään?

Mua kiinnostaisi tietää. Voitko selittää kaiken ketjussa esitetyn?

Up

Asuin talossa, johon oli nuori mies hirttänyt itsensä. Siellä oli häiriköintiä.

Ei pysty selittämään "järjellä".

Jouduin silloin uskomaan tuollaisiin juttuhin. Tuntui sekoamisen paikalta, oli niin pelottavaa.

Aloin lukemaan aiheesta ja totesin, että henget ovat "heikompia" kuin ihminen.

Asuin aikanaan kerrostalossa jossa oli ahdistava tunnelma, tiskatessa tuntui että joku väijyy selän takana ja kuului outoja kolinoita. Vasta jo muutettuani pois, sain tietää että sinne asuntoon oli ihminen kuollut.

Nämä on asioita, jotka pitää aina itse kokea. Muuten sitä ei usko.

Siksi olen itse pitänyt näitä asioita omana tietonani, koska ärsyttää niin suunnattomasti se, että joku alkaa väittää sanomaani valeeksi tai keksii mitä ihmeellisempiä selityksiä näille ilmiölle. Melkein voisi sanoa, että ne "järki selitykset" on järjettömämpiä kuin itse asia.